Suomenkielisten ja ruotsinkielisten lukiolaisten välillä on vakava kieliriita Munkkiniemessä ja Huopalahdessa Helsingissä.
Poliisi selvittää tilannetta, joka on kestänyt jo kuukauden alueella.
Kyseessä on kieliriita.
Svenska Yle:
"Bråk mellan finska och svenska unga i Munksnäs
Finsk- och svenskspråkiga högstadie- och gymnasieelever har rykt ihop i Munksnäs under kvällarna på hösten. - Var uppmärksamma på vad era barn gör under kvällarna, säger Hoplaxskolans rektor Mia Förars-Pöytäniemi.
Det har varit allvarliga spänningar och konflikter mellan svensk- och finskspråkiga ungdomar i Munksnästrakten under den senaste månaden. Elever från bland annat Hoplaxsskolan ska ha varit inblandade och råkat ut för lindrig misshandel.
Vi vet inte säkert att det rör sig om språkstridigheter, men vi misstänker det.
― Rektor Mia Förars-Pöytäniemi
Också elever från olika svenskspråkiga gymnasier har varit inblandade i bråken som ägt rum i Munksnäs.
- Polisen är inkopplad och vi ber er föräldrar tala med era barn och vara extra uppmärksamma på deras förehavanden under den närmaste tiden och framför allt på kvällarna under inkommande veckoslut, skriver Hoplaxskolans rektor Mia Förars-Pöytäniemi i ett meddelande till skolans alla föräldrar på Wilma.
Har spritt filmer i sociala medier
Förars-Pöytäniemi vill inte skrämmas, men varna eftersom hon märkt att många föräldrar tycks vara omedvetna om spänningarna och konflikterna i området.
- Vi vet inte säkert att det rör sig om språkstridigheter, men vi misstänker det, säger Förars-Pöytäniemi.
Polisen går nu runt och visar videon och ställer frågor.
- Eleverna har filmat det som skett och spritt filmerna i realtid på sociala medier, säger Mia Förars-Pöytäniemi.
Enligt rektorn surrar det många rykten bland ungdomarna på sociala medier.
Yle Huvudstadsregionen har ännu inte lyckats nå polisen för en kommentar."
Poliisi selvittää tilannetta, joka on kestänyt jo kuukauden alueella.
Kyseessä on kieliriita.
Svenska Yle:
"Bråk mellan finska och svenska unga i Munksnäs
Finsk- och svenskspråkiga högstadie- och gymnasieelever har rykt ihop i Munksnäs under kvällarna på hösten. - Var uppmärksamma på vad era barn gör under kvällarna, säger Hoplaxskolans rektor Mia Förars-Pöytäniemi.
Det har varit allvarliga spänningar och konflikter mellan svensk- och finskspråkiga ungdomar i Munksnästrakten under den senaste månaden. Elever från bland annat Hoplaxsskolan ska ha varit inblandade och råkat ut för lindrig misshandel.
Vi vet inte säkert att det rör sig om språkstridigheter, men vi misstänker det.
― Rektor Mia Förars-Pöytäniemi
Också elever från olika svenskspråkiga gymnasier har varit inblandade i bråken som ägt rum i Munksnäs.
- Polisen är inkopplad och vi ber er föräldrar tala med era barn och vara extra uppmärksamma på deras förehavanden under den närmaste tiden och framför allt på kvällarna under inkommande veckoslut, skriver Hoplaxskolans rektor Mia Förars-Pöytäniemi i ett meddelande till skolans alla föräldrar på Wilma.
Har spritt filmer i sociala medier
Förars-Pöytäniemi vill inte skrämmas, men varna eftersom hon märkt att många föräldrar tycks vara omedvetna om spänningarna och konflikterna i området.
- Vi vet inte säkert att det rör sig om språkstridigheter, men vi misstänker det, säger Förars-Pöytäniemi.
Polisen går nu runt och visar videon och ställer frågor.
- Eleverna har filmat det som skett och spritt filmerna i realtid på sociala medier, säger Mia Förars-Pöytäniemi.
Enligt rektorn surrar det många rykten bland ungdomarna på sociala medier.
Yle Huvudstadsregionen har ännu inte lyckats nå polisen för en kommentar."
Vastaukset 41
Vanhimmat
Suomeksi yle ei tokikaan uutisoi yhtikäs mitään asiasta.
Niinpä!
YLE ja muu valtamedia pimittää suomalaisilta kieliasiat ja varsinkin kieliongelmat.
Se on yksi pääsyy, miksi minä olen kieliaktiivi ja toimin netissä!
Juuri tästä syystä yle ei uutisoi suomeksi. Neffe on jo riittävän sekaisin "kieliaktivismissaan", neffeä ei pidä enempää sekoittaa...
Nuorisokin näkee tämän kielietuilun läpi.
Vihjaat siis siihen suuntaan että suomenkieliset koululaiset käyvät hurrikoululaisten kimppuun ja vetävät heitä turpaan koska pakkoruotsi. Niinkö?
Muumiruotsia inhotaan yli kaiken suomalaisnuorten keskuudessa.
Ja se antaa siis erinomaisen syyn suomenkielisille koululaisille käydä hurrikoululaisten kimppuun ja vetää surunuoria turpiin. Niinkö?
Mihin pyritte vai teettekö sitä ihan vain huviksenne?
Svenska Ylen mukaan poliisi ei ole havainnut kieliriitaa nahistelevien koululaisten välillä. Koko juttu kieliriidasta on ruotsinkielisen koulun naisrehtorin keksintöä-
Kyllä siellä kieliriitaa on ollut.
Hyvä hyvä hyvä!
NO NIIN, NYT TULI TAAS IHAN FAKTAA. Sota on käynnissä, ei muuta kuin turpaan vaan.
Tästä se lähtee, nuoretkin vihaavat hurreja.
Kysyisin teiltä nefeasiantuntijoilta..
Mitä tämä rähinä siellä Munkassa oikein koskee? Sanotte että kyse on kieliriidasta, kysyn siis
Käyvätkö hurrilapset suomenkielisten koululaisten kimppuun koska suomenkielisillä koulualaisilla on pakkoruotsi?
Vai
Käyvätkö suomenkieliset koululaiset hurrilasten kimppun koska joutuvat koulussa lukemaan ruotsia?
Vai käyvätkö hurrit suomalaisten nuorten kimppuun?
Sitähän minä juuri kysyin, kummat käyvät kumpien kimppuun ja erityisesti miksi?
Neffen selitys on todennäköisesti se että inhoittavat ja härskit hurrilapset käyvät suomenkielisten koululaisten kimppuun koska suomenkieliset lapset opiskelevat koulussa ruotsia.
Ylen jutussa sanotaan, että kyse on todennäköisesti kieliriidoista. Mitkään "neffet" ei sitä siis sano.
Jooo...nyt se alkaa..puhdistaminen suomessa.
Eivät varmaan lue opiskele mielellään pakkoruotsia nuo suomalaiskoulualiset?
Jos sen suosio enää voi nykyisestä laskea....
Ensinkin on ollut poikkeuksellisen lämmintä koulujen alun jälkeen. Se saa nuoret kokoontumaan yhteen ja yhdessä keksitään kaikkea hölmöä. Tätä on tapahtunut kaikissa kaupunginosissa, sitä vaan ei kerrota lehdissä. Traaginen kuolemakin sattui nuorten öisissä kokoontumisissa. Jos olisi viileää ja sateista, niin nuoretkin pysyisivät sisällä ja pienissä piireissä eikä mitään sattuisi.
Toiseksi Munkkiniemessä on aina ollut jotain kähinöitä, onneksi Hesburger ei ole enää öisin auki, joten kaukaa tulijoita on vähemmän.
En sanoisi, että kyseessä on mikään "kielitaistelu", vaikka pakkoruotsi varmasti vatuttaa suomenkielisiä. Eivät suomenkieliset nuoret sitä ole kostamassa. Luultavasti on muutaman yksilön välillä pientä sanaharkkaa ja someviesti kutsuu äkkiä paikalla ison liudan muita. Näin tapahtuu muissakin kaupunginosissa. Poliisi kiertää ahkerasti nuorten kokoontumispaikkoja. Munkkiniemessä on ruotsinkielinen ala- ja yläkoulu ja siten lähekkäin nuoria, jotka eivät tunne toisiaan eivätkä toistensa kavereita. Sellainen on aina hankalaa kielestä riippumatta.
Totta. Taitaa moni tässä ketjussa olla unohtanut, millaista on olla koulussa, kun tuohdutaan tällaisista uutisista ja vedetään heti aasinsilta pakkoruotsiin. Jotain rajaa neffet!
Kyllä kyse on pakkoruotsista ja kieliriidasta, ei siitä muten hurrimedia kirjoittelisi..
samaa on alkanut ja alkaa esiintyä yhä enemmän kun pakkoruotsin älyttömyys yhä enemmän tulee esille mm Sipilän kautta. Nuoret eivät kauan katsele holhoamista ja bätrre folk elvistelyä..
Nuoret ovat päinvastoin tässä suhteessa fiksumpia kuin keski-ikäiset, heillä ei ole ruotsi-kompleksia, vaan he suhtautuvat luontevasti eri äidinkieltä puhuviin. Vain tyhmä aikuinen voi opettaa nuorelle, että toista äidinkieltä puhuva on vihollinen.
Kieliriita lukiolaisten välillä MunkkiniemiHuo
Vain tyhmät ruotsinkieliset tuputtavat muuminruotsiaan suomenkielisille koululaisille, sanoo Hoopo Oskari.
Laitatko oikein linkin, jossa näkyy, kuinka tuputtavat.
Ruotsinnossopimus
lyyxem.freehostia.com/sopimus.htm
No se Hoopo Oskari laitaa sen linkin,
Laitatko oikein linkin, jossa näkyy, kuinka tuputtavat.
lyyxem.freehostia.com/sopimus.htm
Tuossa sitä linkkiä riittääkö?
En tarkoittanut fennojen propaganda-osaston linkkiä.
"En tarkoittanut fennojen propaganda-osaston linkkiä."
Tarkoititko svekomielisten fennojen ja svekomielisten neffejen propagandalinkkiä, yhteistä svekojen ja nettisvekojen, näiden nesveiden kanssa?
Kannattaako hurreja kouluttaa ollenkaan? Minusta siinä menee leipä hukkaan.
1930-luvun Suomea
Urho Kekkonen kirjoitti nimimerkillä Mies Suomalainen ja käytti ruotsalaismielisistä sanaa mietosuomalainen, jolla hän kuvasi muun muassa Helsingin Sanomia (22.3.1934, Suomalainen Suomi-lehti 2 / 1934), edistyspuolueen johtoa (1933), (Sunilan ja Kivimäen hallitusten taustavaikuttaja) Rantakaria sekä entistä kokoomuksen johtoa (1933). Urholta lainauksia: "mietosuomalainen haihattelija" (6 / 1934), "mitä yliopistokysymyskeskustelussa ruotsalaisten ja heidän kanssataistelijainsa mietosuomalaisten taholta on esitetty yliopiston suomalaistamista vastaan" (perusteluna oli lähinnä suomenkielisten yliopiston oppikirjojen puute, 1928). Suhteellisuusperiaatetta ei noudatettu eikä kansalaisten ja kansojen tasa-arvon periaatetta.
Urho Kekkonen arvosteli usein Suomen Tukholman lähettiläs Rafael Erichiä, joka jatkuvasti myötäili vierasta valtiota tavalla joka ei sopinut lähettiläälle. Erich oli riidoissa alaisensa (suomalaisuusmies) J V Snellmanin kanssa (filosofin pojan poika).
Numerossa 5 / 1934 Urho Kekkonen arvosteli E N Setälää, joka oli väittänyt, ettei Suomen yliopistoasia olisi Suomen sisäinen asia, jossa "ei tulisi ottaa huomioon ruotsinmaalaista käsityskantaa". Sitä seurasikin ruotsinmaalaisten puuttuminen adressilla Suomen sisäisiin asioihin. Myös Norjan, Tanskan ja Islannin kansallismieliset jättivät oman adressin vastustaakseen Helsingin yliopiston suomenkielistä yliopisto-opetusta. Suomen lähetystöt ottivat adressit vastaan, mikä oli Kekkosen mielestä diplomaattinen virhe - aiemmin Suomen Oslon lähetystö oli kieltäytynyt ottamasta vastaan sikäläisen puolueen vastalausetta Suomen sisäpolitiikasta. Lähettiläs Erich oli tällä kertaa hiljaa eikä paheksunut ruotsalaisten puuttumista Suomen sisäpolitiikkaan, mitä Kekkonen piti sopimattomana. Pohjoismaalaisten ylimielisyys oli suomalaisille liikaa. Suomen kansa tuomitsi jyrkästi ruotsinmaalaisten sekaantumisen Suomen sisäisiin asioihin.
Mainittakoon, että historioitsija Arvi Korhonen piti adresseja puuttumisena sisäisiin asioihimme ja kertoi skandinaaveilla olleen [ilmeisesti rkp:n levittämää] väärää tietoa Suomen asioista. Norja ja Ruotsi eivät olleet järjestäneet suomenkielistä yliopisto-opetusta tai edes koulu-opetusta pohjoisosiensa suomalaiselle vähemmistölle. Korhonen edellytti, että vaatijan omat olot ovat vähintään yhtä hyvät kuin vaatimuksen kohteella. Ja olivatko tanskalaiset valmiita antamaan saksankielistä yliopisto-opetusta vähemmistölleen, kysyi Korhonen.
Nämä halusivat päättää suomalaisten puolesta Suomen yliopistoasiasta. Tämä oli yritys vahingoittaa toisen maan omakielistä tieteenharjoitusta. Suomen kansalla on oikeus päättää omista yliopistoistaan ja vaalia suomalaista kulttuuria.
Urho Kekkonen: "Ellei suomen kieli kelpaa tasavertaisena kielenä pohjoismaisessa yhteistyössä, niin voimme olla siitä yhteistyöstä sivussa". UK "kiittämättömyys on Ruotsin palkka" koki A Hackzell, pääministerin puhe kielilain eduskuntakäsittelyssä, sitten puhui rkp:n "kiihkomielinen von Born" joka halusi murskata suomalaisuusvaatimukset - neljä vuotta myöhemmin 1938 Suomen lehdistö tuomitsi Bornin Ruotsissa pitämän puheen sopimattomana. Born toimi myös sotien aikana isänmaan etua vastaan.
UK 3 / 1934 "Jos Suomeen tulisi von der Goltzin divisioonan upseeri kehumaan, ettei Suomi olisi vapaa ilman heitä, tai jos tänne saapuisi riikinruotsalainen herjaamaan Suomen valtakuntaa, reagoisi sitä vastaan kansallinen omanarvontuntomme." UK huomauttaa että toisillakin kansoilla on oikeus omanarvontuntoon. Kekkoselle kansat olivat tasa-arvoisia, toisin kuin eräät muut Suomen presidentit ajattelivat.
Kieliriita jatkuu! sanoo Hoopo Oskari
Mainittakoon, että historioitsija Arvi Korhonen piti adresseja puuttumisena sisäisiin asioihimme ja kertoi skandinaaveilla olleen [ilmeisesti rkp:n levittämää] väärää tietoa Suomen asioista. Norja ja Ruotsi eivät olleet järjestäneet suomenkielistä yliopisto-opetusta tai edes koulu-opetusta pohjoisosiensa suomalaiselle vähemmistölle. Korhonen edellytti, että vaatijan omat olot ovat vähintään yhtä hyvät kuin vaatimuksen kohteella. Ja olivatko tanskalaiset valmiita antamaan saksankielistä yliopisto-opetusta vähemmistölleen, kysyi Korhonen.
Nämä halusivat päättää suomalaisten puolesta Suomen yliopistoasiasta. Tämä oli yritys vahingoittaa toisen maan omakielistä tieteenharjoitusta. Suomen kansalla on oikeus päättää omista yliopistoistaan ja vaalia suomalaista kulttuuria.
Urho Kekkonen: "Ellei suomen kieli kelpaa tasavertaisena kielenä pohjoismaisessa yhteistyössä, niin voimme olla siitä yhteistyöstä sivussa". UK "kiittämättömyys on Ruotsin palkka" koki A Hackzell, pääministerin puhe kielilain eduskuntakäsittelyssä, sitten puhui rkp:n "kiihkomielinen von Born" joka halusi murskata suomalaisuusvaatimukset - neljä vuotta myöhemmin 1938 Suomen lehdistö tuomitsi Bornin Ruotsissa pitämän puheen sopimattomana. Born toimi myös sotien aikana isänmaan etua vastaan.
UK 3 / 1934 "Jos Suomeen tulisi von der Goltzin divisioonan upseeri kehumaan, ettei Suomi olisi vapaa ilman heitä, tai jos tänne saapuisi riikinruotsalainen herjaamaan Suomen valtakuntaa, reagoisi sitä vastaan kansallinen omanarvontuntomme." UK huomauttaa että toisillakin kansoilla on oikeus omanarvontuntoon. Kekkoselle kansat olivat tasa-arvoisia, toisin kuin eräät muut Suomen presidentit ajattelivat.
Ei pelkästään kieliriitaa, likaista suonenruotsalaisuutta vasstaan onjokaisen joka kynnellekykenee taisteltva.
Pääsivu
Jussi Teljo
Norjan Pohjois-Suomen aluevaatimus
V. A. Heiskanen
Kuten seuraavasta käy ilmi, Ruotsi suunnitteli Pohjois-Suomen liittämistä itseensä 1910-30-luvuilla. Myös Norjan hallituksella oli halua liittää Pohjois-Suomen pohjoisosia (mm. Petsamo) itseensä, vaikka virallisia aluevaatimuksia se ei esittänytkään. Siksi Suomella ja Norjalla oli huonot suhteet 1920-luvulla.
- Suomen hallitus ja sitä myötäilevä lehdistö (myös tv, radio jne) ovat sensuroineet pohjoismaiden imperialistiset aluevaatimukset jo vuosikymmeniä. Asioitten salailu ei tietenkään kuulu demokratiaan. Koska hallitus ja tiedotusvälineet salaavat kansalaisilta olennaista tietoa naapurimaista, Suomi ei ole demokratia. -
Tukholma 1915: "Kemijoki rajaksi!"
Suomen Kuvalehti 4 / 1935, sivut 130-131 ja 138, lehden kannessa Irja Simola
Suomen Kuvalehti 4/1935
Lokakuun lopussa 1915 lähti suomalainen lähetystö Tukholmaan tiedustellakseen Ruotsin suhtautumista Suomen itsenäisyysliikkeeseen. Lähetystöön kuuluivat senaattori Otto Stenroth nuorsuomalaisesta puolueesta, johtajat Samuli Sario ja A. H. Saastamoinen vanhasuomalaisesta puolueesta sekä tohtori Axel Lille rkp:stä. Tohtori Aaro Pakaslahti kertoo tästä teoksessaan Suomen politiikka maailmansodassa.
Lähetystö kävi Ruotsin valtakunnanmarsalkka kreivi Douglasin puheilla. Douglas arvioi keskusvaltojen (Saksa ja Itävalta-Unkari) voittavan itärintaman ja pohti Ruotsin asettumista sotaan näitten rinnalle.
Suomen Kuvalehti 4/1935
Keskusteluissa Douglas ilmaisi selvästi, että Ruotsi olisi halunnut Kemijoen rajaksi ja tarjosi korvaukseksi "niin suuren osan Venäjän Karjalaa kuin se haluaisi." Suomalaisten lähetystö ei kuitenkaan halunnut luovuttaa Pohjois-Suomea Ruotsille. Douglasin sanoin Ruotsin vähimmäisvaatimus olisi Ahvenanmaan liittäminen Ruotsiin. Hän myös ehdotti Suomen kuninkaaksi Ruotsin prinssi Wilhelmiä.
Suomen Kuvalehti 4/1935
- Suomen Kuvalehti kertoi asiasta vuonna 1935, mutta on sittemmin vaiennut. Osa Suomen lehdistöä vaikenee tästä aiheesta, osa levittää ruotsalaisten valheita (harhaanjohtavia juttuja esim "hyvistä suhteista").
Seuraavassa Suomalaisuuden Liiton lehti kertoo Ruotsin rajavaatimuksista lisää.
SUOMALAINEN SUOMI No 3 - 1935
POIMINTOJEN PALSTAT
Lisävalaistusta Pohjoismaiden yhteistyön edellytyksiin
Suomalaisen Suomen viime vuoden 6:nnessa numerossa julkaistussa kirjoituksessa "Pohjoismaiden yhteistyön edellytykset" tarkasteltiin historiallisten tosiseikkojen valossa sitä suomalaisuusliikkeen kotimaisten vastustajien väitettä, että suomalaisuuspyrkimykset vaikuttavat häiritsevästi Pohjoismaiden yhteisymmärrykseen ja yhteistoimintaan, ja osoitettiin, että Ruotsissa on aina pidetty Suomen ruotsinkielisen väestön etuoikeuksien ennallaansäilyttämistä Skandinavian maiden ja Suomen välisen sovinnollisen yhteistyön välttämättömänä edellytyksenä.
Näiden seikkojen lisäksi viitattiin puheena olevassa kirjoituksessa niihin Suomeen kuuluvia alueita koskeviin vaatimuksiin, joita myöskin on aika ajoin Pohjanlahden tuolla puolen esitetty ja joiden tyydyttäminen on niinikään selitetty Pohjoismaiden yhteistyön välttämättömäksi edellytykseksi. Erityistä huomiota kohdistettiin ruotsalaisten anastuspyyteihin niinä aikoina, jolloin Suomi tuli itsenäiseksi, ja selostettiin todistuskappaleina kahta v. 1917 ilmestynyttä lentokirjasta, joista toisen on kirjoittanut salanimi Camillus ja toisen vapaaherra, lakitieteen tohtori Lage Stael von Holstein ja joissa molemmissa vaaditaan Ahvenanmaan lisäksi myöskin Suomen Lapin ja Länsipohjan liittämistä Ruotsiin.
Sittemmin on löytynyt vielä kolmas Ruotsissa ilmestynyt lentokirjanen, jossa esitellään samat vaatimukset kuin Camilluksen ja Stael von Holsteinin kirjoissa. Se on ranskankielinen, nimeltään "La Scandinavie au congrès de la paix", ja painettu Tukholmassa v. 1919.
SUOMALAINEN SUOMI No 3 - 1935
Kirjoittaja on tunnettu ruotsinmaalainen sanomalehtimies Albin Cullberg, joka on m.m. kirjoittanut historiallisen tutkimuksen Krimin sodan aikaisesta ulkopolitiikasta (varsin mielenkiintoinen seikka, sillä mainitun sodan aikanahan Ruotsissa ilmeni erittäin voimakkaita Suomeen kohdistuvia anastuspyyteitä). Cullberg vaatii että kaikkien kolmen Skandinavian maan on esiinnyttävä yhteisrintamassa Pariisin rauhankonferenssissa ja pyrittävä suurvaltojen avulla laajentamaan alueitaan. Ruotsin on saatava itselleen Ahvenanmaa sekä Suomen Lappi ja Länsipohja (siis maamme pohjoiset alueet Kemijokeen saakka), jotka ennen Haminan rauhaa kuuluivat Ruotsiin, sekä lisäksi vielä Petsamo. Cullbergin kirjasta henkii peittelemätön vastenmielisyys ja viha suomalaisia kohtaan. Ahvenanmaan anastamista perustellaan sillä, että "Ruotsin velvollisuutena on suojella lapsiaan - - - raakalaiskansan hävitystöiltä", ja toisessa kohdassa annetaan Suomen
kansasta seuraava kaunis arvostelu: "Hunnilaislaumojen jä
Eivätkös riikit jo kerran Ahvenanmaalla rantautunut armeijallaan kunnes saksalaiset kävivät lähettämässä nämä takaisin kotiinsa.
Kieliriita lukiolaisten välillä MunkkiniemiHuo
Ei pelkästään mukkiniemessa, riitaa on aina ollut venäjänvalloituksen jälkeekeen ja vieläsitä ennen.
Ruotsi suunnitteli Suomen miehitystä 1918
Ruotsalaiset suunnittelivat Suomen miehitystä vuoden 1918 alussa tehdäkseen maastamme siirtomaansa. Ruotsin miehitysaie selvisi vasta tammikuussa 2005 erään turkulaisen yliopiston tutkimuksessa (STTn uutinen 15.1.2005). Saksalaismieliset ruotsalaisupseerit suunnittelivat ensimmäisen maailmansodan aikana valloituksia, mm. Pohjois-Suomen ruotsalaismiehitystä, liittääkseen ainakin tämän osan Suomea Ruotsiin.
Suomalaispoliitikot vastustivat Ruotsin aluevaatimuksia. Jos kuitenkin Ruotsi olisi valloittanut Pohjois-Suomen, se olisi varmasti liittänyt alueen itseensä. Silloinkin Ruotsin puolueet olivat imperialistisia ja kansalliskiihkoisia; suomalaisiin kohdistettiin rasistista vihanlietsontaa, kuten Jussi Teljon kirjoitus todistaa. Rasismi näkyi Ruotsin suomalaisvähemmistön omaisuuden (suomenkielisten kirjojen jne) ja terveyden tuhoamisena (pakkosteriloinnit, väkivalta). Joitain henkilöitä myös karkotettiin suomenkielisestä Pohjois-Ruotsista, koska nämä ilmaisivat mielipiteitään.
Ruotsalaisten viha kohdistui myös Suomessa asuviin suomalaisiin: ruotsalaiset karkottivat Paavo Nurmen vuoden 1932 olympialaisista. Tukholman satamassa laivuri Aaltoselta vaadittiin ylimääräistä summaa laivan lastin purusta vuonna 1931.
Ruotsin Rotubiologinen instituutti (Sweden's National Institute for Racial Hygiene) toimi vuosina 1921-1976. Sen ensimmäiset uhrit olisivat todennäköisesti olleet Ruotsiin liitetyt pohjoissuomalaiset. (Mainittakoon, että natsi-Saksan vastaava laitos toimi vuosina 1937-1945 eli se perustettiin paljon myöhemmin kuin Ruotsissa.)
24.1.1918 Mannerheimin ratsumestari Harald Âkerman saapui Tukholmasta Vaasaan kertoakseen, että 5 000 ruotsalaissotilasta oli Tornionjoen takana valmiina hyökkäämään Suomeen. Hyökkäys odotti vain hallitusten noottienvaihtoa. Kansainvälisen oikeuden mukaan vain ulkomaalaisten joukkojen ajaminen Suomesta olisi ollut hyökkäyksen hyväksyttävä syy. Mannerheim kuitenkin torjui ruotsalaisjoukkojen tulon Suomeen. Hän määräsi venäläisjoukot riisuttavaksi aseista. Siksi 29.1.1918 Ruotsin hallitus päätti olla hyökkäämättä Suomeen.
Ruotsalaiset aloittivat agenttitoiminnan Ahvenanmaan irrottamiseksi Suomesta (Arvo Komulainen 2005: Taistelu Ahvenanmaasta, sivu 33-). Ruotsalaisjoukot valtasivat Ahvenanmaan, mutta vetäytyvät sieltä saksalaisjoukkojen saavuttua sinne. Kansainliiton kokouksessa Ruotsi vaati yhä Ahvenanmaata itselleen, mutta hävisi äänestyksen.
"Vi vet ingenting men vi skriver nyheter, säger Mia Förars-Pöytäniemi."
"Munkkiniemessä on ruotsinkielinen ala- ja yläkoulu ja siten lähekkäin nuoria, jotka eivät tunne toisiaan eivätkä toistensa kavereita. Sellainen on aina hankalaa kielestä riippumatta."
Aivan. Eikö olisikin fiksumpaa lopettaa ruotsalaiset koulut, varuskunnat ja muut kielelliset etuoikeudet ja aloittaa ruotsalaistenkin kotouttaminen sillä, että he menisivät suomenkieliseen kouluun?
Niinhän se olis kaikkein järkevintä, mutta kaikin keinoin, myös erittäin likaisin keinoin, nämä sopeutumattomat surut sen haluavat estää.
Voin myös vastata ankkalammen tantalle, että se loukkaa suomalaisia, myös nuoria, se pakkoruotsi. Eli kumpi on riidan aloittanut loukkaamalla toista?
Taasko ne hemmotellut hevosnaamat on kerjänneet verta nenästä.
Poliisin mukaan ei havaintoja kieliriidoista Munniniemessä, otsiko Svenska yke.
Nuorten nahistelusta Munkkiniemessä ei ole löydetty merkkejä kieliriidasta. Koko juttu on ruotsinkielisen koulun rehtorin keksintöä.
Riita syntyi vasta kun rehtori alkoi sitä lietsoa ja Ankdam tarttui asiaan.
Svenska yle:
Polisen: Inga tecken på språkstrider i Munksnäs
Helsingforspolisen uppger att det inte finns tecken på att språket skulle spela en roll i ungdomsbråken i Munksnäs. Enligt Hoplaxskolans rektor har elever skrikit "hurri" och hon säger att det handlar om bråk mellan finsk- och svenskspråkiga.