Idekilpailu on käynnissä.
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/millainen-tulevaisuus-on-törnävän-sairaala-alueella-1.1879673
Itse ehdottaisin että sinne perustettaisiin mielisairaala. Kuten tältäkin palstalta huomaa, niin sille todellakin olisi käyttöä. Sinne saisi kätevästi lukkojen taakse murhaajatyttö-kirjoittelijan, vapamuurareista ahdistuneen ja muut latvakakkoset.
http://www.ilkka.fi/uutiset/maakunta/millainen-tulevaisuus-on-törnävän-sairaala-alueella-1.1879673
Itse ehdottaisin että sinne perustettaisiin mielisairaala. Kuten tältäkin palstalta huomaa, niin sille todellakin olisi käyttöä. Sinne saisi kätevästi lukkojen taakse murhaajatyttö-kirjoittelijan, vapamuurareista ahdistuneen ja muut latvakakkoset.
Vastaukset 22
Vanhimmat
Pakolaiskeskus....mahtuis n. 500-600 pakolaista. Huippuvuosina mielenterveyspotilaita taisi olla n.700-800. Tosin olosuhteet nuorille reippaille pakolaismiehille liian ankeat??
Peesiä... ja sen maksaa VALTIO. Ei siis maksa meille YHTÄÄN MITÄÄN. Ja syntyy työpaikkoja.
Voiskahan siihen saada esimerkiksi eu-rahaa, jos rakennuksen päähän tehtäisiin sellanen 300 metriä pitkä peltikatos. Seinäjokiset vois seistä siinä leipäjonos lokakuun räntäsatees. Sieltä jäisi varmaan suurkeittiöstä jotain ruuantähteitä jaettavaksi.
Niin, me emme ole Valtio, vaan se on joku erillinen juttu, joka kerää rahat joltakin muulta kuin meiltä....
Kirveet ja pyssyt paukkuvat.
Mielisairaalaa tarvitaan, ettei ne pöhköt mellasta koko aikaa
Psykiatrisen sairaalan säilyttäminen Törnävän alueella olisi paras päätös. Tällä hetkellä psykiatrista sairaalaa suunnitellaan mahdollisesti siirrettäväksi sairaanhoito-oppilaitoksen tiloihin, jotka kärsivät sisäilmaongelmista. Törnävän tiloissa sisäilmaongelmia ei ole, joten mitä järkeä psykiatrista sairaalaa on siirtää huonompiin tiloihin henkilökunnan ja potilaiden terveyden kustannuksella?
Ajatus psykiatrian siirtämisestä terveydenhuolto-oppilaitoksen tiloihin hylättiin jo viisi vuotta sitten. Sen jälkeen pohdittiin uudisrakennusta oppilaitoksen parkkipaikan kohtaan, mutta kaupunkirakenteen kannalta todettiin järkevämmäksi käyttää alue asuntotuotantoon. Psykiatria sijoittunee uudisrakennukseen sairaalan logistiikkakeskuksen ja Kyrkösjärven väliin.
Ompa ahdas ja arvokas uusi tontti.
Miksi vanha hyvä pitää rikkoa ?
Törnävän rakennukset ovat sillä tavalla vanhentuneet, että ne eivät tue erityisen hyvin nykyaikaista psykiatrista toimintaa ja ne "tuhlaavat" hoitaja- ym. työpanosta, energiaa ja muitakin resursseja. Yksi iso ongelma on ns. stigma, joka potilaalle aina joidenkin silmissä tulee Törnävällä. Tämänkin ketjun joku viesti osoittaa sen.
Siirretään hajasijoitettu kaupungin henkilökunta Törnävälle ja tehdään kaupungintalosta pakolaiskeskus tai taidemuseo.
Törnävän sairaalan ympäristö on kaunis, ------RAUHOITTAVA.
Tuhlaako puolimetriä paksut seinät energiaa ?
Sama Stigma syntyisi myös uudella asuntoalueella.
Ymmärtääkö johto perinteistä kulttuuria,
Mikä on museoviraston kanta----suojellaanko rakennukset rauhoituksella ?
Täytyypä tehdä aloite rauhoitukselle Elyyn.
Uusi paikka on kaiken hälinän ja hässäkän keskellä. Ei hyvä.
Törnävän rakennusten ulkopuoli on kaavamääräyksillä suojeltu. Se oli myös Museoviraston kanta oikeasta menettelystä, kun Törnävän sairaala aikanaan pyysi alueelle suojelua (Koetimme silloin torpata Huhtalantien rakentamisen sairaala-alueen läpi.). Rakennusten ominaisenergiankäyttö (enrgia/kuutiometri) on merkittävästi suurempi kuin nykyaikaisten sairaalarakennusten. Vielä suurempi ongelmaon se, että niitä kuutioita, joita joudutaan pitämään lämpimänä on tuplaten tarpeeseen verrattuna. Uusi paikka on varsin rauhallinen - järvi toisella puolella, jonkunlainen metsävyöhyke asuntoalueeen ja sairaalarakennuksen välillä eikä Östermyran katu tule olemaan mikään suurten liikennemäärien katu.
Energiahukkaan vetoaminen on saivartelua.
Lähellä ovat halpa turvevoimala ja raskasöljyvoimala.
Mikäli kuutioita ei itse tarvita, voihan ne vuokrata eteenpäin.
Joka tapauksessa uusi paikka on vilkas, ahdas ja meluisa, eikä suo laajennuksia siten muillekaan.
Kyrkkärin heikkoja jäitä joutuu henkilökunta vartioimaan.
Jos liikaa tilaa on, niin luulisi että kaupungilla kyllä löytyy tulijoita. Vanhuksia, lapsia jne. Ilmaista työvoimaakin olisi lähellä, kun työsuoritteita sanottaisiin kuntouttavaksi toiminnaksi.
Taitaa suurin ongelma Törnävässä olla se että se ei ole uusi ja moderni. Eli vika lienee ns. henkisellä puolella. Halutaan uusi näyttävä moderni rakenuus. Maksoi mitä maksoi.
Erikoissairaanhoidon kannalta kysymys on siitä, että uusi rakennus mahdollistaa vaikuttavammat palvelut alemmilla kustannuksilla. Uudisrakennuksen takaisinmaksuaika on kolmenkin prosentin korkotasolla luokkaa 25 vuotta ja jos sitä voidaan rahoittaa myymällä Törnävän kiinteistöt käypään hintaan, päästään n. 15 vuoden takaisinmaksuaikaan. Jos korkotaso on alempi - kuten nyt, n. 1yksi prosentti - edullisuus edelleen paranee. Vaikuttavuus näkyy siinä, että potilaat ovat lyhyemmän aikaa sairaalassa ja tulevat uudelleen sairaalaan nykyistä harvemmin. Tilojen yhteydestä kuntoutumiseen on runsaasti tieteellistä näyttöä, jota tullaan hyödyntämään.
Sanan helinää.
Onneksi maailma on muuttunut ja mielenterveyden hoito kehittynyt myös Etelä-Pohjanmaalla, jossa aikoinaan oli kait maailmanennätys psykiatristen sairaansijojen määrässä. Osin kehitystä ovat edesauttanut lainsäädäntö. Nykyisin sairaalahoidon tavoitteena on olla lyhytkestoinen välivaihe hankalimmassa vaiheessa kuten vaikeassa psykoosissa .Pääasiallinen hoitovastuu on avohoidossa. Enää ei tarvita mammuttimaisia, lähes 100 vuotta sitten n. 1000 potilasta varten rakennettuja sokkeloisia ,epäkäytännöllisiä ja kalseita sairaalatiloja. Törnävän historiallinen sairaalamiljöö puistoineen on kaunis ja arvattavasti hyödynnettävissä muuhunkin käyttöön esim. asunnoiksi kuten ent. Nikkilän sairaala-alue Sipoossa. Tutkimustulosten mukaan psykiatriset potilaat ovat monella eri mittarilla mitattuna huonommassa asemassa kuin muun erikoissairaanhoidon potilaat. Tätä juopaa voisi vähän pienentää mm.paremmilla ja vähemmän leimaavilla sairaala olosuhteilla.
Avohoitoonhan mielenterveys potilaat on jo pitkään sijotettu ympäri kaupunkia.
Ei ne pakolaiset tarvi yhtään parempia tiloja mitä Törmävässä on,ehkä aitaa voi
vähän paikata ettei pääse kylille mattonsa kanssa pyllisteleen.Joku paikallinen
homo voi vielä päästä tuikkaan jos ei varo.
Voimalaitoksen vieressä aina sula vesi.
HYvä olisi sijoittaa pakolaisia pienellä uudistuksella mahtuisi arviolta 3000-4000 pakolaista rakennuksia on lukuinen määrä ei tee tiukkaakaan Seinäjoki voisi ottaa
vastaan vaikka 10000-20000 pakolaista. etelä-pohjanmaan alueella on tyhjiä kouluja lukuinen määrä kunnantaloja laajoja rakennuksia ei tee tiukkaakaan.
Nyt on raamattuvyöhykkeen todellinen näytön paikka, tilaisuus osoittaa mitä isossa kirjassa sanotaan, kaikki turha hihhulointi pois ja talkoisiin
Ja jos pato sortuu.
Ely ei antanut Veneskoskelle Kapelan kohtaan rakennusoikeutta aikanaan, kun Hirvijärven pato voi sortua kerran 100:ssa vuodessa.
Mikä estää laitoksen muuttamisen asuntoalueeksi?
Kaikki museovirastot ynnä muut suojelevat suomen konkursiin.