Ja niin Suomenkin pitää liittyä. http://www.aamulehti.fi/Kotimaa/1194996217233/artikkeli/muuttuuko ruotsin nato-linja niinisto saatamme elaa historiallisessa kaannekohdassa.html?utm_source=leiki&utm_medium=iltalehti&utm_campaign=kontekstuaalinen&_ga=1.34904801.13960569.1422736215
"Ruotsin ja Suomen kahdenväliseltä puolustusyhteistyöltä putoaa pohja pois, jos Ruotsi hakee Naton jäseneksi."
Puolustusministeri Jussi Niinistö kertoo Ruotsi-yhteistyön etenevän silti nopeasti: "Nyt on diskuteeraukset diskuteerattu."
Lauri Nurmi
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) painottaa, että Suomessa on syytä seurata herkeämättä, millaisia siirtoja Ruotsi on tekemässä suhteissaan Yhdysvaltoihin ja puolustusliitto Natoon.
– Ruotsissa yleinen mielipide on liikkunut selvästi Naton suuntaan viime vuosina. Kehitystä on syytä seurata tarkasti Suomessa. Ruotsin ja Suomen kahdenväliseltä puolustusyhteistyöltä putoaa pohja pois, jos Ruotsi hakee Naton jäseneksi, Niinistö arvioi Kotkassa, jossa perussuomalaiset pitää eduskuntaryhmänsä kesäkokouksen.
Ruotsin sosialidemokraattinen puolustusministeri Peter Hultqvist julkaisi juuri päivälehti Dagens Nyheterissä kirjoituksen, jossa hän kertoi Ruotsin syventävän yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa.
Hultqvist arvioi, että Yhdysvalloilla on keskeinen asema läntisen Euroopan maiden turvallisuuden takaamisessa.
– Näemme nyt Venäjän lisäävän sotilaallista toimintaansa lähialueilla, Hultqvist perusteli näkemyksiään.
Kirjoituksessaan Hultqvist kertoi Ruotsin valinneen yhteistyölinjan suhteessaan Natoon. Sosialidemokraattien johtama vähemmistöhallitus ei toistaiseksi ole asettunut kannattamaan maansa Nato-jäsenyyttä.
– Ruotsi haluaa tällä [Yhdysvallat-yhteistyöllä] lähettää jotain viestiä. Merkille pantavaa on, että kylmän sodan aikana tästä ei olisi tarvinnut viestiä lähettää, vaan asia olisi ollut niin sanotusti yleisesti tiedossa. Nyt on ollut ehkä tarve alleviivata yhteistyötä, jota Ruotsi tekee Yhdysvaltojen kanssa, Niinistö tulkitsee Hultqvistin viestiä Lännen Medialle.
Kylmän sodan maailmassa Yhdysvallat todennäköisesti suojeli Ruotsia
Historiantutkijat pitävät todennäköisenä, että Yhdysvallat antoi kylmän sodan alkuvaiheessa Ruotsille turvatakuut, jotka eivät kriisitilanteessa olisi ylettyneet kattamaan Suomea.
Onko mahdollista, että Yhdysvallat on antanut Ruotsille jälleen epäsuorat turvatakuut?
– Sitä en osaa sanoa, mutta epäilen.
Niinistö huomauttaa myös, että Ruotsi hankkii Yhdysvalloista osia ja tekniikkaa Jas Gripen -hävittäjäänsä, jonka ostamista Suomikin harkitsee.
Hultqvistin USA-viesti ei ole suinkaan ainoa Ruotsista Suomeen kiirivä sanoma. Maanantaina Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf kertoi Svenska Dagbladetissa, Ruotsin toisessa suuressa päivälehdessä, että centerpartietin hallitus kannattaa Ruotsin liittymistä Natoon.
Merkittävää Ruotsin keskustan linjauksessa on se, että puolueen johdon mielestä Ruotsin pitää hakea Naton jäsenyyttä yhdessä Suomen kanssa.
– Ilman muuta Suomessa seurataan Ruotsin ratkaisuja ja liikehdintää tässä suhteessa hyvinkin tarkasti, koska turvallisuuspoliittinen ympäristö on meille samanlainen. Totta kai me molemmat katsomme suuntaan ja toiseen toistemme ratkaisuja.
– Suomi tekee ratkaisunsa itsenäisesti ja Ruotsin ratkaisusta riippumatta, mutta Suomen kannalta meidän on oleellista ymmärtää, että jos Ruotsissa tapahtuu ratkaiseva liike siihen suuntaan, että maa päätyy hakemaan Nato-jäsenyyttä, se tietenkin vaikuttaa Suomen ja Ruotsin yhteistyön syventämisen mahdollisuuksiin, Niinistö arvioi centerpartietin uutta Nato-linjausta.
"Suomihan on tällä hetkellä jo yksin"
Syventämiseltä putoaisi puolustusministerin mielestä yhdessä humauksessa pohja pois.
– Syventäminen olisi käytännössä mahdottomuus. Silloin Ruotsin puolustusratkaisu olisi Nato.
Jäisikö Suomi silloin yksin?
– Suomihan on tällä hetkellä jo yksin.
Ruotsin suuntautuminen Natoon asettaisi Suomen ulkopoliittisen linjan valtavan paineen alaiseksi, koska Pohjolassa ei enää olisi toista sotilasliittoon kuulumatonta maata.
Onko mahdollista, että elämme nyt hyvin suuren turvallisuuspoliittisen muutoksen hetkeä, joka pakottaa Suomen poliittisen johdon käymään maamme turvallisuusratkaisun läpi pohjamutia myöten?
– Tämä on kysymys, joka vaatisi tulevaisuuden ennustajan lahjoja. Voi olla, että kun katsotaan parinkymmenen vuoden päästä tähän päivään, nähdään ehkä suuri kehityslinja. Tässä päivässä sitä on vaikeaa vielä nähdä, kun Ruotsissakin enemmistö vielä vastustaa Nato-jäsenyyttä.
– Mielestäni ratkaisevaa käännettä ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut. Eräät pienemmät puolueet ovat Ruotsissa moderaattien ohella selkeästi liputtaneet Nato-jäsenyyden puolesta, mutta se ei vielä enemmistöä tee, Niinistö viittaa centerpartietiin ja folkpartietiin.
"Ruotsin ja Suomen kahdenväliseltä puolustusyhteistyöltä putoaa pohja pois, jos Ruotsi hakee Naton jäseneksi."
Puolustusministeri Jussi Niinistö kertoo Ruotsi-yhteistyön etenevän silti nopeasti: "Nyt on diskuteeraukset diskuteerattu."
Lauri Nurmi
Puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) painottaa, että Suomessa on syytä seurata herkeämättä, millaisia siirtoja Ruotsi on tekemässä suhteissaan Yhdysvaltoihin ja puolustusliitto Natoon.
– Ruotsissa yleinen mielipide on liikkunut selvästi Naton suuntaan viime vuosina. Kehitystä on syytä seurata tarkasti Suomessa. Ruotsin ja Suomen kahdenväliseltä puolustusyhteistyöltä putoaa pohja pois, jos Ruotsi hakee Naton jäseneksi, Niinistö arvioi Kotkassa, jossa perussuomalaiset pitää eduskuntaryhmänsä kesäkokouksen.
Ruotsin sosialidemokraattinen puolustusministeri Peter Hultqvist julkaisi juuri päivälehti Dagens Nyheterissä kirjoituksen, jossa hän kertoi Ruotsin syventävän yhteistyötään Yhdysvaltojen kanssa.
Hultqvist arvioi, että Yhdysvalloilla on keskeinen asema läntisen Euroopan maiden turvallisuuden takaamisessa.
– Näemme nyt Venäjän lisäävän sotilaallista toimintaansa lähialueilla, Hultqvist perusteli näkemyksiään.
Kirjoituksessaan Hultqvist kertoi Ruotsin valinneen yhteistyölinjan suhteessaan Natoon. Sosialidemokraattien johtama vähemmistöhallitus ei toistaiseksi ole asettunut kannattamaan maansa Nato-jäsenyyttä.
– Ruotsi haluaa tällä [Yhdysvallat-yhteistyöllä] lähettää jotain viestiä. Merkille pantavaa on, että kylmän sodan aikana tästä ei olisi tarvinnut viestiä lähettää, vaan asia olisi ollut niin sanotusti yleisesti tiedossa. Nyt on ollut ehkä tarve alleviivata yhteistyötä, jota Ruotsi tekee Yhdysvaltojen kanssa, Niinistö tulkitsee Hultqvistin viestiä Lännen Medialle.
Kylmän sodan maailmassa Yhdysvallat todennäköisesti suojeli Ruotsia
Historiantutkijat pitävät todennäköisenä, että Yhdysvallat antoi kylmän sodan alkuvaiheessa Ruotsille turvatakuut, jotka eivät kriisitilanteessa olisi ylettyneet kattamaan Suomea.
Onko mahdollista, että Yhdysvallat on antanut Ruotsille jälleen epäsuorat turvatakuut?
– Sitä en osaa sanoa, mutta epäilen.
Niinistö huomauttaa myös, että Ruotsi hankkii Yhdysvalloista osia ja tekniikkaa Jas Gripen -hävittäjäänsä, jonka ostamista Suomikin harkitsee.
Hultqvistin USA-viesti ei ole suinkaan ainoa Ruotsista Suomeen kiirivä sanoma. Maanantaina Ruotsin keskustapuolueen puheenjohtaja Annie Lööf kertoi Svenska Dagbladetissa, Ruotsin toisessa suuressa päivälehdessä, että centerpartietin hallitus kannattaa Ruotsin liittymistä Natoon.
Merkittävää Ruotsin keskustan linjauksessa on se, että puolueen johdon mielestä Ruotsin pitää hakea Naton jäsenyyttä yhdessä Suomen kanssa.
– Ilman muuta Suomessa seurataan Ruotsin ratkaisuja ja liikehdintää tässä suhteessa hyvinkin tarkasti, koska turvallisuuspoliittinen ympäristö on meille samanlainen. Totta kai me molemmat katsomme suuntaan ja toiseen toistemme ratkaisuja.
– Suomi tekee ratkaisunsa itsenäisesti ja Ruotsin ratkaisusta riippumatta, mutta Suomen kannalta meidän on oleellista ymmärtää, että jos Ruotsissa tapahtuu ratkaiseva liike siihen suuntaan, että maa päätyy hakemaan Nato-jäsenyyttä, se tietenkin vaikuttaa Suomen ja Ruotsin yhteistyön syventämisen mahdollisuuksiin, Niinistö arvioi centerpartietin uutta Nato-linjausta.
"Suomihan on tällä hetkellä jo yksin"
Syventämiseltä putoaisi puolustusministerin mielestä yhdessä humauksessa pohja pois.
– Syventäminen olisi käytännössä mahdottomuus. Silloin Ruotsin puolustusratkaisu olisi Nato.
Jäisikö Suomi silloin yksin?
– Suomihan on tällä hetkellä jo yksin.
Ruotsin suuntautuminen Natoon asettaisi Suomen ulkopoliittisen linjan valtavan paineen alaiseksi, koska Pohjolassa ei enää olisi toista sotilasliittoon kuulumatonta maata.
Onko mahdollista, että elämme nyt hyvin suuren turvallisuuspoliittisen muutoksen hetkeä, joka pakottaa Suomen poliittisen johdon käymään maamme turvallisuusratkaisun läpi pohjamutia myöten?
– Tämä on kysymys, joka vaatisi tulevaisuuden ennustajan lahjoja. Voi olla, että kun katsotaan parinkymmenen vuoden päästä tähän päivään, nähdään ehkä suuri kehityslinja. Tässä päivässä sitä on vaikeaa vielä nähdä, kun Ruotsissakin enemmistö vielä vastustaa Nato-jäsenyyttä.
– Mielestäni ratkaisevaa käännettä ei kuitenkaan ole vielä tapahtunut. Eräät pienemmät puolueet ovat Ruotsissa moderaattien ohella selkeästi liputtaneet Nato-jäsenyyden puolesta, mutta se ei vielä enemmistöä tee, Niinistö viittaa centerpartietiin ja folkpartietiin.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ruotsidemokraatit saattaa nousta vaa`ankielipuolueeksi Ruotsin Nato-ratkaisussa
Käytännössä Ruotsin Nato-jäsenhakemus alkaa vaikuttaa mahdolliselta – ellei jopa todennäköiseltä – jos porvariallianssi nousee jonain päivänä valtaan. Myöskään pääministeripuolue sosialidemokraatit ei ole ehdottomasti sulkenut pois Nato-jäsenyyttä.
Ovatko ruotsidemokraatit nousemassa vaa`ankielipuolueen asemaan Ruotsin Nato-ratkaisussa?
– Ruotsidemokraattien kannatus kasvaa, mutta Nato-kysymyksessä heillä on erilaisia mielipiteitä. Käsitykseni on, että enemmistö heistä kannattaa Suomen tyyppistä puolustusratkaisua: yleistä asevelvollisuutta ja aluepuolustusjärjestelmää sekä sotilaallista liittoutumattomuutta. Jos ruotsidemokraattien kannat muuttuvat, he voivat hyvinkin olla vaa`ankielipuolue, Suomen puolustusministeri arvioi.
Niinistö korostaa, että Suomen ja Ruotsin puolustusyhteistyötä ei kannata heittää Nato-pesuveden mukana pois tässä vaiheessa.
– Suomessa ja Ruotsissa on valtiojohdon tasolla määrätietoinen tarve edetä yhteistyön syventämisessä. Konkreettisia askeleita on tarkoitus ottaa, ja nyt on diskuteeraukset diskuteerattu ja on tarkoitus saada enemmän aikaan. Syksyn aikana on julkistamme esimerkkejä. Kaiken aikaa on silti syytä muistaa, että vielä on kyse rauhan ajan puolustusyhteistyöstä, ei sodan ajan. Puolustusliittovaiheessa emme ole, Niinistö toteaa.
http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015090220281441_uu.shtml
"Nato-keskustelu kiihtyy Ruotsissa - Näin se voi vaikuttaa Suomeen
Keskiviikko 2.9.2015 klo 07.04
Nato-keskustelu leimahti liekkeihin Ruotsissa, kun keskustan ja kristillisten johto ilmoitti eilen kannattavansa Ruotsin Nato-jäsenyyttä.
Mikäli Nato-keskustelu Ruotsissa etenee, se voi asettaa paineita myös Suomen valtionjohdolle.
Mikäli Nato-keskustelu Ruotsissa etenee, se voi asettaa paineita myös Suomen valtionjohdolle. (KREETA KARVALA)
Yhä useamman puolueen johto kannattaa Ruotsissa Nato-jäsenyyden anomista.
Ruotsin keskustan ja kristillisdemokraattien puoluejohtajat ilmoittivat eilen tiistaina esittävänsä puoluekokouksille kannanottoa Ruotsin Nato-jäsenyyden puolesta.
Keskustajohtajat ilmoittivat uudesta Nato-kannastaan näyttävällä kirjoituksella Svenska Dagbladetissa. Puoluejohtajat toivoivat kirjoituksessaan myös, että Ruotsi ja Suomi liittyisivät Natoon yhtä aikaa.
- Uskomme sen vahvistavan molempien maiden mahdollisuuksia edistää vakautta ja turvallisuutta lähialueellamme, keskustajohtajat kirjoittivat.
Mikäli keskustan ja kristillisdemokraattien puoluekokoukset hyväksyvät linjaukset, on koko porvarioppositio Ruotsissa Nato-jäsenyyden kannalla. Kokoomus ja kansanpuolue kannattavat jo entuudestaan Natoon liittymistä.
Tämä voi tarkoittaa, että seuraavissa parlamenttivaaleissa vuonna 2018 äänestetään maan Nato-kannasta.
Paineita Suomen johdolle
Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolan mukaan mikäli keskustelu Ruotsissa etenee, se tulee vaikuttamaan myös Suomeen.
- Se tulee vääjäämättä useammalla tavalla tapetille. Mikäli Ruotsissa tulee Nato-vaalit, se tuottaa Suomen poliittiselle johdolle paineita linjata selkeästi ulkopolitiikkaansa. Suomi ei ole ratkaissut selkeästi, mikä sen suhde Yhdysvaltoihin on, Aaltola kuvailee.
Hänen mukaansa Suomessa on laitettu paljon sen varaan, että Ruotsi muodostaa Suomelle kumppanin liittoutumattomana Pohjoismaana.
- Tämä on tietenkin Suomen kannalta hyvin epätoivottavaa, että Ruotsi haluaa liikkua eri suuntaan, Aaltola toteaa.
Aaltola arvioi Ruotsin olevan selkeästi kallellaan läntisen sotilaallisen yhteistyön suuntaan: oppositio kannattaa yhä yksimielisemmin Natoa, puolustusministeri on ehdottanut suhteiden tiivistämistä Yhdysvaltoihin ja kansan kannatus Natoon liittymisestä kasvaa.
- Suomessa on korostettu kovasti viime aikoina omiin resursseihin tukeutumista, ja tässä suhteessa suomalainen keskustelu eroaa paljon ruotsalaisesta keskustelusta, Aaltola vertaa.
Aaltolan mukaan ei voida sanoa seuraisiko Suomi Ruotsia, mikäli Ruotsi päätyisi hakemaan Naton jäsenyyttä.
- Suomen ja Ruotsin historiat ovat erilaisia. Suomessa korostuu tarve tukeutua omaan osaamiseen ja kansalliseen etuun. Ruotsissa puolestaan katsotaan koko Itämeren alueen kokonaisturvallisuutta ja tasapainoa, Aaltola perustelee.
"Ei kannata lähteä ryntäilemään"
Yhteiskuntatieteiden tohtori ja entinen valtiosihteeri Risto Volanen ei usko, että Ruotsi päätyy hakemaan Nato-jäsenyyttä vilkkaasta keskustelusta huolimatta.
- Pohjois-Euroopassa on kylmän sodan jälkeen rakentunut tällainen vakaa tilanne, joka on kaikille edullinen enkä usko, että sen enempää Suomessa tai Ruotsissakaan on tarpeita tehdä erityisiä muutoksia, Volanen toteaa.
Volanen kuvailee, että Pohjois-Euroopassa vallitsee "sisäinen riskien tasapaino".
- Kenenkään ei kannata lähteä ryntäilemään itään tai länteen, koska siitä seuraisi vain se, että toinen osapuoli siihen reagoisi, eikä kukaan tietäisi millainen ketjureaktio siitä lähtisi.
Hän uskoo, että osaltaan Ruotsin vilkkaassa keskustelussa on kyse opposition tomeruudesta ja pienten puolueiden äänien kalastelusta.
Google-mainokset
Työpaikka CGI:llä
Etsimme riveihimme uutta pankkiliiketoiminnan johtajaa!
cgi.njoyn.com/rekrytointi
Bopp Leuchten günstiger
Premiumpartner von Bopp Leuchten Große Auswahl - 24 h ab Lager
lampenonline.de/bopp-leuchten
- Ei ole todennäköistä, että Ruotsi yrittää muuttaa tätä politiikkaa, joka on heille pari sataa vuotta tarjonnut rauhan ja turvallisuuden, Volanen muistuttaa.
Myöskään Suomen kantojen hän ei näe muuttuvan.
- Suomi on löytänyt itselleen erittäin hyvän aseman osana tätä Pohjois-Euroopan kokonaisuutta ja sitä kannattaa vaalia. Huomaan, että presidentti Niinistö jatkaa vakaasti tätä suomalaista peruslinjaa, joka on osoittautunut meille erittäin hyväksi, Volanen toteaa.