Turbot tulloo ja myynti kasvaa

3462
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 34

Vanhimmat

Pienet koneet ei kestä ja turbolla rasitukset vain kasvaa, samoin kulutus jos ajaa kovempaa, 3-pyttyinen aivan naurettava. 1.8 turbo vähintään, tietyillä merkeillä 1.6 voi menetellä. Vapaasti hengittävissä yleensä 2.0 ylöspäin ellei kestävyys ole Hondan luokkaa ja tehokkaimmat mallit.

Äänestä
  • Ei se pieni koko automaattisesti tarkoita huonoa kestävyyttä, suunnittelu/mitoitukset/materiaalivalinnat sen ratkaisee. Lisäksi Suomen olosuhteissa mikään pikkuturbokaan ei joudu mitenkään erityisen kovalle rasitukselle.

    Toki turbo on yksi mahdollinen vikakohde, mutta jotenkin tulee mieleen jutut parinkymmenen vuoden takaa, silloinkin "automiesten" mielestä jos kaksilitraisesta dieselistä otetaan turbolla yli sata hevosvoimaa niin tuollainen kone ei voi mitenkään kestää kovin kauaa.

    Äänestä

Turbot tulloo, ja moottorit paukkuu.

Äänestä
  • Joo, munkin 420 tkm ajettu vapari menee remmin vaihtoon, että saa taas ajettua seuraavan satkun. Korppusahat laukee jo paljon aikaisemmin.

    Äänestä

  • turbokoneilla on ajettu maailman sivu kovia kilsoja ja onko suurella kilsamäärällä kovasti merkitystä, vaihtoon ne menee aiemmin ja toivottavasti paaliinkin.

    Äänestä

Ei leluturbo kestä 60thkm. ilman kalista remppaa. Syövät sikana maantieajossa, motarilla. Jos et usko? Siitä vaan pomminostoon! Sinua on varoitettu!

Äänestä
  • Homelite-mies on puhunut.
    Epäilijöille tiedoksi että bensaturbot on alunperin kehitetty ilmailukäyttöön, koska vaparit menettivät niin paljon tehostaan korkealla ohuessa ilmassa. Ilmailussa luotettavuusvaatimukset ovat kertaluokkaa korkeammat kuin autoissa. Oikein suunniteltu ja rakennettu bensaturbo on luotettava peli.
    Toki niin turbon kuin vaparinkin voi suunnitella halvaksi ja rikkoutuvaksi. Se ei ole kuitenkaan itse tekniikan ominaisuus.

    Äänestä

  • Turbo.ei.ongelma kirjoitti:

    Homelite-mies on puhunut.
    Epäilijöille tiedoksi että bensaturbot on alunperin kehitetty ilmailukäyttöön, koska vaparit menettivät niin paljon tehostaan korkealla ohuessa ilmassa. Ilmailussa luotettavuusvaatimukset ovat kertaluokkaa korkeammat kuin autoissa. Oikein suunniteltu ja rakennettu bensaturbo on luotettava peli.
    Toki niin turbon kuin vaparinkin voi suunnitella halvaksi ja rikkoutuvaksi. Se ei ole kuitenkaan itse tekniikan ominaisuus.

    Kyllä minä aion edelleen autoilla ihan maanpinnalla vaan. Tavallisessa paksussa ilmassa. En tarvitse, enkä halua mitään yliviritettyä turbominikonetta autooni.

    Äänestä

  • Pienemmällä kulutuksella ainakin omassa ajossa se 2.5 litranen bensaturbo vei kuin saman kokoinen vapaasti hengittävä. Tosin turbomoottori oli suuremmassa autossa, jossa oli vielä automaattilaatikko. Ja kun vaihdettiin bensa dieseliin putosi kulutus vielä lähes puolitoista litraa sadalla, vaikka jälleen oli hieman suurempi auto alla. ja sekin automaatilla. Bensassa oli yksi turbo ahtamassa, kun dieselissä on kaksi turboa ahtamassa ilmaa sylinteriin.

    Ajo on suurimmalta osalta maantieajoa 80 ja 100-rajoituksellisilla teillä.

    Äänestä

  • nyt puhutaankin nykyisistä uusista autoista, eikä mistään vanhoista bensakrematorioista.

    Äänestä

  • Onko tuollainen 8.0l/100km paha kulutus automaatti bensaturbolle? Mitä tuossa oli ajossa muutaman päivän Golf 1.2 tsi, niin ei sen kulutus paljoakaan pienempi ollut. Noin litran verran satasella.

    Ja eikä tuo nokivasara mikään krematorio ole, n. 6,5l/100km palaa dieseliä. Ihan kohtuullisesti yli 200hv moottorilta, jonka perässä on vielä automaatti kuohimassa meno haluja.

    Äänestä

  • ToukoTakatuuppari kirjoitti:

    Onko tuollainen 8.0l/100km paha kulutus automaatti bensaturbolle? Mitä tuossa oli ajossa muutaman päivän Golf 1.2 tsi, niin ei sen kulutus paljoakaan pienempi ollut. Noin litran verran satasella.

    Ja eikä tuo nokivasara mikään krematorio ole, n. 6,5l/100km palaa dieseliä. Ihan kohtuullisesti yli 200hv moottorilta, jonka perässä on vielä automaatti kuohimassa meno haluja.

    Jotenkin vaikuttaisi siltä että Golfin ja vanhemman bensaturbon kulutus ei ole mitattu samoissa ajo-olosuhteissa. Tasaisessa 80/100 maantieajossa tuollainen 2.5-bensaturbo vie sen luokkaa 8l/100km mutta Golf ei kyllä vie lähellekään 7 litraa vastaavassa ajossa vaan jotain 5-6 litran välistä, todennäköisesti lähempänä viittä.

    Myös se miten kulutus on mitattu voi vaikuttaa lukuihin. Ei välttämättä ole kyse samasta merkistä, mutta itselläni oli parikin juuri 2.5 bensaturboa (Volvo S60 & V70), ja kummassakin ajotietokone valehteli reilusti, todellinen tankkauksista mitattu kulutus oli yli litran enemmän mitä ajotietokone väitti.

    Äänestä

  • kulutuserot kirjoitti:

    Jotenkin vaikuttaisi siltä että Golfin ja vanhemman bensaturbon kulutus ei ole mitattu samoissa ajo-olosuhteissa. Tasaisessa 80/100 maantieajossa tuollainen 2.5-bensaturbo vie sen luokkaa 8l/100km mutta Golf ei kyllä vie lähellekään 7 litraa vastaavassa ajossa vaan jotain 5-6 litran välistä, todennäköisesti lähempänä viittä.

    Myös se miten kulutus on mitattu voi vaikuttaa lukuihin. Ei välttämättä ole kyse samasta merkistä, mutta itselläni oli parikin juuri 2.5 bensaturboa (Volvo S60 & V70), ja kummassakin ajotietokone valehteli reilusti, todellinen tankkauksista mitattu kulutus oli yli litran enemmän mitä ajotietokone väitti.

    Golfin bensaturbolla pitää vauhdin olla 130 kmh tietämillä että päästään seitsemän litran kulutuksiin. 100 kmh tasaisella vauhdilla pyöritään kuuden litran alapuolella.
    Kaupunkiajossa mikä vaan on mahdollista, riippuen miten ajaa ja millaiseen stop-go-rallia joutuu korttelinpyörityksessä osallistumaan.

    Äänestä

Onko aiemmat kommentoijat metallurgian asiantuntijoita? Sillä metallin kestävyydestä eri olosuhteissa on kysymys.

Asiantuntemusta tuskin löytyy. Enemmän arvailua.

Äänestä
  • Eipä tämän turbo-asian ymmärtämiseen tarvitse erityistä metallurgian osaamista. Normi koneinsinöörin koulutus riittää mainiosti.
    Myös ymmärtämään sen milloin joku viljelee tekstissään teknistä termiä yli todellisen osaamisensa.
    Termodynamiikan hallitseminen on keskeisemmässä roolissa turboahtimen kestävyydessä kuin metallurgia. Oikeanlaiset raaka-aineet ovat olleet saatavilla jo pitkään eikä niitä keksitä enää uudelleen turboa varten. Lämmön siirtymisen hallitseminen pitää suunnitella jokaiseen konstruktioon aina uudelleen.

    Äänestä

Mersun pikkukoneiden A 160 A (75 HV) 180 A (90 HV) 200 (115 HV) pohjana on sama 1,6 litrainen ja luonnollisesti ahtimella. Sinällään mielenkiintoista miten erot lienee tehty epäilen että siruttamalla.

Äänestä
  • Eipä noista ole otettu paljon tehoakaan.

    Äänestä

  • Hinnassa esim. A-sarjaisessa on noin 2000 euroa per teholuokka lisää. Kyse kai on mielikuvasta joka halutaan säilyttää että moottoriteholla ja moottoritilavuudella suora riippuvuus .Entinen sääntö isompi kone maksaa enemmän on nyt toteutettu siten että annetaan isompi kone mutta pienemmillä tehoilla ja perään laitetaan vanha merkki joka ennen on tarkoittanut moottoritilavuutta.

    Äänestä

  • Vaihtohalit pullollaan turbovikasis pikkumersuja...

    Äänestä


  • pikkutehotkin kirjoitti:

    Eipä noista ole otettu paljon tehoakaan.

    Kirjoittajalle taisi lipsahtaa pieni lapsus eli tehot oli oli kW ei HV eli
    75 kW/102 HV
    90 kW/122 HV
    115 kW/156 HW
    Tosin 160 mallia ei liene suomessa myyty pääsääntöisesi myydään keskimmäistä 180 mallia.

    Äänestä


  • MB_owner kirjoitti:

    Kirjoittajalle taisi lipsahtaa pieni lapsus eli tehot oli oli kW ei HV eli
    75 kW/102 HV
    90 kW/122 HV
    115 kW/156 HW
    Tosin 160 mallia ei liene suomessa myyty pääsääntöisesi myydään keskimmäistä 180 mallia.

    Paremmin kestää 2-litraiset vaparit samoilla tehoilla tai tehokkaampina turboilla, myös paljon miellyttävämpia ajaa kuin pikkumoottoriset.

    Äänestä

  • niin_no kirjoitti:

    Paremmin kestää 2-litraiset vaparit samoilla tehoilla tai tehokkaampina turboilla, myös paljon miellyttävämpia ajaa kuin pikkumoottoriset.

    Kun seuraavan kerran autoa hankki kannattaa katsoa ajotietokoneesta mikä mahtaa olla keskinopeus. Itselläni se on ollut vuosia alle 50 km/h. Vaihdoin 2006 uutena vuonna 2000 hankitun 2-litraisen vapaasti hengittävän automaatin (Ei MB) uuteen 1.6 litraiseen vapasti hengittävään 77 kW / 105 Hv (ei Mb) käytännön ero oli että 12 litran kulutus putosi 9 litraan. Muuten kaupunkiajossa ei ollut eroa.

    Tänä vuonna hankin uuden B-sarjalaisen jonka kulutus on noin 7 litraa/100 km . Mutta sen pienuus taas johtuu uudesta suorasta kaksoiskytkentäisestä automaatista ja stop/start automatiikasta. Ero edelliseen on tietenkin huomattava. Ohitusiin riittää pieni kaasun lisäys turbo ja automaatti toimi todella saumattomasti yhteen. Toki suositteln kaikille koeajoa jotta on jotain omaa mielikuvaa asiaan.

    Mitään tietoa minulla ei ole että MB:ssä olisi ahdinongelmia. Tosin sillä ei ole itselleni mitään merkitystä koska huoltosopimus korvaa mahdolliset ongelmat seuraavan 6 vuoden ajan jonka olen aikonut autoa pitää. Enemmän minua kiinnostaa onko uusi 7-vaihteinen automaattivaihteisto 7G-DCT kestävämpi kun WW-konsernin DSG

    http://www.mercedes-benz.fi/content/finland/mpc/mpc_finland_website/fi/home_mpc/passengercars/home/new_cars/models/cla-class/c117/facts_/drivetrain/transmission.html#

    Äänestä

  • niin_no kirjoitti:

    Paremmin kestää 2-litraiset vaparit samoilla tehoilla tai tehokkaampina turboilla, myös paljon miellyttävämpia ajaa kuin pikkumoottoriset.

    Omakohtaisella kokemuksella suurin ero 2-litraisen vaparin ja saman teho/ vääntöluokan turbon (jossa pienempi iskutilavuus) välillä on se että vapari kuluttaa seka-ajossa sen 2-3 litraa enemmän, maantiellä kulutusero pienenee jonkin verran. Vaparin vääntö aivan tyhjäkäynnin tuntumassa on suuremmasta iskutilavuudesta johtuen hieman parempi kun turbossa ahdin ei ole vielä mukana, mutta muutoin käyttöominaisuuksissa turbo on vähintään yhtä hyvä. Kestävyyteen en ota kantaa kun auto vaihtuu ennen kuin 100 tkm on täynnä.

    Äänestä

  • niin_no kirjoitti:

    Paremmin kestää 2-litraiset vaparit samoilla tehoilla tai tehokkaampina turboilla, myös paljon miellyttävämpia ajaa kuin pikkumoottoriset.

    Nyt kiinnostaisi tietää millä tavalla 150hv 2.0 vapari on miellyttävämpi ajaa? Itsellä on ollut sekäettä ja pidän turbokonetta miellyttävämpänä. Toki 2.0 vapari oli todella mukava ajaa, mutta ei niin mukava kuin turbo. Vääntökäyrä on mielestäni se suurin käyttömukavuuden mittari ja siinä ahdettu kone on selkeästi parempi. Esimerkkinä:
    1.4 TSI (150 hv)- 250Nm / 1500-3000rpm
    Honda 2.0 (155 hv) - 192Nm/4300rpm

    Äänestä

  • MiksiParempix kirjoitti:

    Nyt kiinnostaisi tietää millä tavalla 150hv 2.0 vapari on miellyttävämpi ajaa? Itsellä on ollut sekäettä ja pidän turbokonetta miellyttävämpänä. Toki 2.0 vapari oli todella mukava ajaa, mutta ei niin mukava kuin turbo. Vääntökäyrä on mielestäni se suurin käyttömukavuuden mittari ja siinä ahdettu kone on selkeästi parempi. Esimerkkinä:
    1.4 TSI (150 hv)- 250Nm / 1500-3000rpm
    Honda 2.0 (155 hv) - 192Nm/4300rpm

    Pakko kompata tätä kysymystä, noilla kummallakin koneella myöskin ajaneena ei kyllä tule mieleen yhtään asiaa miksi vapari olisi miellyttävämpi ajaa. Enkä tarkoita että vapari olisi jotenkin huono, turbo vaan on vieläkin miellyttävämpi kuin tuo Hondan vapari.

    Äänestä

  • MiksiParempix kirjoitti:

    Nyt kiinnostaisi tietää millä tavalla 150hv 2.0 vapari on miellyttävämpi ajaa? Itsellä on ollut sekäettä ja pidän turbokonetta miellyttävämpänä. Toki 2.0 vapari oli todella mukava ajaa, mutta ei niin mukava kuin turbo. Vääntökäyrä on mielestäni se suurin käyttömukavuuden mittari ja siinä ahdettu kone on selkeästi parempi. Esimerkkinä:
    1.4 TSI (150 hv)- 250Nm / 1500-3000rpm
    Honda 2.0 (155 hv) - 192Nm/4300rpm

    Hyundai lienee antaa pitkän takuun noille koneille myös.
    Ei ainakaan omaan piikkiin mene korjaukset niinkuin VW autoissa.

    Äänestä

Vitun turbon paskoja niillä mitää tee, kusetusta kerrakseen!

Äänestä

"Pienet koneet ei kestä ja turbolla rasitukset vain kasvaa, samoin kulutus jos ajaa kovempaa, 3-pyttyinen aivan naurettava."
Tällaiset kommentit kuvastavat täydellistä moottoritekniikan perusteiden ymmärtämisen puutetta.

Äänestä
  • Olisi kannattanut opiskellakin samalla. Et sitten perustellut apukoulussa oppimaasi.

    Kaikki tietysti kestää aikansa, mutta itsestään selvää mitkä asiat vaikuttaa kestävyyteen.

    Äänestä

  • jaluokallejäänyt kirjoitti:

    Olisi kannattanut opiskellakin samalla. Et sitten perustellut apukoulussa oppimaasi.

    Kaikki tietysti kestää aikansa, mutta itsestään selvää mitkä asiat vaikuttaa kestävyyteen.

    No jos aloitetaan tuosta kahdesta ensimmäisestä sanasta "pienet koneet". Oletan sen tarkoittavan iskutilavuutta.
    Vaparin Hv/litra-lukema vaikuttaa kestävyyteen aivan eritavalla kuin ahdetussa koneessa. Siksi pienen iskutilavuuden tuominen esiin tässä yhteydessä on typerää.
    Loppuja en jaks selittää kun tiedän vastaanottavan pään ymmärryskyvyn olevan riittämätön. Tuskin tätäkään ymmärrät.

    Äänestä

Onko bensa haitallista turbolle? Dieseleissä ei ole enää muuta tarjolla kuin turboversioita.

Turboton kone on ollut minulle vaikea ajettava, en millään haluaisi huudattaa konetta korkeilla kierroksilla pienillä vaihteilla ja silloin jää moottorin huippuvääntölukema jossakin 4000 kierroksen seudulla käytännössä pelkäksi teknisten tietojen esitteen numeroksi. Isompi kone taas tuo mukanaan turhia kustannuksia.

Äänestä
  • Vaparilla ja automaatilla pärjää hyvin normiliikenteessä ja kierrokset heiluu 2-3 tonnin välillä, kun ajaa taviksien vauhtia. Erikseen on tietysti ne hermokimput, joiden pitää joka valoissa repiä autosta kaikki irti voidakseen taas seuraavissa valoissa punaniskana seisoa jarrun päällä. Normivauhdilla 80 kierrokset on siinä 1800 ja vetoa on riittävästi.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


hyitai20 kirjoitti:

http://teknavi.fi/autot/koeajo-miksi-hyundai-haluaa-suorastaan-maanisesti-olla-eurooppalaisin-ei-eurooppalainen-autonvalmistaja

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu