Mistähän johtuu, että Saksassa siviilipalveluksen suorittaa yli puolet miehistä?
Mikä siellä siis on toisin kuin Suomessa?
Varusmiespalveluksen pituus on samaa luokkaa kuin meillä (sivarin pituudesta en tiedä).
Mikä siellä siis on toisin kuin Suomessa?
Varusmiespalveluksen pituus on samaa luokkaa kuin meillä (sivarin pituudesta en tiedä).
Vastaukset 15
Vanhimmat
Mikäli nyt aiot verrata Saksan ja Suomen armeijoita, ota huomioon Saksan huomattavasti suurempi väkimäärä. He eivät tarvitse kaikkia ikäluokan edustajia kriisitilanteiden reserviin. Suomella taas on alueen laajuuteen suhteutettuna erittäin pieni väkiluku, jolloin on tarpeellista kouluttaa mahdollisimman moni aseelliseen palvelukseen puolustuksemme takaamiseksi.
Kysymys on vain siitä, että miten sivarista on tehty noin suurelle osalle mielekkäämpi vaihtoehto. Ei siis kiinnosta syyt MIKSI niin on tehty.
Toinen mahdollisuus tietenkin on, että varusmiespalvelus on Saksassa tehty vittumaisemmaksi kuin Suomessa.
että siellä ei ole samanlaista sodan ympärille kehiteltyä pyhää kulttia kuten täällä Suomessa vrt. talvisota. Kaikki sodat jättävät omat traumansa, joista kärsivät tavalla tai toisella vielä 2. ja 3. sukupolvi. Saksassa on ymmärretty sodan järjettämyys, Suomessa ei vieläkään.
En jaksa uskoa, että pelkästään aatteliset syyt olisivat tuollaisen takana. Ei suomalaiset 19-vuotiaat kovin haikaile talvisodan perään.
Ja huom.. Palstan perinteistä poikkeavasti tämän pitäisi olla täysin neutraali kysymys siviilipalvelus vs. armeija riitelyyn.
"En jaksa uskoa, että pelkästään aatteliset syyt olisivat tuollaisen takana. Ei suomalaiset 19-vuotiaat kovin haikaile talvisodan perään."
Tuskin haikailevat, mutta perinteet velvoittavat. Kerroppas missä tahansa, että olet sivari, niin saat vastaasi aina ja ikuisesti sen saman toteamuksen, joka alkaa sanalla; "Talvisodassa ...".
Saksan hävittyä 2. maailmansodan, suurin osa maasta demilitarisoitiin ja sekä Itä että Länsi pitivät huolen siitä, että Saksasta ei tule koskaan uudestaan sotilasmahtia. Toisaalta 2. maailmansodan kauhut ovat edelleenkin sen verran kipeästi muistissa, että Saksa aina on ollut aktiivinen rauhan puolestapuhuja kaikilla kansainvälisillä foorumeilla.
Ei ole varmaa tietoa mutta voisko johtua siitä, että siviilipalvelus on saksassa lyhyempi kuin esim. täällä suomessa. Ja eikö suomi ole saanut siitä eu:lta noottia koska siviilipalvelus on normaalia asepalvelusta pitempi. Mutta nämä on vaan mun omia olettamuksia, korjatkaa jos olen väärässä, tai voihan se olla että ne on siellä vaan niin mukavuudenhaluisia ja luusereita?
" ... tai voihan se olla että ne on siellä vaan niin mukavuudenhaluisia ja luusereita?"
Ihan näin uteliasuuttani kysyn, että voisiko ihmisiä joskus motivoida muukin asia kuin oma etu?
Ts. siviilipalvelus olisi esim. aatteellinen/eettinen kysymys joillekin. Käsittääkseni aika monelle varusmiehelle armeija on se "pakollinen" juttu, josta luistetaan parhaimman mukaan. Ainoa motiivi mennä sinne on muiden mielipide; jos vaikka se oma kulta siellä siviilissä sattuisi haukkumaan homoksi =)
on Saksassa asevelvollisten määrään nähden pieni,
kai ne vieläkin seuraa rauhansopimuksen pykäliä,
Ja edellisessä kisassa tuli senverran köniin,
että ovat uskoneet. Ei kaikki edes voisi käydä
armeijaa.
Ymmärtääkseni siviilipalvelusmiehet koulutetaan
Saksassa hyvin, yleensä terveydenhuollon hommiin,
väestönsuojeluun ym., eli pätevyys on jotain
lääkintävahtimestarin tyylistä, tai palomiehen.
Porukalla voi olla käyttöä siviilitilanteissakin.
Mutta meillä ajatellaan vaan puolta miljoonaa
miestä metsiin kiväärin kanssa. Riittääköhän
niitä rynkkyjä edes 20-30 vuotiaille intin
käyneille? Ainoa järkevä toimi olisi kouluttaa
niinhyviä hakkereita, että vastapuolen koneet
ja ohjukset palaa lähtöruutuihinsa. Jos tällai-
sesta keskitetystä ja sähkön varassa pyörivästä
maasta pommitetaan sähköt poikki pariksi päiväksi
talvisodan pakkasilla, ei sitkeimmilläkään sis-
seillä ole enää paljon puolustettavaa...
Kuten tuossa jo joku mainitsikin, siellä on niin paljon porukkaa, että ei inttiin pääse ku harvat ja valitut. Ja käsittääkseni siellä ihan suositellaan sivariin menoa.. -> lisää työntekijöitä?
Lisäksi saksalainen kaverini sanoi käyneensä intin siitäkin syystä, että saa työkokemusta, vaikka sitten vanhainkodista, mutta silti. Kuulemma hyötyä tulevaisuudessa, kun hakee "oikeita" töitä.
Saksassa onkin yli puolet miehistä homoja.
Eiku nyt luit väärin, siis vähän alle puolet väestöstä on homoja :P
Palvelus on varmaankin mielekkäämpää saks. sivarissa. Myös sotaisen historian kansalliset traumat voivat asiaan vaikuttaa.
Järkevämpi germaaniserkuistani kävi sivarin kävi, jopa kansainvälistä työkokemusta sai (työskenteli Afrikassa kehitysapujoukoissa). Nykyisin hänellä on hyvä vakituinen työ, perhe ja tilpehöörit. Natsibodariveljensä kävi armeijan, muija jätti eikä muutenkaan mene hyvin.
Ei em. tapauksista voi mitään yleistyksiä tehdä, mutta voi kai niitä esimerkkeinäkin käyttää.
Niinkuin jossain viestissä aikaisemmin mainittiin, niin Saksassa tosiaan suositaan sivarin suorittamista, ja vain "harvat ja valitut" pääsevät armeijaan. Siis armeijaan ei välttämätt pääse vaikka haluaisi. Konkreettisina toimenpiteinä on ollut tiukat terveydelliset ehdot, sivarin lyhyt kesto ja mielekkäiden työtehtävien tarjoaminen sivareille.
Saksa taitaa olla tämänhetken euroopan maista se kaikkein pasifistisin. Syitä voi vaan arvailla mutta vaikuttimena voi olla viime sodan aikaiset traumat ja tietysti voittaja valtioiden siionistiset pyrkimykset pitää Saksa "tossun alla" ettei sillä ole mahdollisuutta nousta enään sotilas mahdiksi. Rauhan ehtoja noudatetaan varmaankin aika orjallisesti ja yhteiskunta on opetettu ajattelemaan sodanvastaisesti.
Oli miten oli historia tuntuu toistavan itseään eiköhän nämä ajat tästä taasen jossain vaiheessa muutu.
Oli sitten miten pasifistinen ajatusmaailma hyvänsä ihmisen vallan ja omaisuuden halua ei mikään muuta ja se johtaa aina ennen pitkää konflikteihin.
En tiedä, mutta se on meikäläisittäin helvetin hieno asia. Saksalainen sivari on hyvä tyyppi...
Meinaan, jos saksalaisia sivareita olisi olut enemmän sotien aikaan, olisi maailmanhistoria toisenlainen.