Vuosina 1999-2008 Venäjän talouskasvu on ollut keskimäärin 7 prosentin luokkaa. Suurin osa kasvusta selittyy maakaasun ja öljyn korkeilla hinnoilla. Kun öljyn hinta on romahtanut, Venäjän talouden heikkoudet ovat tulleet näkyviksi.
Tuottavuus vähenee, työllisten määrä kutistuu, teollisuuden kilpailukyky on heikkoa ja yksityiset yritykset ovat saarroksissa valtion korruptoituneisuuden ja hyväveli -järjestelmän välissä, kertoo Wall Street Journal.
Nykykehitystä voi peilata Neuvostoliiton aikaan. Öljy ja kaasu eivät olleet hallinneet Neuvostoliiton taloutta ennen kuin tultiin 1970-luvulle, jolloin öljyn hinta saavutti huippunsa. Teollisuuden ja maatalouden sekä kilpailukyvyttömän yritystoiminnan heikkoudet jäivät piiloon öljyn hintakehityksen varjoon.
Vuonna 1985 Saudi-Arabia päätti lopettaa tukensa öljyn hinnalle ja alkoi kiihdyttää tuotantoa. Hinnat romahtivat, samoin kuin Neuvostoliiton vientitulot. Valtion piti lainata rahaa länsimailta tuodakseen maahan viljaa. Lopulta vaikeudet johtivat hyperinflaatioon ja nälänhätään. Neuvosto-järjestelmä hajosi.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennusti heinäkuussa, että Venäjän talous supistuisi 3,4 prosenttia tänä vuonna. Nyt ennuste näyttää jo optimistiselta, kertoo Wall Street Journal.
Yhdysvaltain Atlantti-Seuran Venäjä-asiantuntija Anders Aslund sanoo, että todennäköisempää on 6 prosentin supistuminen. Samoja lukuja ennakoi Venäjän keskuspankkikin aiemmin, että jos öljyn hinta vajoaa 40 dollariin barrelilta.
http://www.talouselama.fi/uutiset/oljyn hintaromahdus tuo venajalle raikkaan tuulahduksen neuvostoliitosta/a2322257
Tuottavuus vähenee, työllisten määrä kutistuu, teollisuuden kilpailukyky on heikkoa ja yksityiset yritykset ovat saarroksissa valtion korruptoituneisuuden ja hyväveli -järjestelmän välissä, kertoo Wall Street Journal.
Nykykehitystä voi peilata Neuvostoliiton aikaan. Öljy ja kaasu eivät olleet hallinneet Neuvostoliiton taloutta ennen kuin tultiin 1970-luvulle, jolloin öljyn hinta saavutti huippunsa. Teollisuuden ja maatalouden sekä kilpailukyvyttömän yritystoiminnan heikkoudet jäivät piiloon öljyn hintakehityksen varjoon.
Vuonna 1985 Saudi-Arabia päätti lopettaa tukensa öljyn hinnalle ja alkoi kiihdyttää tuotantoa. Hinnat romahtivat, samoin kuin Neuvostoliiton vientitulot. Valtion piti lainata rahaa länsimailta tuodakseen maahan viljaa. Lopulta vaikeudet johtivat hyperinflaatioon ja nälänhätään. Neuvosto-järjestelmä hajosi.
Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ennusti heinäkuussa, että Venäjän talous supistuisi 3,4 prosenttia tänä vuonna. Nyt ennuste näyttää jo optimistiselta, kertoo Wall Street Journal.
Yhdysvaltain Atlantti-Seuran Venäjä-asiantuntija Anders Aslund sanoo, että todennäköisempää on 6 prosentin supistuminen. Samoja lukuja ennakoi Venäjän keskuspankkikin aiemmin, että jos öljyn hinta vajoaa 40 dollariin barrelilta.
http://www.talouselama.fi/uutiset/oljyn hintaromahdus tuo venajalle raikkaan tuulahduksen neuvostoliitosta/a2322257
Vastaukset 1
Vanhimmat
Siinä oli hyvä lyhyt yhteenveto Venäjän talouden kehityksestä parilta vuosikymmeneltä. Kun arvioidaan maan talouden kehitystä tulevaisuudessa, niin huomio on kiinitettävä BKT:n kasvuun. Kuuden prosentin väheneminen kasvussa tarkoittaa lähes vapaata pudotusta.
Tavallinen venäläinen joutuu kärsimään korkeasta inflaatiosta. Suurin huoli hänellä kuitenkin liittyy työpaikkojan säilymiseen. Suomessa elettiin lähes vastaavaa tilannetta 1990-luvun alkupuolella. Silloin Suomen BKT tippui useana vuonna peräkkäin monta prosenttia vuodessa. Ennen sitä kriisiä työttömiä oli Suomessa muistaakseni n. 60000 ja kriisin seurauksena 550000. Siitä voi laskeskella, mikä odottaa Venäjää.