Onko kukaan huomannut sellaista nyt kun hallitus on tekemässä isoja leikkauksia joka koskettaa hirveän monia suomalaisia,että ihmistä on tullut kylmiä,empatiakyvyttömiä oman p*rseen pelastajia. Ihmiset eivät auta tuntemattomia saatika tuttujansa(nyt ei ole kyse pakolaisista) esim. Töissä sinulla on evästä mukana enemmän ku jaksaa syödä ja toisella ei ole rahaa ostaa ruokaa, hänellä on nälkä mutta sinä heität ruuan roskiin ennemmin kuin antaisit sen nälkäiselle. 2.esim: näet kaupassa että joku tuskailee liha hyllyllä että ei rahat ihan riitä ostaa jauhelihaa, 1 euron saati 50 sentin antaminen hänelle,ei varmaa sun taloutta kaada(paitsi jos sulla on kans heikko tilanne) 3.esim. sinulla on kaapissa vanhaksi meneviä tuotteita joista et aio tehdä mitään, miksi ne pitää heittää roskiin eikä antaa tuttavalle. Miksei ihmiset osaa iloita ja olla onnellisia jos heillä on: katto pään päällä,on töitä,eikä tarvitse nähdä nälkää vaan marisee silti,monella on eri tilanne: on asunto,ei ole töissä(vaikka on yrittänyt saada töitä),joutuu näkemään nälkää! Aina ollaan syyttämässä muita suomen taloustilanteesta, itse ainakin olen onnellinen,minulla on töitä (vaikkakin minimipalkalla),minulla on asunto ja kaapissa on ruokaa.
ihmisten kylmyys nykypäivänä
onnellinen93
10<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Suomen rikkaat kitisevät kun joutuvat maksamaan pääoamtuloistaan 1% lisää ja solidaatrisuusveroa 72 000 euron vuoisansioista lähtien. Rikkaisiin kohdistuu Sipilän laskuopilla 60 miljoonan säästöt mutta keski ja pienituloisiin 2 miljardin euron säästöt. SIINÄ ON ISO ERO mutta rikkaat kitisevät ja vinkuvat.
se on pakko leikata joko suomalaisilta tai ulkomaalaisilta kumman sinä valitset?
jos ulkomaalaisista on MINULLE hyötyä niin suomalaisilta tietty!
taidat itse olla pelkkä runkkari, joka leikkii Jeesusta? asunto varmaan joku tukiasunto, mutta onhan joku luukku...
Ihmiset eivät auta tuntemattomia saatika tuttujansa(nyt ei ole kyse pakolaisista)
Ennemmin auttaisin pakolaisia, kun tuntemattomia Suomalaisia. Suomessa on sen verran hyvät elinolosuhteet, että sosiaalihuolto hoitaa almut, ellei ole täys alkoholisti
Hoitajat avautuvat vanhusten kotihoidosta: "Mikä on heitteillejättöä ja mikä ei"
Tiistai 1.2.2011 klo 14.11
Suomen lähi- ja perushoitajienliitto Super teki selvityksen laitospaikkojen vähentämisen vaikutuksista. Hoitajien antama palaute on karua luettavaa.
Vanhusten kotihoito on retuperällä, toteavat hoitajat. Kuvan vanhus ei liity uutiseen.
Vanhusten kotihoito on retuperällä, toteavat hoitajat. Kuvan vanhus ei liity uutiseen. (JENNI GÄSTGIVAR)
Suomen lähi- ja perushoitajien liiton tekemän selvityksen mukaan vanhusten kotihoito on todellisessa kriisissä. Kimmokkeen selvityksen teolle antoi huoli laitospaikojen vähentämisen vaikutuksista.
Superin mukaan kotihoitoon on resursoitu aivan liian niukasti henkilökuntaa. Ylikuormitetut työntekijät ovat katkeamispisteessä.
Yli kaksi kolmasosaa liiton kyselyyn vastanneista kokee työnsä kotihoidossa raskaaksi. Lisäksi 44 prosenttia epäilee työkykynsä olevan uhattuna jo seuraavan kahden vuoden aikana.
Jatkuvan kiireen alla työskentelevät hoitajat painivat päivittäin työnsä eettisyyden sekä omantuntonsa kanssa. Tämä tekee arjesta raskasta. Asiakkaan luona käytettävä aika on rajattu minimiin.
- Usein joutuu miettimään mikä on heitteillejättöä ja mikä ei, Super kuvaili tiedotteessaan hoitajien antamaa palautetta.
Lähi- ja perushoitajat kertovat kokevansa jopa päivittäin riittämättömyyttä ja häpeää joutuessaan tinkimään eettisistä periaatteistaan. Monet kantavat huolta asiakkaistaan myös vapaa-ajalla. Lähes puolet kyselyyn vastanneista paljasti, ettei sairastuneen tilalle yleensä oteta tai saada sijaista.
Liitto korostaa, että samaan aikaan kun valtakunnallisen tavoitteen mukaisesti laitospaikkoja vähennetään, kotihoitoon ohjautuu yhä haasteellisempia ja huonokuntoisempia asiakkaita.
Tästä huolimatta laki ei ota kantaa hoitohenkilökunnan määrään ja Super vaatiikin asiaan pikaista muutosta.
Lähihoitajien pomo Ylessä: Vanhuksia on pidetty jopa kellarissa
Vanhustenhoidon epäkohdat eivät arkkiatri Risto Pelkosen mukaan tule esille, koska työntekijät on peloteltu vaikenemaan niistä.
Päivi Tuovinen
Vanhusten laitoshoidossa on Suomessa suuria puutteita, sanoo Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superin puheenjohtaja Silja Paavola. Ylen haastatteleman Paavolan mukaan räikeimmillään vanhuksia on pidetty hoitokodissa jopa kellaritiloissa.
Paavola kertoo kuulleensa liittonsa kautta tapauksesta, jossa vanhuksilla ei ollut omaisia pitämässä puolta heidän eduistaan. Niinpä tilanpuutteesta kärsinyt hoitokoti päätti sijoittaa vanhukset kellaritilaan.
Paavolan mielestä vanhustenhoidot puutteet eivät korjaudu, ellei alalle saada sitovia ja tarkkoja määrityksiä hoitajien määrästä.
Paavola myöntää,että ongelmana on myös hoitajien osaaminen: osa hoitajista on erittäin pätevää ja motivoitunutta, mutta osa taas epäpäteviä eivätkä he viihdy työssään.
Arkkiatri Risto Pelkonen puolestaan penää Ylen haastattelussa vanhushoitoon sisäistä valvontaa, jossa palautteet voitaisiin käsitellä avoimesti. Lisäksi Pelkonen kaipaa alalle vanhusasiamiestä, joka selvittäisi vanhusten huolia.
Nyt laitoshoidossa näyttää Pelkosen mukaan vallitsevan vaikenemisen ja pelon ilmapiiri, joka estää epäkohtien selvittämisen.
Hallituksen viime vuoden lopulla julkaisemassa ns. rakennepaketissa vanhusten laitoshoitoon luvattiin lisärahan sijasta säästöjä.
Hallituksen tavoitteena on, että vanhustenhoidosta voitaisiin nipistää 300 miljoonaa euroa. Ajatuksena on vähentää laitoshoitoa ja tarjota kotipalveluja niin, että entistä useampi vanhus voisi asua omassa kodissaan.
Millaisia kokemuksia sinulla on suomalaisesta vanhustenhoidosta? Kommentoi.
Hoitajat uupuneita, käynti saattaa kestää vain 10 minuuttia
Vanhusten kotihoito kriisissä
Tiistai 27.1.2015 klo 10.01 (päivitetty klo 19.21)
Vanhusten kotihoito on kriisissä, kertoo lähi- ja perushoitajia edustava ammattiliitto Super kotihoitoa koskevassa selvityksessään.
Suoerin teettämän kyselyn mukaan monien kotona hoidettavien vanhusten turvallisuus on jo vaarassa.
Suoerin teettämän kyselyn mukaan monien kotona hoidettavien vanhusten turvallisuus on jo vaarassa. (OSSI AHOLA / AL)
OTA KANTAA
Onko vanhustenhoidosta enää varaa supistaa?
2%
98%
Ääniä 606
KESKUSTELE
Onko vanhustenhoidosta enää varaa supistaa?
Liiton jäsenilleen tekemässä kyselyssä 95 prosenttia vastaajista oli huolissaan hoidon laadusta. Liitto on saanut jäseniltään huolestuneita yhteydenottoja myös asiakkaiden turvallisuudesta ja työn kuormittavuudesta.
Heinäkuussa 2013 voimaan tulleen vanhuspalvelulain mukaan laitoshoitoa vähennetään. Superin mielestä kotihoito jäi kuitenkin kehittämättä ennen laitoshoidon purkamista.
Superin mukaan käyntimäärät ovat monessa kunnassa nousseet tuhansilla vuodessa. Henkilöstön määrä on kuitenkin pysynyt samana. Monet hoitajat kertoivat myös, että poissaolevan työntekijän tilalle ei oteta sijaista alle kolmen päivän tuurauksiin. Taustalla voivat olla säästösyyt tai puute sijaisista.
Valtaosa harkitsee alan vaihtoa
Liitto muistuttaa, että kotona hoidettavat vanhukset ovat yhä sairaampia, ja heidän hoitonsa vaatii aiempaa enemmän voimavaroja. Lähes 90 prosenttia hoitajista katsookin, että heidän työmääränsä on kasvanut viime vuoden aikana. Myös työn henkinen rasittavuus oli lisääntynyt useimmilla.
Superin mukaan hoitokäynnit saattavat kestää vain 10 minuuttia suunnitellun puolen tunnin sijaan, mikä aiheuttaa riskin asiakkaan turvallisuudelle.
Kyselyyn vastasi 2 400 lähi- ja perushoitajaa. Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastaajista on harkinnut alan vaihtoa, vaikka monet periaatteessa pitävät työstään.
Tuhannet sidotaan sänkyyn – muistisairaan tarina itkettää
Tuhannet potilaat kokevat päivittäin saman kohtalon: heidät sidotaan vuoteeseen vastoin tahtoaan. Muistiliiton mukaan itsemääräämisoikeudesta tarvitaan kiireesti laki, sillä vain laki karsisi räikeimmät tapaukset.
Laki itsemääräämisoikeudesta
Uudella lailla pyrittiin vahvistamaan asiakkaan ja potilaan itsemääräämisoikeutta sekä vähentämään rajoitustoimenpiteiden käyttöä. Laki kuitenkin siirtyi seuraavalle hallituskaudelle.
Tällä hetkellä potilaan ja sosiaalihuollon asiakkaan perusoikeuksien rajoittamista koskeva lainsäädäntö on puutteellista eikä vastaa perustuslain tai kansainvälisten sopimusten vaatimuksia.
Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaiden oikeusturvassa on aukkoja, ja henkilöstö joutuu toimimaan käytännön tilanteissa epäselvin valtuuksin.
Lähde: STM
Kallen leski ihmettelee, missä on sairaalahoidon inhimillisyys. Hän uskoo sitomisen nopeuttaneen hänen miehensä Kallen kuolemaa.
– Kalle sanoi, että sitominen on ihmisarvoa alentavaa. Se aiheutti ahdistusta, joka näkyi silmistä ja koko olemuksesta, kertoo vuosi sitten leskeksi jäänyt Liisa Kohonen.
Sairaalan kuntouttavalla osastolla kuntoutukseen kuului potilaan sitominen yöksi sänkyyn ja päiväksi pyörätuoliin. Parkinsonin-taudista ja dementiasta kärsinyttä potilasta ei kuunneltu. Ei myöskään hänen omaisiaan.
– Kallen joutuessa uudestaan sairaalaan pyysimme, että häntä ei sidottaisi. Saimme vastauksen, että Kalle täytyy sitoa, jos hän on rauhaton. Ongelma oli se, että sitominen aiheutti rauhattomuutta. Kerroin tämän ja kysyin, voisiko hän saada sitomisen sijaan rauhoittavaa lääkettä. Lääkitystä ei annettu, koska se pitäisi seuraavana päivänä tokkuraisena ja liikkuminen olisi vaikeaa.
– Mietin, mitä väliä sillä tässä tilanteessa on. Kallea istutettiin kuitenkin pyörätuolissa koko päivän. Eikä hän ollut ainoa. Kuulin käytävältä, kuinka potilaat vastustivat vyöllä sitomista. Eräskin rouva kysyi, eikö tämä ole lainvastaista. Toinen totesi paikan olevan helvetin esikartano.
Vasta neurologi ymmärsi
– Osaston lääkärille puhuminen ei auttanut. Menimme lopulta sairaalan neurologin vastaanotolle. Kalle kertoi, että iltapesulta ei edes päästy kunnolla huoneeseen, kun kolme ihmistä oli häntä sitomassa.
– Itkimme molemmat. Neurologi sanoi, että Kalle pitää kotiuttaa mahdollisimman nopeasti.
– Hoitopaikkaan lähtiessä Kalle aina etsi vanhaa puukkoaan. Kysyessäni, mitä sillä teet, vastaus oli, että nirhaan sen vyön yöllä auki.
– Se oli hirveää ahdistuksen aikaa. Edelleen vuosi mieheni kuoleman jälkeen asia on ahdistavana mielessäni, Liisa Kohonen sanoo.
Epäselvä tilanne
Muistiliiton toiminnanjohtaja Eila Okkoselle tarina on tuttu.
– On tutkittua tietoa, että Suomessa noin 20 000 ihmistä joutuu päivittäin rajoitustoimenpiteiden kohteeksi. Kaikki toimenpiteet eivät kuitenkaan ole sitomista, Okkonen kertoo.
– Tällä hetkellä meillä on liian paljon hoitolaitoksia, joissa käytetään rajoittavia toimenpiteitä. Mikäli laki itsemääräämisoikeudesta olisi voimassa, se karsisi pois räikeimmät tapaukset. Uuden lain tarkoitushan on nimensä mukaisesti vahvistaa potilaan itsemääräämisoikeutta, esimerkiksi kuinka pitkään potilasta voidaan pitää sidottuna tai kuka valvoo kuinka paljon toimenpiteitä tehdään.
Laitonta vai ei?
– Huolestuttavaa, että muistisairaita kohdellaan huonosti. On kuitenkin myös hyviä paikkoja, joissa heitä hoidetaan kunnioittavasti. Tämä on niin kahtiajakoista, Eila Okkonen huokaa.
– Muistisairaita voi hoitaa ilman rajoittavia toimenpiteitä. Täytyy keskustella ja luoda rauhallinen ilmapiiri. Muistisairaiden hoitaminen vaatiikin erityisosaamista.
Entä nainen, joka mietti sairaalassa, onko sitominen lainvastaista. Onko se?
– Siitä ei ole lainsäädäntöä. Laki itsemääräämisoikeudesta pystyisi ainakin rajoittamaan sitomista ja muita rajoittavia toimenpiteitä. Valitettavasti laki siirtyi seuraavalle hallituskaudelle, Eila Okkonen vastaa.
VANHUKSET "VANKEINHOIDOSSA" JA VANGIT "TÄYSIHOIDOSSA"...
Mitä jos vanhukset pääsisivät nauttimaan vankeinhoidosta ja vangit vanhustenhoidosta...
Oletko koskaan ajatellut, mitä yhden vangin hoitaminen/päivä yhteiskunnalle maksaa?
No, se maksaa saman verran kuin kolmen vanhuksen hoitaminen/päivä maksaisi vanhainkodissa hoidettuna yhteiskunnalle.
Jotain on pahasti pielessä, jos vanki on arvokkaampi kuin kunnon kansalainen- meidän vanhuksemme! Onko oikein, että yhteiskunnassamme rikoksen tekijää rahoitetaan suuremmalla summalla kuin vanhuksiamme, jotka ovat ansainneet vanhuudenpäivänsä?
Jos vanhus pääsisi vankilaan, hänellä olisi:
* oma huone, jossa olisi WC ja suihku
* oma taulutelevisio ja nauhoittava digiboxi
* mahdollisuus harrastaa ja opiskella, että viihtyisi ja olisi riittävästi virikkeitä, ettei mieli tylsistyisi
* vähemmän lääkkeitä, vain tarpeellinen
* mahdollisuus liikuntaan joka päivä sisällä ja ulkona
* henkilökuntaa varmistamaan asukkaan turvallisuus, päivin öin
* säännöllistä ruokailua, ettei nälkä yllättäisi yöllä ja aiheuttasi unettomuutta
* turvallinen olo
* jos ei olisi tyytyväinen saamaansa kohteluun, voisi valittaa hallinto-oikeuksiin
Jos vanki joutuisi vanhainkotiin, hänellä olisi:
* huone, jonka useimmiten joutuisi jakamaan toisten kanssa
* WC ja suihku olisi eri tiloissa :pesulle joutuisi jonottamaan ja peseytymään yhteisessä suihkussa
* henkilökuntaa ei olisi riittävästi ja vangit eivät voisi ulkoilla päivittäin
* lääkitystä enemmän kuin tarvitsisi
* yhteinen Tv päivähuoneessa: ei taulutelevisiota eikä digiboxia talon puolesta omassa huoneessa
* ruokailu olisi niukempaa. Jos osasto säästäisi, aina ei saisi pullaakaan päiväkahvin kanssa leikkeleestä leivän päälle puhumattakaan ja illat ja yöt menisivät vatsan kurniessa
* jos kohtelu olisi huonoa, voisi valittaa, mutta mitä sitten
Onko maailma kääntynyt päälaelleen?
Miltä tämä teistä vaikuttaa?
Jos herätti ajatuksia, niin hyvä, sillä niin pitikin!
Vanhukset tarvitsevat parempaa hoitoa ja yhteiskunnan arvostusta. Vanhuksista täytyy pitää huolta, he ovat rikkaus meille nuoremmille. Itse olen oppinut tärkeimmät asiat elämässäni omilta vanhemmiltani ja vanhemmalta sukupolvelta.
Suomessa meneillään itsepetos? ”Tämä on liian hyvää ollakseen totta”
Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Vesa Puttonen arvioi tänään Helsingissä pidetyssä Uuden Suomen lukijatilaisuudessa, että suomalaisten eläke-etuuksia heikennetään edelleen. Rahat eivät yksinkertaisesti riitä.
- Kaikki jäljet johtavat siihen, että eläke-etuuksia tullaan heikentämään. Tämäkin järjestelmä, missä nyt ollaan, on liian hyvä ollakseen totta, hän varoittaa.
Puttosen mukaan Suomessa on eläkevarallisuutta noin 120 miljardia, mutta eläkevastuuta noin 450 miljardia. Rahaa puuttuu, eikä hän tiedä mistä sitä saataisiin lisää.
"Halutaan, että ihmiset pysyvät rauhallisina."
- Halutaan, että ihmiset pysyvät rauhallisina, eivätkä hätäile tämän asian suhteen. Ikään kuin nykyinen työeläke-järjestelmä pysyisi sillä pystyssä.
Ihmisten pitäisi itse varautua tulevaan eläkesäästämisellä. Paras keino varautua on Puttosen mukaan säästää nuoresta lähtien.
- 2000-luvun alussa luvattu 60 prosentin eläke elää ihmisten mielissä. He eivät sitä tule saamaan, mutta siitä ei haluta puhua, Puttonen varoittaa erityisesti nuoria.
Hallitus on jo kaavaillut suomalaisten eläkeiän nostoa, jotta nykyisen mallinen työeläkejärjestelmä pystyttäisiin rahoittamaan. Valtiovarainministeri Jyrki Katainen (kok.) totesi tänään Ilta-Sanomien mukaan, että asia jää todennäköisesti seuraavan hallituksen tehtäväksi.