Kun sanasi ilmestyivät, olivat ne kohta ruokanani, sinun sanasi olivat minulle riemuksi ja sydämeni iloksi. Jer. 15:16.
Tässä profeetta osoittaa meille, miten meidän on hyödyllistä ja välttämätöntä lukea Jumalan sanaa. Mutta kätemme vajoaa voimattomana, kun ajattelemme, miten mahdoton meidän on käsitellä oikealla tavalla näin laajaa aihetta. Me tiedämme nimittäin, että meitä kohtaavat monet voimakkaat vastustajat kuten laiska ruumiimme, viettelevä maailma ja paha henki. Sanat pitäisi meidän kirjoittaa tulikirjaimin jokaiseen sydämeen, emmekä sittenkään olisi kyliin voimakkaasti toimineet. Sillä juuri Jumalan sanan laiminlyöntihän on syynä kaikkeen hengelliseen kurjuuteen maan päällä, kirkon ja sen yksityisten jäsenten heikkouteen, ja Jumalan sanan ahkera ja oikea käyttö taas aikaansaa kaiken hyvän maan päällä hengellisellä alalla.
Ihminen on tosin langennut, ja syntiinlankeemuksen seuraukset ovat surkeat: epäusko, synti, pimeys, suruttomuus, kovuus y.m. Mutta kaikki tämä on parannettavissa. Jumala ei laupeudessaan ja vanhurskaudessaan jätä ihmistä tähän tilaan auttamatta häntä parantamaan itseään. Siksi hän antoi meille taivaasta mahdollisuuden parannukseen, pyhän siemenen, joka ihmissydämeen istutettuna kirkastaisi Jumalan unohtuneen kuvan, valaisisi järjen, sekä antaisi meille uusia, hengellisiä voimia.
Sinä olet kova, sokea, epäuskoinen, onneton synnin orja. Mutta kaiken sen voi Jumalan tarjoama parannuskeino poistaa. Sinä saat takaisin näkösi, ja saat Kristuksen uskon ja autuuden. Mutta ellei tätä parannuskeinoa käytä, et voi voittaa sisässäsi vallitsevaa pahaa etkä parantua, Vaikka kuinka sydämestäsi sitä rukoilisit Jumalalta tai vaikka valvoen ja taistellen koettaisit tappaa pahan itsessäsi. Se olisi kaikki turhaa, sillä synnin valta on selittämättömän voimakas.
Tämän todistaa kokemuskin. Monilla kaupungeilla ja seurakunnilla on uskollisia opettajia, jotka koettavat ainaisilla saarnoillaan kyntää ja kylvää ja esirukouksin ja kyynelin kastella kylvöä. Mutta kansan olo on silti surkea. Se ei jaksa säilyä vahvana kristinuskossaan, sen jumalisuus ei ole pysyväistä, vaan vain horjuvaa järki- ja tunnekerskailua. Mikä siihen on syynä? Jos sitä rupeat tutkimaan, huomaat, että kansa itse ei ole vielä alkanut viljellä Jumalan sanaa. Ja kun niin on, ei saarnatuolista julistettu Herran sana pääse tunkeutumaan sen sydämiin.
Tiedät paikkoja, joilla joskus on ollut voimakas herätys, kansa on liikkeessä, kaikkialla vihannoi ja kukoistaa, ja tästä Herran istutuksesta odotetaan runsasta satoa. Mutta parin vuoden kuluttua jouduttuasi jälleen samalle paikalle, et sitä enää tunne. Surumielin näet hävitetyn vainion, löydät vain ohdakkeita ja rikkaruohoja, ja riettaus ja jumalattomuus ovat lisääntyneet, Minkä luulet siihen syyksi? Voimakas työntekijä oli poistunut paikalta, eikä kukaan pitänyt huolta kansasta, eivätkä ihmiset tunteneet sanaa, että olisivat voineet viljellä.
Sensijaan tiedät toisia paikkoja, joilla ehkä kukaan erikoinen henkilö ole ollut johtamassa Jumalan työtä, mutta joilla kansa itse on alkanut tutkia Jumalan sanaa. Sinua ilahduttaa nähdä, miten Jumalan työt eivät ainoastaan ole säilyneet, vaan myös lisääntyneet ja kypsyneet. Tällaisia tapauksia saattaa jokainen Jumalan valtakunnan asioihin perehtynyt usein todeta. Miten ne voidaan selittää?
Ajattele omaa kokemustasi, jos olet kristitty ja olet koulussa. Mikä on säilyttänyt ja kasvattanut hengellistä elämääsi? Ovatko sinun uskollisuutesi, valppautesi ja vahvuutesi sinua auttaneet läpi kiusausten? Vain Jumalan uskollisuus on sinua auttanut. Mutta Jumala on uskollinen kaikille. kuinka siis hänen uskollisuutensa olisi horjunut siellä missä kristillisyys on kuollut? Ero on siinä, että siellä on laiminlyöty ottaa vastaan mahdollisuus parannukseen.
Vaikka olisit ollut miten hidas tai huonomuistinen tahansa, olet sentään aina toisinaan lukenut Jumalan sanaa. Ja kuunnellut sitä mielelläsi, vaikkakin mahdollisesti paljon olet silti laiminlyönytkin. Olet saanut eri tapauksista erilaisia vaikutteita. Etkö ole kokenut, että jos olet joskus kauan laiminlyönyt Raamattusi lukua, niin on sisäinen tullut kylmäksi ja haluttomaksi, kiusaukset ovat olleet voimakkaat ja olet tullut maailmalliseksi ja lihalliseksi?
Mutta jos taas olet ahkerasti sanaa tutkinut, on sisäinen minäsi ollut voimakas. Joskus kun olet ollut lankeamassa suruttomuuteen ja syntiin, on Raamatunlause, saarna tai yleensä Jumalan sana muodossa tai toisessa herättänyt sinut unestasi ja pelastanut sinut. Joskus kun maailma on tuntunut sinusta synkältä ja kylmältä, olet Raamatusta tai jostain muusta hyvästä kirjasta lukenut palan, tai olet tavannut hyvän ystävän, jolla on sinulle ollut lohdutukseksi Jumalan sana. Silloin on elämäsi kuin uudistunut ja kirkastunut! Etkö silloin Daavidin kanssa ole voinut tunnustaa: »Herra, ellei sinun sanasi olisi ollut lohdutuksenani, olisin nääntynyt kurjuuteeni!» Tästä näet kuinka Herra sanallaan on ylläpitänyt hengellistä elämääsi. Samoin on muidenkin kristittyjen la
Tässä profeetta osoittaa meille, miten meidän on hyödyllistä ja välttämätöntä lukea Jumalan sanaa. Mutta kätemme vajoaa voimattomana, kun ajattelemme, miten mahdoton meidän on käsitellä oikealla tavalla näin laajaa aihetta. Me tiedämme nimittäin, että meitä kohtaavat monet voimakkaat vastustajat kuten laiska ruumiimme, viettelevä maailma ja paha henki. Sanat pitäisi meidän kirjoittaa tulikirjaimin jokaiseen sydämeen, emmekä sittenkään olisi kyliin voimakkaasti toimineet. Sillä juuri Jumalan sanan laiminlyöntihän on syynä kaikkeen hengelliseen kurjuuteen maan päällä, kirkon ja sen yksityisten jäsenten heikkouteen, ja Jumalan sanan ahkera ja oikea käyttö taas aikaansaa kaiken hyvän maan päällä hengellisellä alalla.
Ihminen on tosin langennut, ja syntiinlankeemuksen seuraukset ovat surkeat: epäusko, synti, pimeys, suruttomuus, kovuus y.m. Mutta kaikki tämä on parannettavissa. Jumala ei laupeudessaan ja vanhurskaudessaan jätä ihmistä tähän tilaan auttamatta häntä parantamaan itseään. Siksi hän antoi meille taivaasta mahdollisuuden parannukseen, pyhän siemenen, joka ihmissydämeen istutettuna kirkastaisi Jumalan unohtuneen kuvan, valaisisi järjen, sekä antaisi meille uusia, hengellisiä voimia.
Sinä olet kova, sokea, epäuskoinen, onneton synnin orja. Mutta kaiken sen voi Jumalan tarjoama parannuskeino poistaa. Sinä saat takaisin näkösi, ja saat Kristuksen uskon ja autuuden. Mutta ellei tätä parannuskeinoa käytä, et voi voittaa sisässäsi vallitsevaa pahaa etkä parantua, Vaikka kuinka sydämestäsi sitä rukoilisit Jumalalta tai vaikka valvoen ja taistellen koettaisit tappaa pahan itsessäsi. Se olisi kaikki turhaa, sillä synnin valta on selittämättömän voimakas.
Tämän todistaa kokemuskin. Monilla kaupungeilla ja seurakunnilla on uskollisia opettajia, jotka koettavat ainaisilla saarnoillaan kyntää ja kylvää ja esirukouksin ja kyynelin kastella kylvöä. Mutta kansan olo on silti surkea. Se ei jaksa säilyä vahvana kristinuskossaan, sen jumalisuus ei ole pysyväistä, vaan vain horjuvaa järki- ja tunnekerskailua. Mikä siihen on syynä? Jos sitä rupeat tutkimaan, huomaat, että kansa itse ei ole vielä alkanut viljellä Jumalan sanaa. Ja kun niin on, ei saarnatuolista julistettu Herran sana pääse tunkeutumaan sen sydämiin.
Tiedät paikkoja, joilla joskus on ollut voimakas herätys, kansa on liikkeessä, kaikkialla vihannoi ja kukoistaa, ja tästä Herran istutuksesta odotetaan runsasta satoa. Mutta parin vuoden kuluttua jouduttuasi jälleen samalle paikalle, et sitä enää tunne. Surumielin näet hävitetyn vainion, löydät vain ohdakkeita ja rikkaruohoja, ja riettaus ja jumalattomuus ovat lisääntyneet, Minkä luulet siihen syyksi? Voimakas työntekijä oli poistunut paikalta, eikä kukaan pitänyt huolta kansasta, eivätkä ihmiset tunteneet sanaa, että olisivat voineet viljellä.
Sensijaan tiedät toisia paikkoja, joilla ehkä kukaan erikoinen henkilö ole ollut johtamassa Jumalan työtä, mutta joilla kansa itse on alkanut tutkia Jumalan sanaa. Sinua ilahduttaa nähdä, miten Jumalan työt eivät ainoastaan ole säilyneet, vaan myös lisääntyneet ja kypsyneet. Tällaisia tapauksia saattaa jokainen Jumalan valtakunnan asioihin perehtynyt usein todeta. Miten ne voidaan selittää?
Ajattele omaa kokemustasi, jos olet kristitty ja olet koulussa. Mikä on säilyttänyt ja kasvattanut hengellistä elämääsi? Ovatko sinun uskollisuutesi, valppautesi ja vahvuutesi sinua auttaneet läpi kiusausten? Vain Jumalan uskollisuus on sinua auttanut. Mutta Jumala on uskollinen kaikille. kuinka siis hänen uskollisuutensa olisi horjunut siellä missä kristillisyys on kuollut? Ero on siinä, että siellä on laiminlyöty ottaa vastaan mahdollisuus parannukseen.
Vaikka olisit ollut miten hidas tai huonomuistinen tahansa, olet sentään aina toisinaan lukenut Jumalan sanaa. Ja kuunnellut sitä mielelläsi, vaikkakin mahdollisesti paljon olet silti laiminlyönytkin. Olet saanut eri tapauksista erilaisia vaikutteita. Etkö ole kokenut, että jos olet joskus kauan laiminlyönyt Raamattusi lukua, niin on sisäinen tullut kylmäksi ja haluttomaksi, kiusaukset ovat olleet voimakkaat ja olet tullut maailmalliseksi ja lihalliseksi?
Mutta jos taas olet ahkerasti sanaa tutkinut, on sisäinen minäsi ollut voimakas. Joskus kun olet ollut lankeamassa suruttomuuteen ja syntiin, on Raamatunlause, saarna tai yleensä Jumalan sana muodossa tai toisessa herättänyt sinut unestasi ja pelastanut sinut. Joskus kun maailma on tuntunut sinusta synkältä ja kylmältä, olet Raamatusta tai jostain muusta hyvästä kirjasta lukenut palan, tai olet tavannut hyvän ystävän, jolla on sinulle ollut lohdutukseksi Jumalan sana. Silloin on elämäsi kuin uudistunut ja kirkastunut! Etkö silloin Daavidin kanssa ole voinut tunnustaa: »Herra, ellei sinun sanasi olisi ollut lohdutuksenani, olisin nääntynyt kurjuuteeni!» Tästä näet kuinka Herra sanallaan on ylläpitänyt hengellistä elämääsi. Samoin on muidenkin kristittyjen la
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mutta jos taas olet ahkerasti sanaa tutkinut, on sisäinen minäsi ollut voimakas. Joskus kun olet ollut lankeamassa suruttomuuteen ja syntiin, on Raamatunlause, saarna tai yleensä Jumalan sana muodossa tai toisessa herättänyt sinut unestasi ja pelastanut sinut. Joskus kun maailma on tuntunut sinusta synkältä ja kylmältä, olet Raamatusta tai jostain muusta hyvästä kirjasta lukenut palan, tai olet tavannut hyvän ystävän, jolla on sinulle ollut lohdutukseksi Jumalan sana. Silloin on elämäsi kuin uudistunut ja kirkastunut! Etkö silloin Daavidin kanssa ole voinut tunnustaa: »Herra, ellei sinun sanasi olisi ollut lohdutuksenani, olisin nääntynyt kurjuuteeni!» Tästä näet kuinka Herra sanallaan on ylläpitänyt hengellistä elämääsi. Samoin on muidenkin kristittyjen laita. Jumalan sanaa ei turhaan sanota armon välikappaleeksi. Ilman sitä ei armon elämä voi säilyä.
Amen.