http://www.iltalehti.fi/uutiset/2015090720310030_uu.shtml
Peruskoulun eräs tausta-ajatus on ollut sosiaalisen tasa-arvoisuuden luominen. Se ei vain näyttäisi toimivan, koska koulupudokasehdokkaat ovat sosiaalisesti heikko-osaisia.
Ehkä olisi järkevämpää palata eriytettyihin kouluihin, kuten poikakoulut ja tyttökoulut sekä lyhentää peruskoulua 6 vuoteen.
Peruskoulun eräs tausta-ajatus on ollut sosiaalisen tasa-arvoisuuden luominen. Se ei vain näyttäisi toimivan, koska koulupudokasehdokkaat ovat sosiaalisesti heikko-osaisia.
Ehkä olisi järkevämpää palata eriytettyihin kouluihin, kuten poikakoulut ja tyttökoulut sekä lyhentää peruskoulua 6 vuoteen.
Vastaukset 12
Vanhimmat
up.
Äkkipäätä ajatellen tuo voisi olla tehokas systeemi nuorten saattamiseksi kukin omalle paikalleen omassa tahdissaan.
Tuosta kirjoituksestasi tuli mieleeni omat ammoiset opiskeluvuoteni yliopistossa. Suoritin kaksi tutkintoa (kasvatustieteen maisteri ja yhteiskuntatieteen maisteri, pääaine sosiaalityö) 3½ vuodessa.
Tuohon aikaan oli tyypillistä, että yliopistossa maleksittiin vuositolkulla tekemättä yhtään mitään "akateemisen vapauden" nimissä.
Monet jäivät baareihin ja ravintoloihin kaljalle, eikä opiskelusta tullut koskaan mitään. Pro gradu jäi tekemättä.
Kyllä kasvatustieteilijänä olen samaa mieltä kanssasi siitä, että perusopetusta tulisi eriyttää oppiaineksen mukaan.
Tämä oli järjetön ajatus jo alunperinkin. Ainoa oikea tie olisi ollut eriytetty koulutus vanhalta pohjalta eli ne joilla riitti "päätä" ja lukuhaluja olisivat siirtyneet keskiasteen koulutukseen ja siitä jatkaen, yhtä hyvin se olisi ollut järjestettävissä yhteiskunnan varoin.
Meillä mentiin suoraan DDR:n malliin, jossa kaikista piti kouluttaa herroja ja jäi kokonaan huomioimatta, että herroille pitäisi olla myös suorittavaa työtä tekeviä alaisinaan.
No nyt meillä herrat johtajat johtavat baltian maista tulevaa työväkeä ja saadaan mukavasti upotettua sosiaalisia etuja myöskin siihen suuntaan.
Loppu ylisuuri koulutettujen kapasiteetti ohjataan jo ennestäänkin maan asukaskumäärään nähden ylipaisutetun byrokratian rattaisiin lisäämään verovarojen suoranaista tuhlausta kaikkeen muuhun, kuin siihen mihin niitä ollaan maksavinaan.
Ja kaiken lisäksi tämä byrokratian palkkausuudistus tämän vuosituhannen alkupuolella oli suoranaista suuruudenhulluutta.
Siinä vaiheessa olisi jo pitänyt herätä siihen tosiasiaan, että kuntien ja valtion palveluksessa olevat saavat huomattavan palkanlisän huomattavasti lyhyemmästä vuosittaisesta työajasta mitä yksityispuolella tehdään.
Ja tästä suuresta johtajajoukosta huolimatta byrokratian rattaat pyörivät aina vain huonommin, joten hyvä olisi jo istua miettimään. kannattaako koulutus, jolla ei saada aikaan minkäänlaista oma-alotteista tehokkuuta yhtään mihinkään.
Onko lopputulos ollut se, mikä monilla aikuiskoulutuslaitoksillakin on, päästötodistuksia jaetaan vain sen perusteella, että on tietyn tuntimäärän puitteissa naamansa näyttänyt, kukaanhan ei lopulta ole kiinnostunut valvomaan, onko koulutus tuottanut minkäänlaisia valmiuksia kyseiseen ammattiin.
Usealta ammattikorkeakoulutelta olen kuullut juurikin palautetta, että oppilaitos ei pysty antamaan oikeastaan minkäänlaista opetusta, siellä istuminen vain turhauttaa.
Menee vähän kuin virolaisilla, kun laivamatkalla suomeen arvotaan, mikä ammattimies kukakin tällä kertaa on.
Vai yksi lopputulos on varma, kun kouluttajalla on esittäää ns. valmistuneiden lukumäärä, kilahtaa valtionapu-osuudet tilille.
Just juu, ihmiset eriarvoisiksi lapsesta asti vaikka väkisin. Ja aina jää huomaamatta/ymmärtämättä että Suomen koululaitos edelleen on rankattu maailman parhaimmistoon ellei parhaaksi. Taitavat nämä ideologiset eriarvoistajat olla niitä jotka koulusta putosivat ja esikoulussa puusta päälleen.
Ideologia sikseen, mutta millä perustelet tuon uutisen, että erot nimenomaan säilyvät tai kasvavat peruskoulussa. Eriarvoisia lapsia.
Huomaatko ehdotuksessani, että siinä on kuusi vuotta peruskoulua. Jos kakara ei 6 vuodessa näytä lukemisen osaamistaan, niin sitä ei ehkä olekaan. Tällöin käytäntösuuntautunut jatkokoulutus on kaikkien etu.
Ne ketä ovat 65 vuotiaita nyt ja käynneet kansakoulun, niin eipä ole vieraat kieletkään rasitaneet koulunkäyntiä.
Kyllä tasoerot tulee ottaa huomioon. Se on helpotus ihan kaikille, myös niille hitaille. Pojille vois olla omat luokat ja miesopettajia, tytöille naiset opettajiksi.
Yksinkertaisinta olisi velvoittaa vanhemmat opettamaan lapsensa lukemaan ja laskemaan tiettyyn ikävuoteen mennessä. Näin toimien lapsettomien ei tarvitsisi maksaa toisten kouluja verojen kautta.
Käytännössä peruskoulu on jo eriytynyt ainakin suuremmissa kaupungeissa. Vanhemmat yrittävät saada lapsensa johonkin erikoistuneeseen kouluun. Sinne kertyy siis valikoitunut oppilasaines, koska niihin on ueinkin vaikeaa päästä. Näin syntyy parempia ja huonompia kouluja kuten Yhdysvalloissa.
Nykyinen peruskoulu sopii keskikastin opiskelijoille. Hidasoppisemmat päästetään läpi armoviitosilla, t.s.. he eivät opi mitään. Nopeaälyiset taas kyllästyvät ja alkavat kiusata muita, tai joutuvat itse kiusatuiksi. Kiusaamistakaan ei ole saatu kuriin. Vetelät rehtorit vain vakuuttavat, että heidän koulussaan ei kiusata ketään.
Peruskoulun yläasteella pitäsi ottaa enemmän huomioon oppilaiden kyvyt ja mielenkiinnon kohteet. Hitaasti oppivilla pitäisi olla paljon liikuntaa ja teknistä työtä, kuten esim. mopojen rassausta. Nopeaälyisillä voisi olla enemmän teoriaa. Tasapäisyyttä perustellaa sillä, että kaikkien pitäisi saada jatko-opintokelpoisuus lukioihin. Tämäkin voitaisiin järjestää antamalla suppeammin koulutetuille mahdollisuus täydennysopintoihin ilman eri maksua.
Kaikilla oppilailla pitäisi kiinnittää käden taitoihin enemmän huomiota. Ei kaiken pitäisi tähdätä akateemiseen uraan. Siellä on jo tarpeeksi työttömiä, joiden tasoa on lisäksi laskettu. Tätä osoittaa jo huomattava tohtoritulva. Sen sijaan hitsareista on jo Suomessa pulaa.
Joo, ja ei niille fiksuillekaan ole eduksi että mennään niiden tyhmimpien tahtiin. Kun peruskoulussa opinnoissa ei vaadita kovaa työtä, niin siihen ei olla totuttu kun se jossain vaiheessa jatko-opiskelua tai viimeistään työelämässä tulee vastaan. Tuo aikaisemmin mainittu akateemisen vapauden varjolla suoritettu vuosien maleksiminen voi osaltaan johtua juuri siitä.
Kiitos kommenteistanne. Hyviä ideoita eikä vastaanväittämiäkään pidä halveksua.
Mä uskon että se jos oikeasti siirryttäisiin erillisiin poika- ja tyttökouluihin olisi sekin hyvä asia. Se rauhoittaisi varsinkin poikien koulunkäyntiä ja parantaisi mahdollisuutta ja motivaatiotakin keskittyä itse opintoihin. Nythän on näissä yhtenäiskoulissa nämä erilaiset kiusaamisjutut ja väkivalta aina kouluammuskeluja myöden lisääntyneet, ja niiden taustalla olevat syyt kyllä lienevät hyvin kaikkien tiedossa vaikka niistä nimenomaan vaietaan.