Moni, joka pettyy Jt-uskontoon, saattaa miettiä ateismia mahdollisena maailmankatsomuksenaan. Monet entiset J.todistajat ovat menettäneet uskonsa Jumalan olemassaoloon. Onko ateismi sitten jotenkin vahvastikin perustelu maailmankatsomus vai ei? Aiheesta jotain näkökulmia:
"Ateismi ei suoraan esitä juuri mitään havaintojen avulla testattavia väitteitä, koska sen ainoat väitteet ovat määritelmällisesti teististen väitteiden kieltoja. Siksi se ei myöskään ennusta mitään kovin hyvin eikä siten selitä mitään hyvin. Toisaalta ateismi voisi olla yhteensovitettavissa myös useiden teististen väitteiden ennusteiden kanssa, Tavallaan se onko ateismi maailmankatsomus vai uskonto on tietenkin määrittelykysymys, jonka jokainen voi tulkita kuten haluaa. Erilaisia määritelmiä on aiheesta.
Joitain kiintoisia pointteja ateismista:
"Ateismi tarkoittaa maailmankatsomusta josta puuttuu jumalusko, tai uskonvaraista käsitystä, jonka mukaan Jumalaa tai jumalia ei ole olemassa. Riippuen uskonnon määritelmästä, ateismi voidaan nähdä uskonnottomana, tai uskonnollisena maailmankatsomuksena. Esimerkiksi uskonnon tiedollisen määritelmän mukaan ateismi on uskonto, kun taas yliluonnolliseen viittaavan määritelmän mukaan ei.
Eksplisiittiselle ateistille rationaalinen ajattelu ja tieteellinen tieto ovat yleensä keskeisessä asemassa. Ateismi perustuu kuitenkin useilla ateisteilla tieteellisyyden mielikuvaan, ei niinkään kritiikin kestäviin perusteluihin. Todellisuudessa tieteellisistä tuloksista ei seuraa ateismia. Tieteellisyyden mielikuva on kuitenkin vahva, eikä ateisti monestikaan aseta kyseenalaiseksi tai näe syviä perususkomuksiaan. Ateisti voi kokea tieteen tukevan ateismia lähinnä siten, että ateisti itse pitää ateismia oletuskantana, mikäli tiede ei ole todistanut Jumalan olemassaoloa. Tämä valinta ei kuitenkaan ole tieteellinen, vaan metafyysinen tai uskonnollinen."
"Ateismi ei suoraan esitä juuri mitään havaintojen avulla testattavia väitteitä, koska sen ainoat väitteet ovat määritelmällisesti teististen väitteiden kieltoja. Siksi se ei myöskään ennusta mitään kovin hyvin eikä siten selitä mitään hyvin. Toisaalta ateismi voisi olla yhteensovitettavissa myös useiden teististen väitteiden ennusteiden kanssa, Tavallaan se onko ateismi maailmankatsomus vai uskonto on tietenkin määrittelykysymys, jonka jokainen voi tulkita kuten haluaa. Erilaisia määritelmiä on aiheesta.
Joitain kiintoisia pointteja ateismista:
"Ateismi tarkoittaa maailmankatsomusta josta puuttuu jumalusko, tai uskonvaraista käsitystä, jonka mukaan Jumalaa tai jumalia ei ole olemassa. Riippuen uskonnon määritelmästä, ateismi voidaan nähdä uskonnottomana, tai uskonnollisena maailmankatsomuksena. Esimerkiksi uskonnon tiedollisen määritelmän mukaan ateismi on uskonto, kun taas yliluonnolliseen viittaavan määritelmän mukaan ei.
Eksplisiittiselle ateistille rationaalinen ajattelu ja tieteellinen tieto ovat yleensä keskeisessä asemassa. Ateismi perustuu kuitenkin useilla ateisteilla tieteellisyyden mielikuvaan, ei niinkään kritiikin kestäviin perusteluihin. Todellisuudessa tieteellisistä tuloksista ei seuraa ateismia. Tieteellisyyden mielikuva on kuitenkin vahva, eikä ateisti monestikaan aseta kyseenalaiseksi tai näe syviä perususkomuksiaan. Ateisti voi kokea tieteen tukevan ateismia lähinnä siten, että ateisti itse pitää ateismia oletuskantana, mikäli tiede ei ole todistanut Jumalan olemassaoloa. Tämä valinta ei kuitenkaan ole tieteellinen, vaan metafyysinen tai uskonnollinen."
Vastaukset 17
Vanhimmat
"Ateistit esittävät usein, että uskovien tulisi osoittaa, että jumala on olemassa. Jos tähän ei pystytä, ateisti usein väittää että ei ole järkevää uskoa Jumalan olemassaoloon. Ateistista käsitystä on puolustettu esimerkiksi seuraavasti: on järjetöntä vaatia, että olisi todistettava, että Jumalaa ei ole olemassa. Jonkin todistaminen olemassaolemattomaksi ei ole mahdollista. Täten niillä, jotka väittävät jumalan olevan olemassa, on velvollisuus todistaa se, eli heillä on todistuksen taakka. Jos todistusta ei pystytä antamaan, ei ole syytä uskoa jumalan olemassaoloon.12
Tämä väite on kuitenkin erittäin ongelmallinen, koska siinä määrin missä ateismi väittää jotain, sen pitäisi perustella väitettään, pelkkä teistien perusteluiden kritiikki ei ole riittävä peruste ateismille.13 Väite, että todisteiden puuttuessa johonkin asiaan ei pitäisi uskoa, on väärä. Esimerkiksi uskomme ajattelumme luotettavuuteen, omaan olemassaoloomme, matematiikkaan (joka lähtee oletetuista aksioomista), ja toisten tajuisten olentojen olemassaoloon ovat vailla perusteluja mutta olemme silti oikeutettuja uskomaan niihin. Itse asiassa melkein minkä tahansa väittämän taustalla on todistamattomia oletuksia. Ateisti käyttää siis lamauttavaan skeptisyyteen johtavaa kriteeriään valikoiden, kohdistaen tuhoavan ylikriittisen kriteerinsä älyllisesti epärehellisesti vain haluamaansa kohteeseen.
Lisäksi ateistit uskovat käytännössä itsekin olentoihin, joiden olemassaoloa he eivät voi todistaa: Luultavasti jokainen ateisti allekirjoittaisi uskovansa väitelauseen: "on olemassa ainakin yksi ihminen, jota Jumala ei ole luonut." Nyt teisti voi kuitenkin todeta, ettei tälle väitteelle ole annettu mitään perusteluja, ja mikäli tällaisia perusteluja ei saada, on uskottava väitelauseen negaatio todeksi: "Ei ole olemassa yhtään ihmistä, jota Jumala ei ole luonut." Toisin sanoen todistustaakka on sekä ateistilla että teistillä."
"Voisimme esimerkiksi päätellä ettei Jumalaa ole olemassa, jos olettaisimme premissit:
(1) "Jos Jumala on olemassa, niin Jumalan olemassaolon puolesta on hyviä perusteluja."
(2) "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta."
Teistin tai agnostikon on kyseenalaistettava vähintään toinen premisseistä, ja kristillisen apologetiikan näkökulmasta kyseenalaistetaan vähintäänkin 2. premissi. Ateistikaan tuskin kiistää sitä, että Jumalan olemassaolon puolesta on esitetty perusteluja, mutta hänen mielestään ne eivät vain ole hyviä. Ongelmaksi muodostuu varmastikin se, mitä kukin pitää riittävän hyvänä perusteluna. Argumentin kannalta olennaista ei kuitenkaan ole se, mikä on juuri 'Antti Ateistin' mielestä hyvä perustelu Jumalan olemassaolon puolesta, vaan vaadittavan perustelun vakuuttavuus on riippuvainen ainoastaan siitä, kuinka hyvien perustelujen olemassaolo Jumalan olemassaolosta tulisi seurata. Lisäksi perustelujen olemassaolosta ei edes seuraa, että ateisti olisi tietoinen kaikista näistä perusteluista. Esimerkiksi uskonnonfilosofiaan laajasti perehtynyt Antony Flew päätyi pitämään elämänsä loppupuolella kohtaamiaan Jumalan olemassaolon puolesta esitettyjä perusteluja niin vakuuttavina, että luopui ateismistaan.
1. premissi voidaan puolestaan kyseenalaistaa hyvinkin helposti esimerkiksi deistisen Jumala-käsityksen puitteissa.11 Ensimmäinen premissi voidaan kyseenalaistaa myös kristinuskon puitteissa esimerkiksi sillä perusteella, että ihmiset uskovat luonnostaan Jumalan olemassaoloon. Emme tarvitse erillisiä perusteluja monille muillekaan luonnollisille uskomuksillemme, esimerkiksi havaintojemme luotettavuudelle tai oman mielemme ulkopuolisten persoonien olemassaololle. Jos usko Jumalaan on ihmisen luonnollinen lähtöolettamus, niin ehkä juuri epäusko vaatiikin perustelun, eikä siis oikeutetulle Jumalaan uskomiselle ole välttämätöntä saada tämän lisäksi perusteluja. Kristitty voi kyseenalaistaa ensimmäisen perustelun myös osittain. Hänen ei tarvitse kiistää sitä, että Jumalan olemassaolosta seuraa olemassaoloa puolustavien perustelujen tunteminen. Kristitty voi sen sijaan kiistää sen, että näiden perustelujen tulisi olla juuri niin hyviä, että ne vakuuttaisivat ateistin.
Koska molemmat premissit ovat niin kyseenalaisia, tämä argumentti ei sellaisenaan toimi hyvänä perusteluna ainakaan positiivisen ateismin puolesta, vaan ainoastaan perusteluna tietynlaista Jumala-käsitystä vastaan, oikeuttaen parhaassakin tapauksessa vain negatiivisen ateismin tai agnostisismin. Päättely on kuitenkin muodollisesti pätevää, joten mikäli premissit olisivat totta, näistä seuraisi johtopäätös: "ei ole niin, että Jumala on olemassa." Jotta argumentti voisi oikeuttaa johtopäätöksen, sen puolustajan tulisi kuitenkin esittää uskottavat perustelunsa premissien uskottavuuden puolesta.
Tästä syystä ateismin perustelut ovat monesti lähinnä muiden uskonvaraisten kantojen perusteluiden kritiikkiä. Mutta toisten kantojen kritiikki ei todista omaa kantaa, jollei oma kanta ole vain kritisoitavan kannan kielto. Ateismi ei kuitenkaan ole sama, kuin väite "Kristinusko ei ole totta", joten ateismin todisteet voisi monesti tulkita yhtä hyvin vaikkapa deismin todisteiksi. Ateismi näyttää olevan perimmältään enemmän uskonvarainen kanta kuin esimerkiksi kristinusko, joka tekee paljon väittämiä eri alueille ja jonka yksityiskohtaisia väittämiä on voitu varmistaa merkittävästi esimerkiksi historiallisesti ja arkeologisesti.
Kristillisen apologetiikan näkökulmasta ei ole perusteltua pitää totena edes 2. premissiä, jonka mukaan siis "Ei ole hyviä perusteluja Jumalan olemassaolon puolesta". Käytännössä ongelma näyttää kiteytyvän siihen, mitä ihmiset henkilökohtaisesti pitävät "hyvinä perusteluina", ja tällainen tilanne onkin sellainen, jota voisimme useiden kristinuskon suuntien perusteella odottaa: Jumalan toiveena ei ole ensisijaisesti saada meidät uskomaan olemassaoloonsa, vaan saada meidät vapaaehtoisuuteen perustuvaan rakastavaan yhteyteen hänen kanssaan. Maailma tarjoaa riittävät perusteet jumaluskolle, jos ihminen tahtoo olla yhteydessä Jumalaan, mutta samalla ihminen voi myös uskoa ateismiin näin tahtoessaan."
Lähde: apologetiikkawiki.fi
Hammaskeiju on totta. Jos et usko hammaskeijuun, sinulla on todistustaakka?
Ateistien pinnallista peruskauraa tuo kysymyksesi. Jumalan, Luojan olemassaolo on perustavaalaayua oleva merkittävä kysymys ja jo se, että esittää sen olevan epäoleellinen kysymys on kannanotto itsessään.
Ateistit väittävät usein ateismin olevan paljon loogisempia ja järkevämpää kuin kristinuskon. Se ei pidä paikkaansa, koska ateismin paremmuuden perustelulle ei löydy mitään todisteita. Ateismiin kallistuminen on uskonvarainen asia, jota kuitenkaan moni ateisti ei halua myöntää.
Nimenomaan asia on juuri näin! :)
Pelkkää sanahelinää tuo kirjoittelusi.
Tuohon kommenttiin kuitenkin halusit kommentoida, mutta et itse ketjun teemaan, jonka on tärkeä ja kiinnostava.
Ateismi on täysin uskon tai uskon puutteen varainen asia. Se ei ole ainakaan yhtään tieteellisempi tai vahvemmin perusteltu vakaumus kuin teismi.
Sivuapaupalla kopiota apowikistä ja sitten ihan oikeasti odotat että se luetaan ja otetaan totuutena vastaan?
Kopioinko minä vastaukseksi jostain muualta muutaman sivun tavaraa niin kutsutaan tätä sitten keskusteluksi?
Tällä palstalla on kerrottu, että täällä "tehdään ateisteja". Hyvä vaan, että ateismin huterista "perusteista" on kriittistäkin tietoa saatavailla. Esim itse,en J.todistajana ollessani tiennyt mitään koko apowikistä.
Tuossa aika ajoin palstalle postatussa avauksen uskovien itselleen mittatilaustyönä laatimassa teesissä on kerrassaan niin paljon olkiukkoja ja virhelogiikkaa, ettei niihin jaksa toistamiseen puuttua.
Yksi perusongelma.
Voisiko avaaja kertoa mihin Jumalaan uskomista nyt vaaditaan ja millä perustein juuri ja vain häneen .... vai kelpaako pelkkä jumalusko itsessään ilman uskontoja ja dogmeja ?
Lisää ongelmia.
Kristityt itse ovat _selektiivi-ateisteja_, sillä he oman uskonsa narsistisuudessa kiletävät kaikki muut ihmiskunnan Jumalat ja jumalkuvat.
Olisi myös hyvä hieman perehtyä kristinuskon historiaan ja sen jumalkuvien kehittymiseen.
Vieläkin lisää ongelmia.
Kaiken lisäksi Nikea-lahkolaiset kristityt vaativat uskomaan vain tuohon Athanasioksen & Nikea pappi-kratian täysin ihmisvetoiseen ja vainon, sekä tappamisen pakolla vietyyn hyvin sekavaan jumakuvaan tai muutoin tulee luokitelluksi harhaoppiseksin ja eksyttäjäksi, eli kohtalonaan kadotus, eli h.elevetin ikuinen kidutus rakkauden Jumalansa toimeenpanemana.
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Tiedosto:Scutum_fidei_FIN.svg
Miksi näihin jumaluskoihin sisältyy niin valtavasti segrekasmia ja henkistä väkivaltaa sen eri muodoissaan?
Jostakin syystä yksisuuntaisille saarnajille tuli muita kiireitä, sen sijaan, että olisivat koettaneet antaa kysymyksiini ja havaintoihin loogisia ja mielekkäitä vastauksia?
Tiesitkö että sinusta "h.elvetinkauppiaat" kirjoitetaan raamatussa?
Eli jälleen kerran ad hominemia itse asiaan argumetoinnin sijaan. Hyvin tuttua uskovien toimintamallissa.
Miksi uskovuus toistamiseen eittäytyy epäloogisena ja henkilöihin käyvän agresiivisena?
Tiesitkö, että sinusta kristitystä kirjoitetaan toisen myöskin abrahamilaista juurta olevan totuuden uskonnon Koraanissa, uskonto joka pian ohittaa kannattajiensa luvussa kritityyjen lukumäärän?
"Ateismin määritelmiä"
Määritelmästä riippuen " ateistit voidaan jakaa positiivisiin ateisteihin, jotka ovat sitä mieltä, ettei jumalia ole, ja negatiivisiin ateisteihin, joilta puuttuu usko jumalan olemassaoloon"
https://fi.wikipedia.org/wiki/Ateismi#Ateismin_m.C3.A4.C3.A4ritelm.C3.A4
" uskomme ajattelumme luotettavuuteen, omaan olemassaoloomme, matematiikkaan (joka lähtee oletetuista aksioomista), ja toisten tajuisten olentojen olemassaoloon ovat vailla perusteluja mutta olemme silti oikeutettuja uskomaan niihin. Itse asiassa melkein minkä tahansa väittämän taustalla on todistamattomia oletuksia"
Monet ihmiset tosiaan uskovat oman ajattelunsa luotettavuuteen niin vahvasti, että vaikka heille tuodaan nokan eteen kauhakuormaajalla todisteita siitä, että hän on väärässä, hän silti uskoo olevansa oikeassa. Tämä taas ei kerro muusta kuin sokeasta ja kritiikittömästä suhtautumisesta omaan ajatteluun.
Oma olemassaolo ei tarvitse uskoa. Ajattelen, siis olen. Muodossa tai toisessa, tämä nyt on selvää.
Matematiikka vaatii todisteet, ei uskoa. Usko johonkin matemaattiseen teoriaan tai malliin voi toimia pontimena sen todistamiseksi. Todistettuna sitä ei pidetä kunnes todistus on selvä ja varmistettu. Hyvä esimerkki asiasta on säieteoria ja supersäieteoria jatkumoineen, johon monet uskovat kaikenkattavana selitysmallina, mutta sitä ei silti määritellä sellaiseksi, koska se sisältää matemaattisia ongelmia joita ei ole kyetty ratkaisemaan.
Toiset tajuiset olennot, jotka ovat jonkinlaisessa kosketuksessa itseen ovat olemassa ainakin sellaisenaan, joten kyse ei ole uskosta. Tässä en edes ota kantaa olemassaolomuotoon sen enempää itsen kuin toisenkaan suhteen. Vai tarkoittaako apowikin kirjoittaja kenties, että olisimme kaikki jumalan hallusinaatioita?
"Luultavasti jokainen ateisti allekirjoittaisi uskovansa väitelauseen: "on olemassa ainakin yksi ihminen, jota Jumala ei ole luonut.""
Raamattuun uskovat esittävät, että jumala loi ensimmäisen ihmisparin. Kaikki tätä seuraavat ihmiset ovat uskovaisen mukaan s y n t y n e e t, eivätkä ole luotuja. Väite ei siis todista muusta kuin siitä, että maailma on täynnä ihmisiä, jotka eivät ole luotuja.
" Ensimmäinen premissi voidaan kyseenalaistaa myös kristinuskon puitteissa esimerkiksi sillä perusteella, että ihmiset uskovat luonnostaan Jumalan olemassaoloon. "
Tästä ei ole olemassa tutkimustuloksia, jotka tukisivat ehdotonta totuutta jota apowiki tässä suoltaa. Päin vastoin, ateistien lapsista tulee yleensä ateisteja ja juutalaisen lapsista juutalaisia, hindun lapsista hinduja. Monista heistä tulee myös ateisteja.
"To conclude, the current set of studies add to an important body of recent research examining children's conception of different narrative genres. The findings show that the way that children differentiate among genres varies markedly depending on whether they have had a predominantly secular upbringing or religious or exposure to religion, through their family, their school or both. By implication, the environment in which children are raised has an important influence on the way they process and categorize the narratives that they encounter."
http://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/cogs.12138/full
"Emme tarvitse erillisiä perusteluja monille muillekaan luonnollisille uskomuksillemme, esimerkiksi havaintojemme luotettavuudelle tai oman mielemme ulkopuolisten persoonien olemassaololle"
Ehkä ei, mutta syytä olisi koska ihminen on luontaisesti taipuvainen tekemään häriköityjä päätelmiä, joihin sitten uskoo riippumatta siitä onko oikeassa vai väärässä.
Jatkuu edellisestä
"Mutta toisten kantojen kritiikki ei todista omaa kantaa, jollei oma kanta ole vain kritisoitavan kannan kielto. Ateismi ei kuitenkaan ole sama, kuin väite "Kristinusko ei ole totta""
Kritiikin ei tarvitse todistaa omaa kantaa, se voi kohdistua vain kritisoitavaan kohteeseen. Jos kritiikkiin sisältyy oma kanta ja omia väitteitä, ne tulisi perustella ja samalla alistaa ne muiden kritiikille. Kritiikki, joka kohdennetaan kohteeseen, voi osoittaa niin paljon virheitä, että kritiikin kohdetta voidaan syyllä pitää puutteellisena tai jopa vääränä.
Aivan samalla tavalla kun helluntailainen menee mormonipalstalle julistamaan mormonien oppia vääräksi, hänen tulisi ensin perustella se miksi mormonismi on väärä oppi. Jos, siis paino sanalla JOS, hänen perustelunsa ovat oikeat, silloin mormonismissa on ainakin hänen mainitsemissaan kohdissa virheitä ja jos virheet ovat perustavaa laatua olevia, silloin koko mormonismin pohja putoaa pois. Kuitenkin, vaikka helluntailainen osoittaisi mosmonismin vääräksi, ei se tee hänen uskostaan oikeaa.
Eli, kun ateisti kritisoi kristinuskoa, hän osoittaa siitä kohtia jotka ovat ongelmallisia. Kun ateisti osoittaa perustavaa laatua olevia ongelmia uskonnossa, silloin siltä putoaa pohja kokonaan pois. Se taas ei edellytä ateistilta itseltään mitään omaa sanomaa. Koko tuo ajatusmaailma kuvastaa sitä, miten uskovainen kritisoi toisia uskontoja vain saadakseen sillä todistettua oman näkemyksensä, mikä taas menee täysin metsään.
Ateismi tosiaan tuskin on sama kuin väite "Kristinusko ei ole totta"". Silloinhan väitettäisiin, että kristinuskoa ei ole eikä kristittyjä.
Sen sijaan monikin atesti voisi olla sitä mieltä, ettei kristinusko edusta muuta kuin ihmisten ajattelua ja kuvitelmia.
"Ateismi näyttää olevan perimmältään enemmän uskonvarainen kanta kuin esimerkiksi kristinusko, joka tekee paljon väittämiä eri alueille ja jonka yksityiskohtaisia väittämiä on voitu varmistaa merkittävästi esimerkiksi historiallisesti ja arkeologisesti."
No nyt nauruttaa. Uskovainen, joka tuollaista suoltaa kieltäytyy tarkoituksella näkemästä asioita kuten ne ovat. Raamatullinen arkeologia perustuu nimen omaan siihen, että se hylkää kaiken sellaisen joka ei sovi sen näkemyksiin. Arkeologia ja tiede on osoittanut, siis uskoa ei tarvita, että raamattu ei ole muuta kuin ihmisten kirjoittama propagandakirja, joka ei kestä kriittistä tarkastelua.
Taas yksi aloitus, jonka uskovainen kopioi palstalle muualta takki auki ja poistui kiireesti takki kiinni takavasemmalle, kun olisi pitänyt vastata omaan huutoonsa.