Pelinappulana Kelan etuudet
Sairaanhoitokorvaukset olivat jo edellisen hallituksen budjettiriihien pelinappula. Hallitus vaihtui ja sama peli näyttää jatkuvan. Leikkauslistoilla on vino pino muitakin Kelan hallinnoimia sosiaaliturvaetuuksia kuten lapsilisät, työttömyysturva ja jopa keliakiakorvaukset.
Ensimmäisessä budjettiriihessä hallitus päätti leikata yksityisiä lääkäri- ja hammaslääkäripalkkioita tuplasti enemmän kuin hallitusneuvotteluissa oli sovittu. Ennen leikkauksia yksityislääkäripalkkioiden omavastuu on jo 80 prosenttia. Toivottavasti tulevaisuudessa ei ajauduta tilanteeseen, jossa potilas käytyään yksityislääkärillä toteaa: ”Maksoin satasen ja sain korvausta euron.”
Hallitusten päättämät leikkaukset ja monet muut omavastuiden korotukset viestivät sitä, että veronkorotusten lisäksi kansalaisen on omasta pussistaan uhrauduttava maksamaan myös terveydenhoidosta enemmän.
Lukuun ottamatta kuntoutuspalveluita ja matkakorvauksia, sairaanhoitovakuutuksen kautta tuettuihin palveluihin ja lääkkeisiin on liittynyt kansainvälisesti poikkeuksellisen korkea omavastuuosuus. Kunnallisten palvelujen asiakasmaksut ovat suhteellisesti matalammat.
Meistä jokainen huomaa omavastuiden korotuksen viimeistään ensi vuoden alussa, kun lääkkeistä voi saada korvausta vasta, kun 45 euron omavastuu täyttyy. Kelan tutkimusosaston simulointien perusteella noin 800 000 kansalaista ei saane enää entiseen tapaan korvauksia lääkkeistä.
Sote-uudistuksen viive ja myös omavastuiden korotukset luovat entistä otollisemman maaperän yksityisille vakuutusmarkkinoille. Lieneekö sekin poliitikkojen toivoma kehityskulku, sillä mitä enemmän kansalaiset ja työnantajat rahoittavat terveyspalveluita, sitä vähemmän tarvitaan julkista rahaa.
Niin kauan kuin Kela-korvauksia maksetaan, yksityisten palvelujen hinnat rekisteröityvät tarkasti Kelan rekistereihin. Vuonna 2013 tutkimuksen ja hoidon Kela-korvauksia leikattiin siten, että omavastuu kasvoi noin 16 prosenttia. Tiedämme myös, että etuuksien leikkaukset eivät ole laskeneet yksityisten palvelujen hintoja. Poikkeuksen muodostavat magneettikuvaukset (www.kela.fi/hintavertailu). Niidenkin hintatasoa lienee enemmän laskenut uusien toimijoiden markkinoille tulo.
Ehkäpä nämä hallitusohjelman leikkaukset ja kulutusverojen korotukset siivittävät kansalaiset paremmin pesemään hampaitaan, polttamaan vähemmän tupakkaa ja maiskuttamaan vähemmän makeisia. Kun pysyt terveenä ja käytät vähemmän palveluita, niin maksat myös vähemmän omavastuita. Jos joudut silloin tällöin käyttämään yksityisiä terveyspalveluita, kannattaa aina ensin vertailla palvelujen hintoja!
Kirjoittaja on Kelan tutkimusprofessori. Kirjoitus on julkaistu 21.8.2015 ilmestyneessä Mediuutisissa 26–27/2015.
Sairaanhoitokorvaukset olivat jo edellisen hallituksen budjettiriihien pelinappula. Hallitus vaihtui ja sama peli näyttää jatkuvan. Leikkauslistoilla on vino pino muitakin Kelan hallinnoimia sosiaaliturvaetuuksia kuten lapsilisät, työttömyysturva ja jopa keliakiakorvaukset.
Ensimmäisessä budjettiriihessä hallitus päätti leikata yksityisiä lääkäri- ja hammaslääkäripalkkioita tuplasti enemmän kuin hallitusneuvotteluissa oli sovittu. Ennen leikkauksia yksityislääkäripalkkioiden omavastuu on jo 80 prosenttia. Toivottavasti tulevaisuudessa ei ajauduta tilanteeseen, jossa potilas käytyään yksityislääkärillä toteaa: ”Maksoin satasen ja sain korvausta euron.”
Hallitusten päättämät leikkaukset ja monet muut omavastuiden korotukset viestivät sitä, että veronkorotusten lisäksi kansalaisen on omasta pussistaan uhrauduttava maksamaan myös terveydenhoidosta enemmän.
Lukuun ottamatta kuntoutuspalveluita ja matkakorvauksia, sairaanhoitovakuutuksen kautta tuettuihin palveluihin ja lääkkeisiin on liittynyt kansainvälisesti poikkeuksellisen korkea omavastuuosuus. Kunnallisten palvelujen asiakasmaksut ovat suhteellisesti matalammat.
Meistä jokainen huomaa omavastuiden korotuksen viimeistään ensi vuoden alussa, kun lääkkeistä voi saada korvausta vasta, kun 45 euron omavastuu täyttyy. Kelan tutkimusosaston simulointien perusteella noin 800 000 kansalaista ei saane enää entiseen tapaan korvauksia lääkkeistä.
Sote-uudistuksen viive ja myös omavastuiden korotukset luovat entistä otollisemman maaperän yksityisille vakuutusmarkkinoille. Lieneekö sekin poliitikkojen toivoma kehityskulku, sillä mitä enemmän kansalaiset ja työnantajat rahoittavat terveyspalveluita, sitä vähemmän tarvitaan julkista rahaa.
Niin kauan kuin Kela-korvauksia maksetaan, yksityisten palvelujen hinnat rekisteröityvät tarkasti Kelan rekistereihin. Vuonna 2013 tutkimuksen ja hoidon Kela-korvauksia leikattiin siten, että omavastuu kasvoi noin 16 prosenttia. Tiedämme myös, että etuuksien leikkaukset eivät ole laskeneet yksityisten palvelujen hintoja. Poikkeuksen muodostavat magneettikuvaukset (www.kela.fi/hintavertailu). Niidenkin hintatasoa lienee enemmän laskenut uusien toimijoiden markkinoille tulo.
Ehkäpä nämä hallitusohjelman leikkaukset ja kulutusverojen korotukset siivittävät kansalaiset paremmin pesemään hampaitaan, polttamaan vähemmän tupakkaa ja maiskuttamaan vähemmän makeisia. Kun pysyt terveenä ja käytät vähemmän palveluita, niin maksat myös vähemmän omavastuita. Jos joudut silloin tällöin käyttämään yksityisiä terveyspalveluita, kannattaa aina ensin vertailla palvelujen hintoja!
Kirjoittaja on Kelan tutkimusprofessori. Kirjoitus on julkaistu 21.8.2015 ilmestyneessä Mediuutisissa 26–27/2015.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.