Hei,
taitaa olla kevät tulossa kun taas on autokuume nousemassa. Tällä kertaa katselen autoja joissa on automaattilaatikko ja ilmastointi. Silmiini osui yksi Alfa, jossa yhdistyisivät nämä ominaisuudet.
Millaisia kokemuksia ihmisillä on ko. autosta? Mitä esim. lyhenne TS tarkoittaa ja mikä kone autossa on (muut tiedot kun 2.0L)?
Oletteko havainneet autossa monia 'heikkoja lenkkejä' ts. miten esim. käyttäytyy näin talvella? Kiitos etukäteen järkevistä vastauksista.
taitaa olla kevät tulossa kun taas on autokuume nousemassa. Tällä kertaa katselen autoja joissa on automaattilaatikko ja ilmastointi. Silmiini osui yksi Alfa, jossa yhdistyisivät nämä ominaisuudet.
Millaisia kokemuksia ihmisillä on ko. autosta? Mitä esim. lyhenne TS tarkoittaa ja mikä kone autossa on (muut tiedot kun 2.0L)?
Oletteko havainneet autossa monia 'heikkoja lenkkejä' ts. miten esim. käyttäytyy näin talvella? Kiitos etukäteen järkevistä vastauksista.
Vastaukset 26
Vanhimmat
Tere!
Satakuusnelosesta on aiemmin juteltu enemmänkin, selaa vanhempia keskusteluja niin saat varmaan selvyyttä moneen asiaan.
-94 taisi olla 164:n viimeisiä "evomalleja", markkinoilla vietettyjen kuuden vuoden voi kuvitella hävittäneen lastentaudit.
TS on lyhenne sanoista Twin Spark, tarkoittaa kaksoissytytystä. Koko syttysysteemi tulppineen, jakajineen ja puolineen on kahdennettu, autosta löytyy siis tulppiakin kahdeksan kappaletta.
Kone on viimeinen Alfan "oma" rivinelonen eli 60-luvulta periytyvä jotakuinkin legendaarinen, viidellä runkolaakerilla ja kahdella nokka-akselilla varustettu täysalumiinimoottori. Venttiileitä löytyy perinteiset kahdeksan, 16-lappuiset TwinSparkit perustuvat Fiatin patarautablokiin. Näitä ei tietääkseni ole 164:ään koskaan ainakaan tehtaan puolesta asennettu.
Myllyn erikoisuuksiin kuuluu imupuolen nokka-akselin ajoituksen automaattisäätö, periaatteessa sama systeemi, jolla esmes Toyota brassailee uusien malliensa yhteydessä. Vakio-Alfoista ratkaisu vaan on löytynyt vuodesta -86...
Jakopäät ovat ketjuvetoisia ja sen puoleen suht huoltovapaita, venttiileissä taas on perinteinen palasäätö. Tuosta kattimallista pitäisi irtoaman 143 hepokattia, ainakin "kovan askin" yhteydessä tuntuu istuvan autoon hienosti. Kohtuullisen suorituskykyinen ja silti taloudellinen.
Kyllä Alfa talvellakin toimii, huohottimet tosin saattavat jäätyä mutta niiden puhdistaminen auttaa riesaan.
Itselle on kertynyt kokemusta parin satakuusnelosen verran, kysele lisää jos mielessä on jotakin erityistä.
venttiinliajoitus oli jo 80 luvun alussa oiskohan ollu vuonna 82 ameriikan spidereissa
...voi olla, tutummista malleista se taisi tulla ensiksi seiskavitoseen.
TwinSparkia ei saa 164sen yhteydessä automaattilootalla (vain kolmen litran kone ja tomaatti yhdistettiin), lisävarusteisena automaatti-ilmastoinnilla kylläkin. (AC ei tainnut vielä olla 94 vakiovaruste - Suomessa)
Kyseessä on todellakin faceliftattu malli eli Alfan omassa alukoneessa on ensimmäisten 155ten tapaan suorasytytys (eli jakajat ja puolat puuttuu) ja tehdas ilmoittaa 94-mallille 146 hp. Taisi jäädä 164 viimeiseksi esiintymiseksi tuolle legendaariselle rivineloselle. Fiatin koneita ei autoon ole asennettu. Huohotin saattaa todellakin jäätää, mutta sen kanssa oppii elämään ja onneksi on öljynpainemittari.
Autossa on paljon parannuksia; erilainen sisusta kuin vanhemmissa, absit vakiona, tehokkaat tupla-ajovalot; projektiosellaiset lähivaloina, korinvärinen alaosa (vanhoissa mustanharmaa) jne. Muutenkin Alfa laittoi paljon rahaa tähän uudistukseen kun kilpailukykyä jenkeissä piti parantaa - kaikki ei näy päälle päin, mutta kyseessä on todella eri auto kuin esim 89' 164.
Ensimmäisten mallien pienet puutteet myös ajettavuuspuolella on korjattu ja vain heikohkosta vetopidosta liukkaalla on vielä aavistus jäljellä. Hieno ja edustava auto, hyvä ja halpa ajaa (7...8 litraa satasella), hiljainen, riittävän tehokas ja alfamainen. Aliarvostettu Suomessa, joten älä kerro muille, käy koeajamassa ja osta pois jos on hyvä - tämä auto ei kaipaa automaattilootaa!
Moikka
-84 Alfetta qv:ssä ja saman vuosimallin Alfa 90:ssä oli säätöimunokka ja motronic hermosaharuisku.
TimoJ
Miten niin Motronic hermosaha?
Motronic on ystävä! Ainakin nyt taas, kun keksin omastani löysällä olevan puolan johdon. Nyt Alfa puhuu taas niin kuin Alfan kuuluu eikä hymy tahdo laskea korvista vetämälläkään =)
Olivat muuten aika lailla ensimmäisiä Motronic-pelejä nuo, edelle ei tainnut ehtiä muutaman Bemarin lisäksi monikaan pirssi.
Muistatkos, minä vuonna Super-versio tuli markkinoille? Siinähän oli erotuksena vanhempaan ainakin sileät kylkipaneelit ja miedommin muotoillut puskurit, ts. se alkuperäinen suht aggressiivinen etuspoileri oli jätetty pois. Kojelautakin taisi olla hitusen erilainen.
Superissa oli muistaakseni kyljen muovipaneelit taas värjätty hiukan eri sävyisiksi kuin muu auto.
Tuota suorasyttymuutosta en muistanut, moka mikä moka, sorry. Automaattiakin vähän ihmettelin, mutta ilmoituksessa on varmaankin lukenut aut.ilm. eli tuo ilmastointiautomatiikka. On kiva peli käytössä, mutta toimivuus kannattaa tarkistaa. Ilman tulosuuntaa vaihdettaessa ei saa kuulua ylimääräistä napsuntaa/rutinaa, muuten voi enteillä tuhoa. En tiedä, onko facelift-malleissa rakennetta parannettu, mutta ainakin vanhemmissa yksilöissä on ilmastoinnin steppereiden vaihteistoissa sattunut hammaskatoja. Pirullinen korjata.
Super tuli markkinoille vuoden 1993 alussa (Alfa esitteli sen muistaakseni 1992 lopulla). Super eroaa lähinnä vain ulkoisesti "tavallisesta", jonka facelift tuli samaan aikaan. Tilanne oli silleen hauska, että kaikki kolmelitraiset ei-neliapilat olivat Supereita tuosta eteenpäin. TwinSparkia sai aluksi sekä "vanhan" näköisenä että Superina. Neliapila oli kuten Q4kin eli aina alkuperäisillä puskureilla hamaan loppuun asti.
Super eroaa todellakin auton pituutta yhteensä kymmenellä sentillä kasvattavilla möhköpuskureilla. Täyttävät jenkkien normit, mutta muuten ainakin vaaleassa autossa ovat aika silmiinpistävät. Samoin auton kylkien alaosat ovat sileät ja muoviosan yläreunassa kiertää kromilista. Muutoin auto on tietääkseni (sisältäkin) kuten ei-superkin eli esim. tuo autokuumeen kohde 94-mallinen TS. Jossain vuoden 95 jälkeen ei Tuplatulppaakaan saanut enää kuin Superina. Q4 säilyi entisennäköisenä. Muualla isossa maailmassa on saattanut olla vuosien osalta toisinkin - Suomen tilannehan oli kaikkiaan 164sen aikakautena hauska, kun välillä ei ollut edes maahantuojaa...
Steppermoottoreiden elinikä pitenee jos ei pidä koko aikaa automaattiasennossa vaan valitsee esim. puhallussuunnan itse ja antaa automatiikan hoidella loput. En tiedä onko mallimuutos tuonut sinne uutta - ainakaan en ole kuullut uudempien hajonneen - ovathan ne tietty olleet vähemmän aikaa käytössäkin. Ärsyttävintä uudessa ilmastoinnin keskusyksikössä on lcd-näytöstä katoilevat segmentit - jos joku keksisi kuinka ne saa kaikki näkymään yhtä aikaa....
Ensimmäiset muutokset 164seen muuten olivat 1990, ulkonäkö sama mutta pellin alla tapahtui paljon; sähköissä, moottorin kiinnityksissä, alustassa...
Huomaan törmänneeni todelliseen asiantuntijaan. Et satu olemaan saunailtaan tulossa? =)
Onkos sinulla ehkä ollut facelift-164 vai mistä kaikki tieto on peräisin? Noitahan ei Suomenmaahan ole kovin montaa kulkeutunutkaan, Superiin en ole tainnut törmätä kertaakaan.
Ilmastoinnista sen verran, että ainakin syksyllä ja talvella puhallussuuntaa on käytännön pakosta itse hallittava, vermes kun ei ymmärrä lasien huurtuvan vaan jossain vaiheessa suuntaa aina kaiken puhalluksen laseille. Omastakin ohjauspurkistani tosiaan alkoi näyttö sekoilla, en isommin uhrannut ajatuksia korjaukselle kun kirjahyllystä sattui löytymään ylimääräinen kontrollilaatikko. Nikkarointi-intoisten kannattaisi varmaankin tarkistaa näytön ja sitä ohjaavan piirin juotokset tai tarvittaessa vaihtaa koko piiri, eiköhän se ole ihan standardikomponentti.
Tuo -90 -parannus taisi Suomeen tulla vasta käytännössä -91, ainakin oma, kesäkuussa rekisteröity ysikymppini menee yleensä vanhemman version kategoriaan. Tosin siinäkin on jo päivitetyt sähköt (pienemmät katkaisijat sähkölaseissa ja -penkeissä, bensatankin luukun avausnamiskan fiksumpi sijoitus jne.), mutta alustan osat katalysaattorin lisäystä lukuunottamatta ovat vanhaa kauraa. Uudemmissa taisi olla ainakin kasvanut raideväli ja vähemmän vetelyä kiihdytettäessä? Muistini mukaan samassa hötäkässä ulotettiin koripeltien sinkitys sataprosenttiseksi.
Voin taas olla väärässä kohdassa jos toisessakin, erehtyväisyys kun tuli tuossa jo pariinkin otteeseen todistettua...
Superin ero ei rajoitu vain ulkoisiin tunnusmerkkeihin, joista niistäkin osalla on myös pintaa syvemmälle yltäviä vaikutuksia. Aikoinaan kun Super tuli markkinoille kerrottiin Tekniikan Maailmassa kolariturvallisuutta parannetun. Ilmeisesti jenkkipuskurit olivat osa tuota parannusta, vaikka tuskinpa niillä kummempaa merkitystä nokkakolarissa on. Muistelen lehdessä mainitun, että paikoitellen olisi myös peltejä paksunnettu ja hitsauspisteitä lisätty. Täytyypi penkoa arkistoja.
Mites on, oliko ABS-jarrut ja turvatyyny uudemmissa vakiokamaa vai kuuluiko vain Superiin. Joskus istuskelin Superin ratin takana (siis en ole omistanut, kylmät tyypit) ja siinä todella tunsi olevansa ratin takana. Keskiö oli sellainen möhkäle, että arvelin sen sisään kätketyn kuljettajan ja matkustajan turvatyynyjen lisäksi myös pelastusliivit ja laskuvarjot kaikille matkustajille.
En valitettavasti pääse tarinoimaan näistä mielenkiintoisista kapineista saunailtaan eli nyt rajoittuu tähän foorumiin.:(
Todellakin omaan uusimmasta 164sta kokemusta noin neljän vuoden ajalta ja harrastusmielessä tietysti muutoinkin. Supereitakin Suomessa on muutama, yhteensä uusia (93->) 164sia ei kai kuin noin 40, suurin osa lähes "tavallisen" näköisiä TS:ä. Erottaa liikenteessä lähinnä ajovaloista ja korinvärisestä alaosasta.
Uudessa ilmastointimasiinassa on muuten erilainen lcd-näyttö, sitä ei ole kukaan missään saanut todistettavasti korjattua (yritin minäkin...). Toistakymmentä senttiä leveä lattakaapeli tulee näyttöön ja hiuksenohuet johdot on liimattu näyttöön (ei siis tinattu!!). Mahdoton korjata ja uusi Boschloota (made in France) maksaa pari tuhatta - euroa ikävä kyllä. Suomen oloihin laite ei ole viimeisen päälle mietitty vaikka joku ruotsalainen lennokkifirma sitä kuulemma ideoi Tipo4-projektissa.
Olet oikeassa noissa parannuksissa, ensimmäiset tehtiin heti kohta mallin lanseerauksen jälkeen. Merkittäviä ovat nuo pre-90 (tai viimeistään -91) mallit joissa ajettavuutta on parannettu. Vetely hävisi lähes kokonaan myös kolmelitraisesta. Rengastukselle auto on edelleenkin aika tarkka - ja pyöränkulmille sitäkin enemmän.
Ja se on totta että Supereissa oli erona tavalliseen airbag. Sen todellakin tunnistaa valtavasta ratin keskiöstä. Absit taisivat tulla myös ei-superiin vakiovarusteeksi...en tosin ole varma. Jenkkien takia tehtiin kolariturvallisuuteen muutoksia, siihen sisältyy nuo möhkäpuskurit ja kuten Jönssön sanoi, niin kolariturvallisuuteen tehtiin muitakin muutoksia - minusta ne muut löytyvät myös ei-superista TS:stä, sillä ovet ainakin painavat tonnin kappale jykevien sivutörmäyssuojien vuoksi.
Korin alaosa on auton kanssa samanvärinen muutamissa vanhoissakin malleissa: mustissa, tuhkanharmaissa ja sinisissä väreissä.
Ainakaan alun perin ei ole tarkalleen ottaen korinvärinen; sinisestä en ole varma, muistelisin alaosan olevan vähän eri sävyisen sininen kuin itsen korin, mutta mustassa ainakin on harmaat paneelit.
Jokuhan on saattanut tietysti noitakin itse maalailla; Sörnäisissä bongasin yhden Alfa Rosson, josta oli puskurit & paneelit yhtä kylkiviirua lukuunottamatta maalattu korin sävyyn. Tuon nähtyäni luovuin ajatuksesta vaihtaa omien paneelieni väriä...
Omakohtaisesta kokemuksesta sinisen (tumma sininen) ja tuhkanharmaan värisissä sävyt ovat juuri samat.
Mutta tuon mustan saatan muistaa väärin, ellen sitten ole nähnyt "maalattua" versiota.
Sisältääkö se näyttö muutakin infoa kuin 164A:n asteluvut? Tuollaisen tavallisen 2*7-segment -näytön kun luulisi tuurilla pystyvän löytämään jostain. Näytön vaatima ohjainpiiri ei sinänsä ole kovin kummoinen kapistus, jos vaan näytön fyysiset mitat saa täsmäämään niin eiköhän lutikankin kokeilunhaluinen kotitarvesähkömies saisi ruotuun.
Ilmeisesti näytöstä sitten löytyy ilman tulosuuntia yms.? Muuten ei tuollaista hirviökaapelia oikein pysty ymmärtämään.
Onko tuoreemmissa malleissa paremmat mahdollisuudet pyöränkulmien säätöön? 164A:ssa ei käsittääkseni ole pyörän pystykallistukselle (camber vai caster? Muisti pätkii) minkäänlaista säätöä. Joku kehui netissä tuloksellisesti viilanneensa mcPhersoneiden pultinreikiä sen verran soikeiksi, että sai edes jonkinlaisen säädön aikaan. Vähän autotallipatentilta tuo kuitenkin kuulostaa...
Säädölle olisi kyllä tarvetta, 35mm tipautettuna auto kulkee kuin kiskoilla - urissa. Ei tarvitse sanoa kuin "mennään kotiin" niin rassi asettuu kolmostien uriin ja kulkee kotiin Vantaalle ihan itsekseen.
45-profiilinen kumikaan ei tee asiaa yhtään helpommaksi. Jälkeen päin ajateltuna vähän maltillisempikin olisi riittänyt.
Sinisen kanssa saatat olla oikeassakin, en mene vannomaan. Mustia olen itse nähnyt enemmänkin harmailla paneeleilla varustettuna, olipa yksi kappale joskus TM:n autotohtoriartikkelin rekvisiittanakin. Yksi samalla lailla värjätty sai myös toimia varaosalähteenä nykyiseen kulkupeliini.
Hyvinkäällä pyöri yksi kokomusta 164, mutta se oli sveitsinkilpinen Q4. Ihmetyttää, että Deltan korjaamopäällikkö tms. väitti sen kulkevan nihkeämmin kuin oma 12v kattini, omakohtaisesta kokemuksesta. Pitäisihän sitä voimaa kuitenkin olla ihan eri malliin...?
Uudemman mallin lcd-näyttö on käsittää vasemmalta lukien sisäilman lämpötilan asetuspalkit tietty x-akselilla kulkee lämpötila celsiuksina. Yläreunassa on ulkoilman lämpötila. Keskellä on kello, sen alapuolella ilmastoinnin tila (auto, econ jne), samalla siitä näkee mitä asetuksia on käsikäytöllä. Oikea laita on pyhitetty noin 20-portaisen puhaltimen nopeuden näyttöpalkistoksi. Koko komeus on toistakymmentä senttiä ja sisältää todellakin niin spesiaaleja juttuja että uuden saa vaan Ranskasta Boschilta.
Camberia ei saa säädettyä sen paremmin uudessakaan - tai oikeastaan jos muistan oikein, niin vanhassa alatukivarsi ei ollut pitkittäisessä runkopalkissa kiinni noin 10 mm holkkien kanssa kuten uudessa. Itse olen ottanut nuo holkit pois ja korvannut ne sopivalla määrällä säätölevyjä jotta madallettu auto ei omaisi niin tolkutonta negatiivista camberia. Toimii. Ja ehkä toimii tuo tapakin pultinreikien viilailusta, joku sitä ainakin jossain foorumissa kehui.
Caster ei tietty ole säädettävissä, se asettuu siihen mihin asettuu. Madalletussa se ikävä kyllä pienenee, mikä ei tee ajo-ominaisuuksille hyvää.
Edestä muuten auraus sitten aivan nollaksi - hyvä kompromissi suuntavakavuuden ja nautinnollisten kaarreajo-ominaisuuksien kesken. Eivätkä eturenkaatkaan kulu kuukaudessa sisäsyrjältä silestoneiksi. Ehkäpä olet tämän jo huomannut kun ajat noin hurjalla rengastuksella. Toimii muuten vaikka olisi hieman aurauksellakin.
Takaahan ei voi säätää kuin aurausta - onneksi edes sitä, sillä sen vaikutus on huomattava. Kannattaa madalletussa ottaa 2/3 tehtaan spekeistä käyttöön. Kaikkea olen kokeillut ja se toimii parhaiten.
Samaa mieltä rengastuksesta; 55-sarjan kumi toimii ehkä parhaiten ja maksimileveys järkevyyden kannalta on uraisilla teillä 205. Radalla voi ajaa hurjemmallakin rengastuksella - vaikka sitten 17" 45-sarjaisilla.
Pitääpä kurkata tuota tukivarsien kiinnitystä kun ensi kerran sukellan auton alle. Ajatus oli viedä auto pajalle nelipyöräsuuntaukseen, mutta jos alustasta ei aurauksien lisäksi juuri muuta voi säätää, maksaneeko tuo vaivaa? Aurauksen sentään saa jopa kotikonstein kohtuullisen tarkasti kohdalleen.
Tuo nolla-auraus muuten näytti manuskan mukaan olevan kolmelitraisen vakioarvo ja säädettyäni auton sen mukaan käytös paranikin jonkin verran. Ei se kylläkään vielä tarpeeksi hyvä ole, camberin suhteen pitäisi vielä joku kommervenkki keksiä. Ihan ensimmäiseksi en kuitenkaan viitsisi alkaa ymppäämään autoon facelift-mallin alustaa =)
Renkaat muuten kuluivat reunoilta kohtuullisen tasaisesti, keskeltä eivät - liian pienet paineet. Oppia ikävä kaikki.
Taka-aurausta ei ole tullutkaan vielä ruuvailtua, tiedätkö, mitä sen pitäisi olla?
Radalla ajamisesta vielä sen verran, että eipä tuo oikein rata-autoksi sovellu; liian aliohjaava, ylipainoinen ja tarvitsisi jarrut. Tuomio voi tosin olla epäoikeudenmukainen, alusta kun ei ratakokeilulla siis ollut oikein säädöissään.
Jarrut joka tapauksessa ovat pienet, niihin voisi keksiä jotakin päivitystä kun remontti joka tapauksessa on edessä. Vanhan QV:n laikat näyttävät varaosakirjaston mukaan käyvän vakiokutvosen satuloihin eli mitat lienevät suunnilleen saman, olisivatko sitten vahvempaa materiaalia? Suurempia jarruja ei taida löytyä kuin 24-venttiilisistä, ja niiden soveltuvuus on muiden alustaan tehtyjen muutosten vuoksi kysymysmerkki.
Aurauksen saa näppärä kaveri kotikonstein kyllä suunnilleen kohdalleen, joten sen takia ei kannata maksaa 50€. Mielestäni 164sen alustan osat eivät ole faceliftissä muuttuneet, varaosanrot taitavat ovat samat. Jos kiinnityskohdat runkoon eivät ole muuttuneet, niin ainoastaan nuo etutukivarsien holkit ovat erona - saatan kyllä olla väärässä. Sellainen merkittävä ero kyllä on josta ei aikaisemmin ole ollut tarinaa; rengaskoko kasvoi eli 15" vanne tuli vakioksi kaikkiin malleihin ja halkaisija kasvoi (ennen 195/60R15 (tai 185/70R14) -> 195/65R15). Super-TS:n erottaa myös siitä että vanne on 5-pulttinen.
Jos renkaat kuluvat tasaisesti, niin kaikki lienee ok. Taka-auraus (kokonais) pitäisi kai olla tehtaan mukaan 4...6mm. Minulla taisi olla 3mm. Suurella aurauksella tulee suunnanmuutoksia heitteissä ja kuopissa vaikka muuten se olisikin aika hauska (taisin parhaimmillaan kokeilla 7 mm).
Kyllä sillä radallakin voi päästellä - jarrut eivät kyllä montaa kierrosta kestä. Näinhän se yleensä on vakioauton kohdalla. Vanhempi V6 voi olla kyllä aika härkä radalla - puskeeee ;-)
Jos alustan palikat ovat samaa tavaraa, mistä se ero ajettavuuteen (mm. vetelyn väheneminen) sitten johtuu? Kiinnostaisi kummasti, voisin itsekin tehdä päivityksen jos nyt ei ihan puolta autoa tarvitse alkaa vaihtamaan.
Jarrulevyt näyttäisivät uudemmissa olevan erilaiset, onkimieni tietojen mukaan halkaisijat ovat suunnilleen samat mutta offset on uudessa suurempi. Mahtaisiko tällä sitten olla vetelyyn merkittävää vaikutusta? Jos, niin tilannetta luulisi voivan korjata ymppäämällä vanteiden ja pyörännapojen väliin pienet levityskappaleet.
Rata-ajosta vielä, tiedätkö, mitä kannattaisi näpelöidä puskemisen minimoimiseksi? Omassa rassissa on Koni Sportit, joten säädöllä voisi saada jotain aikaiseksi, kun vaan tietäisi mitä säätää ja miten. Jarruille on ilmeisen paha tehdä mitään, jos ei sitten viitsi hankkia Brembolta etujarrusarjaa, arvo pari tonnia. Siis euroa. Taitaapa jäädä meikäkoululaiselta hankkimatta.
Paras ratkaisu olisi tietysti hankkia vaikka seiskavitonen tai taxfree-Bemari ihan vaan radalla kiusattavaksi ja pitää 164 sellaisena kuin se on alun perin tarkoitettukin. Rajoittajana on vaan tuo äsken mainittu tekijä... Kompromissit ovat köyhiä varten, eli sopivat minulle kuin pultti päähän.
Vetelyä vähentänee eniten alemmas sijoitettu moottori ja siten vetarien uudet kulmat. Ainakin kolmelitraisessa tällä on todella suuri merkitys. Iskunvaimentimet muuttuivat 1990, en muista ovatko jousetkin erilaiset. Lisäksi hatarasti epäilen että tukivarsien kiinnityspisteet koriin edessä ovat uudet. Toivottavasti joku vahvistaa tai kumoaa tämän. Eli älä ihmeessä mene pudottamaan konetta alaspäin - ei välttämättä onnistu...;-)
Enemmän yliohjausta 164seen?? Maantieasetuksiin verrattuna eturenkaisiin lisää ilmaa, etujousitus pehmeämmäksi - takajousitus kovemmaksi. Taakse jämäkämpi kallistuksenvakaaja. Joku lisensoitu ratakettu voi valottaa enemmän asiaa ja kumota edellä esitetyn.
Tein tuossa kotona tutkimusta ja olit taaskin oikeassa, tukivarret todellakin ovat samat. Varaosa-CD:n mukaan myös vanhemmassa versiossa etutukivarsien etukiinnityksissä on holkit, taidanpa ehtiessäni kokeilla, miten niiden ropeloiminen vaikuttaa ajokäytökseen.
Paljonko "otit pois" holkeista? Puolet? Ja paljonko alustasi on/oli madallettu?
En nyt varmaksi osaa ulkomuistista sanoa, mutta muistelisin tukivarsien molempien kiinnityspisteiden olevan etukelkassa, ei siis suoraan korissa. Varaosakirjaston mukaan kelkkaan on tullut kaksikin muutosta, toinen rakenteellinen (?) jo -88 ja toinen -90, selityksenä "improved motricity". Sanakirjat eivät moista termiä tunteneet, mutta viittaisiko mahdollisesti noihin aikoihin parannettuun sinkitykseen? Sama selitys nimittäin tuli vastaan aika monen muunkin osan kohdalla. Voipi siis olla, että kiinnityspisteet ovat samat tai sitten eivät, eipä tästä taas siis päästy puusta pitkään.
Koneen tiputtaminen ei välttämättä olisi kovin huono idea, pitää tutkia, ovatko esmes vetarit samat. Pyörännavat näkyivät muuttuneen, ainakin materiaali oli vaihtunut teräksestä rautaan (!) ja joku kiinnitys mennyt uusiksi, tämäkin asia jäi vähän hämärän peittoon. Jos vetarit ovat samat, mahtaisiko ahdasta tulla kuin lähinnä öljypohjan kohdalla? Täytyypä katsoa, ovatko ne samanlaiset. Ei kai uudempi kone voi kovin montaa senttiä matalammalla istua? Olisihan se käytännöllistä, että pyörät ulottuisivat maahan asti =)
Kiitos ratavinkeistä, pitää kokeilla ensi kesänä. Rengaspaineet olivat kyllä muutenkin turhan alhaalla, ihme, että kumpat eivät kuitenkaan osoittaneet mitään epätasaisen kulumisen merkkejä.
Mistä noita tiukempia vakaajia löytyy? Pitääkö teettää jossakin takomossa mittojen mukaan?
Tietysti, pakkohan niiden holkkien on siellä olla että pusla sopii mukaan - enpäs tullut ajatelleeksi. Ota pois niin paljon kun voit pitäen huolen ettei puslan metallirunko vastaa etukelkkaan (siinä ne alatukivarret ovat ainakin edestä kiinni). Itse tein niin eli about puolet lähti pois - ja auto kulkee kai tuuman verran normaalia lähempänä maan keskipistettä. Eripaksuisia säätölevyjä joita voi väliin askarrella tukivarsia irroittamatta löytyy ainakin pyöränkulmien säätöjä suorittavista liikkeistä.
Mielenkiintoista havaita että arvaus olisi oikeassa; muutokset tapahtuneet tukivarsien kiinnityksissä. Itsekin ymmärtäisin että toinen muutos kelkassa voisi olla sinkitykseen liittyvä - mutta en tunne tuota sanaa. Jotain vastaan (mot*) on parannusta tehty. Kattaako varaosa-seedeesi uudemmat 164set? Eli alustassa ei olisi ollut -90 jälkeen uudistuksia?
Koneen pudottaminen ei liene helpoimpia juttuja - siinä kun on kiinni monenlaista, mitenkähän esim. alavesiletku pumpulta, moottorituet....?? Ero uuden ja vanhan välillä lienee pieni (renkaat ottavat edelleen maahan), mutta kyllä se tuntuu...
En ole vahvempia vakaajia taakse laittanut, mutta jotkut kertovat niiden auttavan. Kaupallisia löytyy, ei tarvi itse takoa. Kokeilisin hakea sellaisia esim Muukkosen kautta.
Holkkien korvaaminen säätölevyillä eli alakiinnityksen siirtäminen n. 5 milliä sisäänpäin siis tuottaa huomattavankin parannuksen? Missä tuo eniten tuntuu, suuntavakavuudessa varmaankin?
Ihme, että joku viitsii viilailla yläpäiden kiinnitysreikiä jos alapäätä voi noinkin helposti siirtää. Viilailuun nähden viiden millin muutos holkissa on sentään aika tuntuva.
Rompulta löytyvät kai kaikki 80-luvun lopun ja 90-luvun Alfojen osat, jopa SZ/RZ:n palikat. Vertasin etukelkan varaosanumeroa ja tuon "improved motricity" -version numero näyttää täsmäävän Superin vastaavan kanssa. Jos tuo todella tarkoittaa korroosiosuojauksen parannusta, kiinnityspisteet voisivat siis olla samatkin. Se toinen, tarkemmin määrittelemätön mallimuutos ajoittui jo vuoteen -88 joten sillä ei tässä tapauksessa pitäisi olla merkitystä.
Alustassa on ollut muutoksia ainakin vetoakseleiden ja niiden ulompien kiinnitysmokkuloiden (se kökkö, johon etuiskarin alapää ja alapallo kiinnittyvät) materiaalissa ja ilmeisesti rakenteessa sekä vetoakseleissa. Tiedä sitten, onko vetareiden mitoitusta muutettu, olin selitystekstistä ymmärtäväni, että muutos liittyisi vetarin kiinnitykseen.
Koneen tipautusta varten pitäisi metsästää jostain purkuautosta ne moottorin tuet ja mielellään vetarit & kiinnitykset. Vesiletkuja yms. voi aina säätää, letku poikki ja pätkä teräsputkea väliin niin saahan siitä minkä mittaisen vaan tahtoo. Jakopään hihnahässäkän suhteen saattaa kyllä tulla ahdasta, se ei nykyiselläänkään ole mikään asentajan unelma eikä pannua pudottamalla varmaankaan ainakaan mukavammaksi muutu. Uudemmat autothan ovat 24-venttiilisiä, joten osia on ehkä soviteltu vähän eri malliin.
Kiinnityksen siirto sisäänpäin auttaa tuomaan camberin ja casterin lähemmäs sellaisia arvoja, joilla auton käyttäytyminen on mallikasta. Jos madaltaa paljon pienenee caster niin että suuntavakavuus saattaa heiketä samoin neg.camberin kasvaessa autosta tulee herkkä urille ja tien kallistuksille. Kiinnityksen siirto lähemmäs sydäntä (lue: moottoria) auttaa molemmissa. Tietty suuri negatiivinen camber auttaisi rata-ajossa, mutta 164 on kuitenkin tarkoitettu liikenteeseen eikä Tielaitos pidä teitä kaikkialla pöydänsileinä ;-)
Tärkeämpää kuin koneen pudotus ovat erittäin laadukkaat tukivarsien puslat - ellei sellaisia autosi alla ole, niin tilaa sellaiset ja hämmästy. Esim. Pettersson Muukkosella auttaa tässä asiassa. Häneltä voinee myös kysellä koneen pudotuksen tms. järkevyttä - mieheltä kun löytyy omistaja-asteellakin kokemusta sekä vanhemmasta että uudemmasta 164sta.
Eipä tosiaan ole pelkoa sileästä tienpinnasta ainakaan täällä PK-seudun nurkilla. Jotain olisi syytä tehdä, helpompaa taitaa olla aloittaa omasta autosta kuin tiestön parantamisesta =)
Pettersson taitaa todellakin tietää "kaikesta kaiken" niin kauan kun kyse on Alfoista, voisin tosiaan kysellä vinkkejä, olisiko mahdollista tehdä autolle mitään näppärää päivitystä kohtuuvaivalla/hinnalla.
Puslien vaihto esmes uretaanisellaisiin voisi tosiaan olla hyvä ajatus, nuo nykyiset voivat hyvinkin olla vielä alkuperäiset ja matkaa on kuitenkin kertynyt jo 220 tkm. Eivät nuo kylläkään vielä kolise, mutta tuskin ovat enää elämänsä kunnossa. Ja vaikka olisivatkin, tiukka alusta ja nelivitoset renkaat edellyttäisivät kyllä täsmällistä toimintaa pusliltakin.
Voisin laittaa tuollaiset tilaukseen, eivät taida olla kovin kalliitakaan. Vaihto on sitten toinen juttu, arsenaaliin kun ei kuulu omaa prässiä, mutta ainakin 33:n etukelkan pusla suostui paikalleen ruuvipenkissä aika kivuttomasti. Kunhan vaan saisi jostain ylimääräistä aikaa peuhata tuon kulkupelin kanssa.