Jos johtaja ei onnistu tehtäväsään hänet erotetaan yksityisellä sektorilla nopeasti ja kylmästi. Ammattiyhdistysjohtajat eivät ole onnistuneet tehtävässään. He ovat omalla kokemattomuudellaan, joustamattomuudellaan ja ylimielisyydellään ajaneet Suomen erittäin hankalaan tilanteeseen. Ja yksistään hallitusta syytetään tästä. En puolustele pelkästään hallitusta.
Mitä tuleman pitää, Lyly, Palola ja Fjäder tiesivät Suomen tilanteen hyvin: jo ennen vaaleja vuosi sitten, vaalien aikana, keväällä uuden hallituksen pyynnöstä ja viimeistään nyt syksyllä. Mitä he tekivät asian eteen? Ei mitään ja aikaa oli vuosi varustaa omia joukkoja kehittävään depattiin Suomen puolesta.
Ovatko nämä kolme ammattiyhdistys herraa: kokematomia, tyhmiä vai joustamattomia? Vai ovatko nämä kolme herraa jääneet oman ylimielisyytensä vangiksi? Kun muu maailma muuttuu ja ymmärtää, että tyyliä ja asenteita pitää muuttaa, nämä kolme herraa käpertyvät vain omaan jääräpäiseen asennemaailmaan ja syyttävät muita.
Jäsenistön etua ei ajeta villitsemällä omia joukkoja johonkin suntaan, jota joukot eivät ehkä itsekkään tajua. Viisas johtaja ajattelee hiukan pidemmälle.
Kun tätä kolmikkoa säestää vielä oppositiossa Antti Rinne, entinen ammattiyhdistysjohtaja, ei hyvältä tulevaisuus näytä. Rinteellä oli mahdollisuus tehdä asialle jotain edellisessä hallituksssa, mutta jälki oli erittäin vähäistä. Ehkä sielläkin jälki oli vain repivää ja hajoittavaa sekä samaa ammattiyhdistys jargonia toistavaa.
On hyvä että nykyisten liittojen tilalle on tullut muitakin kassoja, jotta kyseisen palvelun saa muualta eikä tarvitse kuulua satavuotta vanhaa virttä laulavan joukkioon.
Suomessa on muitakin kuin työntekijät. Miksi ammattiyhdistysliikkeillä pitää olla yksinoikeus kaataa Suomi? Ilman puoluekirjaa voin sanoa, että jos johonkin luotan tällä hetkellä, se on hallitus. Ei ole ketään muuta, joka ajaa Suomen kokonaisetua tällä hetkellä.
Mitä tuleman pitää, Lyly, Palola ja Fjäder tiesivät Suomen tilanteen hyvin: jo ennen vaaleja vuosi sitten, vaalien aikana, keväällä uuden hallituksen pyynnöstä ja viimeistään nyt syksyllä. Mitä he tekivät asian eteen? Ei mitään ja aikaa oli vuosi varustaa omia joukkoja kehittävään depattiin Suomen puolesta.
Ovatko nämä kolme ammattiyhdistys herraa: kokematomia, tyhmiä vai joustamattomia? Vai ovatko nämä kolme herraa jääneet oman ylimielisyytensä vangiksi? Kun muu maailma muuttuu ja ymmärtää, että tyyliä ja asenteita pitää muuttaa, nämä kolme herraa käpertyvät vain omaan jääräpäiseen asennemaailmaan ja syyttävät muita.
Jäsenistön etua ei ajeta villitsemällä omia joukkoja johonkin suntaan, jota joukot eivät ehkä itsekkään tajua. Viisas johtaja ajattelee hiukan pidemmälle.
Kun tätä kolmikkoa säestää vielä oppositiossa Antti Rinne, entinen ammattiyhdistysjohtaja, ei hyvältä tulevaisuus näytä. Rinteellä oli mahdollisuus tehdä asialle jotain edellisessä hallituksssa, mutta jälki oli erittäin vähäistä. Ehkä sielläkin jälki oli vain repivää ja hajoittavaa sekä samaa ammattiyhdistys jargonia toistavaa.
On hyvä että nykyisten liittojen tilalle on tullut muitakin kassoja, jotta kyseisen palvelun saa muualta eikä tarvitse kuulua satavuotta vanhaa virttä laulavan joukkioon.
Suomessa on muitakin kuin työntekijät. Miksi ammattiyhdistysliikkeillä pitää olla yksinoikeus kaataa Suomi? Ilman puoluekirjaa voin sanoa, että jos johonkin luotan tällä hetkellä, se on hallitus. Ei ole ketään muuta, joka ajaa Suomen kokonaisetua tällä hetkellä.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Ammattiyhdistysliike kuvittelee voivansa edelleen määrätä Suomen kehityksen suunnan. Se aika on ohi. Meitä ei rahoita kukaan. Itse on pantava suu säkkiä myöten. Ay-liike voi katsoa peiliin, kun pienipalkkaiset kolmivuorotyöläiset hätäilevät pyhätyökorvauksiensa menettämisestä. Pomot ovat ajaneet isojen liittojen asioita, ja pienet, usein naisvaltaiset ammattialat ovat saaneet niellä ohitukset ja vähättelyt.
Ammattiliikkeen toimintatapa on surullinen. Ensin ollaan liiton johdossa täysin välinpitämättömiä muiden Suomen osapuolten ajatuksista (esimerkiksi yksityisyrittäjät, työttömät, eläkkeläiset, opiskelijat, maanviljelijät), joita demokraattisesti valittu hallitus alkoi keskusteluttaa. Sivusta näytti että Lylynkin asenne oli, että antaa nyt hallituksen keuhkota, kyllä se sitten siitä kohta rauhoittuu. Pari varvia meni näin, kunnes tapahtui täydellinen suuttumus, jota lapsia kasvattaneena voi verrata murrosikäisen kiukutteluun. Lyly meni kuoreensa ja suuttui, nyt se hallitus p...kele meni tekemään sen mihin se ei minulta ammattiyhdistysjohtajalta saanut lupaa. Asia unohti ja fokus käännettiin periaatekeskusteluun. En neuvottele kun hallitus asettaa reunaehdot. Lyly ei tajua, että hallitus asettaa meidän muiden suomalaisten valtakirjalla ehtoja. Meillä muilla vaan ei ole mahdollisuutta pistää peppua penkkiin tai marssia ulos. Ja ehdot lähtevät aika raasta arkitodellisuudesta. Suomi on pulassa.
Luulenpa että Suomessa on iso kasa meitä muita, jotka huolissamme katsomme kuinka ammattiliittojen joustamattomuus ajaa meitä yhä tiukempaan solmuun. Keinot ovat moninaiset, kuten ruotsinkieltä taitavan Fjäderin, nokkela idea sotkea mukaan muiden ammattiyhdistysliikkeiden kollegoiden tuki Pohjoismaista toissa päivänä. Olisi kiinnostavaa tietää kummalta rannalta puhelu ensin lähti! ” Sture här hej, Har Ni hört vad regeringen sysslar här i Finland?”
Voipi olla että Pääministerin poliittinen kokemattomuus on lahja Suomelle. Hänen ennakkoluuloton tapa ei välttämättä näytä onnistuvan, mutta se on kuitenkin avannut linnakkeen yhden portin. Jospa Suomikin pikkuhiljaa alkaisi ymmärtää että liian korkea kustannustaso ei luo pohjaa tulevaisuudelle. Vaikea on uusia tuotteita tai palveluja kehittää, jos yritys on valmiiksi tappiolla!
Viinasella oli D 90-luvulla, mutta Sipilällä ei ole. Ei kateeksi käy Sipilän hommat.
AY-liikkeet ovat käyneet tiensä päähän sellaisina kuin ne nyt ovat ja ovat olleet ikuisesti. Näillä näkymin yrityksillä Suomessa on aika toivoton haaste edessään jos joutuvat olemaan maailman muutoksen maksumiehinä yksin. On hyvä esittää vaatimuksia ja uhkailla lajoilla. On suorastaan ihme, miten kovapäistä sakkia onkaan, kun ei tilannetta näe. Jok'ikinen päivä työttömien määrä lisääntyy ja työt vähenevät siittä huolimatta mulle HETI KAIKKI TÄÄNNE JA VÄHÄN LISÄÄKIN. Entäs sitten kun kiina saa afrikassa, intiassa, ja pakistanissa rojun tuotannon käyntiin täysillä ja alkaa tuottamaan vain korkealaatuisia tuotteita itse. Demarit ja vihreät antavat hyviä neuvoja, jotka ovat olleet tiedossa yrityksissä jo iät ajat. Keksinnöt ja hyvät tuotteet eivät maan taloutta paranna jos niille ei ole ostajia. Ottakaa työntekijät mallia yrittäjistä. Omasta palkastani on sulanut pois kaksi kolmasosaa. Onneksi olemme saaneet miehiä töihin ulkomaille, ettei heille käy näin. Mitä sen jälkeen???
Kun seuraa keskustelua julkisuudessa, tällöin tarkoitan myös valtamedioiden edustajia mukaan lukien esimerkiksi eilinen YLEn A-STUDIO, on kivaa olla päävirrassa arvostelemassa hallitusta eikä uskalleta kyseenalaistaa muuta kuin hallituksen suunnitelmaa.
Ymmärrän yksityisyrittäjiä todella paljon. Niinkuin kirjoitat, tulot ovat tippuneet ja moni pyörittää epätoivoisesti liiketoimintaa velkaantuen ilman tulosta.
Ammattiyhdistyliikkeen keskustelukeinot ovat yleensä samat. Eräs näistä on: työnantaja nostaa ”valtavaa pääomatuloa” tuloksesta. Muutama näkökulma tähän:
Yrityksen on tehtävä tulosta, jotta omistajan vaatimukset täyttyvät. Ketkä ovat omistajat? Veikkaan että isolla osalla paperi- ja metallimiehiä on jonkinlaisia sijoituksia rahastoissa, joissa on takana yrityksen tulos. Ai sitä meteliä jos rahaa ei rahastoista kerry. Tai sitten eläkevakuutus yhtiöt. Onko parempi että niiden sijotukset eivät tee tulosta ja emme saa eläkkeitämme? Ajattelemattomuus näissä asioissa on outoa!
Toinen näkökulma on PK-sektorin toimijat. Tuloksen tekokyky on heikko ja moni punnertaa tappiolla ja riskeeraa perheen omaisuutta. Onkohan Lyly ikinä ajatellut pienyrittäjää ajaessaan kallispalkkaisten metalli- ja paperimiesten etua?
Yrityksen on vaan tehtävä tulosta myös muistakin syistä kuin yllämainitut. Markkinat pitävät huolen ettei tulos kasva liian suureksi, siihen ei ammattiyhdistyliikkeiden raivoa tarvita. Korvaava tuote on nopeasti markkinoilla.