"Apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja arvioi, että Helsingin yliopisto suosii pitkän ruotsin lukeneita ylioppilaita lääketieteellisen tiedekunnan valintakokeessa.
Pitkän ruotsin suorittanut suomenkielinen ylioppilas saa 3 lisäpistettä valintakokeessa suomenkielisille linjalle. Täydet lähtöpisteet eli 45 pistettä voi saada vain siinä tapauksessa, että ylioppilas on suorittanut lukion pitkän ruotsin. Keskipitkän ruotsin lukija voi sen sijaan saada maksimissaan 42 lähtöpistettä.
Pajuoja katsoo, että käytäntö on ongelmallinen opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Hän ehdottaa, että opiskelijavalinnan käytäntöä muutettaisiin".
Todellisuudessa pitkän ruotsin suorittaneet opiskelijat muodostavat erityiskohtelua nauttivan ryhmän, Pajuoja arvioi.
Yliopistolaki edellyttää, että samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Helsingin yliopisto muodostaa tässä suhteessa poikkeuksen, sillä muiden yliopistojen lääketieteellisiin pyrkivä ylioppilas saa hyväkseen parhaan pitkän kielen arvosanan. Näin toimitaan kielestä riippumatta.
Helsingin yliopiston lääketieteelliseen on erillinen ruotsinkielinen kiintiö. Siihen otetaan vuosittain 38 opiskelijaa
Pitkän ruotsin suorittanut suomenkielinen ylioppilas saa 3 lisäpistettä valintakokeessa suomenkielisille linjalle. Täydet lähtöpisteet eli 45 pistettä voi saada vain siinä tapauksessa, että ylioppilas on suorittanut lukion pitkän ruotsin. Keskipitkän ruotsin lukija voi sen sijaan saada maksimissaan 42 lähtöpistettä.
Pajuoja katsoo, että käytäntö on ongelmallinen opiskelijoiden yhdenvertaisen kohtelun kannalta. Hän ehdottaa, että opiskelijavalinnan käytäntöä muutettaisiin".
Todellisuudessa pitkän ruotsin suorittaneet opiskelijat muodostavat erityiskohtelua nauttivan ryhmän, Pajuoja arvioi.
Yliopistolaki edellyttää, että samaan ryhmään kuuluviin hakijoihin on sovellettava yhdenmukaisia valintaperusteita. Helsingin yliopisto muodostaa tässä suhteessa poikkeuksen, sillä muiden yliopistojen lääketieteellisiin pyrkivä ylioppilas saa hyväkseen parhaan pitkän kielen arvosanan. Näin toimitaan kielestä riippumatta.
Helsingin yliopiston lääketieteelliseen on erillinen ruotsinkielinen kiintiö. Siihen otetaan vuosittain 38 opiskelijaa
Vastaukset 6
Vanhimmat
Äs linkki jäi laittamatta -> http://www.helsinginuutiset.fi/artikkeli/315997-apulaisoikeusasiamies-helsingin-yliopisto-suosii-ruotsinkielisia
Suomessa ei tehdä tutkimuksia ruotsin kieleen kohdistuen. Mielenkiintoista olisi tietää miten suomenkielisen ja ruotsinkielisen lääkärin ura eroaa toisistaan.
Koulutukseen pääseminen on yksi juttu josta toki näkee selvästi ettei tämä ole kovinkaan tasa-arvoinen maa. Se on silti vain lähtökohta josta pitäisi päästä ekalle tasanteelle. Jatkuuko kolulutuksen jälkeen tasa-arvoine meno vai näkyykö kieleen perustava rasismi urassa sekä palkassa.
Suomalaiset lääkärit terveyskeskuksissa ja hurrit yksityisillä lääkäriasemilla.
Miksi heikompaa ainesta täytyy ottaa motivoituneempien ohi?
"Helsingin yliopiston lääketieteelliseen on erillinen ruotsinkielinen kiintiö. Siihen otetaan vuosittain 38 opiskelijaa".
Miksi tällaisia kiintiöitä pitää edes ylipäätään olla? Miksei esimerkiksi enganninkielinen valintakoe toisi opiskelupaikan, oli sitten alkuperäiskieli mikä tahansa. Näin saataisiin esimerkiksi Intiasta taitavia lääketieteen opiskelijoita.
Johtuiskohan siitä, että monet proffista on ruotsinkielisiä. En tiedä, arvelen vain laitoksella esiintyvien nimien perusteella.
Kyllä Helsingin lääkiksen pääsykoe suosii pitkän ruotsin lukeneita, eikä sitä tosiaan voi perustella sillä, että pitää saada ruotsia osaavia lääkäreitä, koska ruotsinkielinen lääkärikoulutus on erikseen sen asian varmistamiseksi.
Helsingin yliopistossa on muutenkin vallalla hyvin suojeleva asenne ruotsin kieltä kohtaan. Esimerkiksi ei saa tutkia, paljonko kustannuksia kaksikielisyys aiheuttaa, eikä saa kysyä edes muun kyselyn yhteydessä, kuinka tarpeellisena opiskelijat kokevat ruotsin opiskelun. Että se siitä akateemisesta vapaudesta.