Kiina on kasvava jättimäinen talousmahti, mutta silti kaikkea muuta kuin hyvinvointivaltio. Yli 90 % työväestöstä on orjan asemassa pysyen palkalla juuri ja juuri hengissä. Siinä ei ole mitään verotettavaa. Vastaavasti omistajaeliitti, alle promille väestöstä, saa mitä huimimpia voittoja massojen työstä. Tuon eliitin verokierto on Kiinassa yhtä helppoa ja yleistä kuin Suomessakin, joten valtio saa verotuloja kaikesta maassa tehdyn työn tuottavuudesta erittäin vähän.
Jos Kiinassa olisi ollut parikaan vuosikymmnetä pohjoismaiden kaltainen AY-liike, olisi valtion talous huippukunnossa ja koko kansakunnan hyvinvointi ihan eri luokkaa kunnollista työterveydenhuoltoa myöden. Juuri AY-liike on meillä ja kaikkialla muuallakin vaikuttanut siten, että vaikka omistajat ovat saaneetkin rikastua isolla osuudella työn tuotosta, on aina kohtuullinen osa siitä ohjautunut työntekijöiden palkkoihin ja sieltä verotuksen ja kulutuksen kautta koko yhteiskunnan hyödyksi. Ilman työntekijöiden järjestäytymistä Kiina on osittanut ja jatkossakin osoittaa sen karun totuuden, että vaikka talous kasvaa huimaa vauhtia ja rikkaiden määrä lisääntyy rikkaimpien rikastuessa yhä vauhdikkaammin, ei hyvinvointiyhteiskuntaa voi syntyä. Tämän ymärtämisen ei tarvitse olla nero. Riittää kun tajuaa ahneuden ihmisen perusominaisuudeksi. Mitä enemmän ahne saa kaikkea, sitä enemän se haluaa. Ja omistaminen on aina suurinta ylivaltaa. Vain jos maassa vallitsee edes jonkilainen säännelty demokraattisuus ja oikeudenmukaisuus, voi syntyä hyvonvointiyhteiskunta.
Jos Kiinassa olisi ollut parikaan vuosikymmnetä pohjoismaiden kaltainen AY-liike, olisi valtion talous huippukunnossa ja koko kansakunnan hyvinvointi ihan eri luokkaa kunnollista työterveydenhuoltoa myöden. Juuri AY-liike on meillä ja kaikkialla muuallakin vaikuttanut siten, että vaikka omistajat ovat saaneetkin rikastua isolla osuudella työn tuotosta, on aina kohtuullinen osa siitä ohjautunut työntekijöiden palkkoihin ja sieltä verotuksen ja kulutuksen kautta koko yhteiskunnan hyödyksi. Ilman työntekijöiden järjestäytymistä Kiina on osittanut ja jatkossakin osoittaa sen karun totuuden, että vaikka talous kasvaa huimaa vauhtia ja rikkaiden määrä lisääntyy rikkaimpien rikastuessa yhä vauhdikkaammin, ei hyvinvointiyhteiskuntaa voi syntyä. Tämän ymärtämisen ei tarvitse olla nero. Riittää kun tajuaa ahneuden ihmisen perusominaisuudeksi. Mitä enemmän ahne saa kaikkea, sitä enemän se haluaa. Ja omistaminen on aina suurinta ylivaltaa. Vain jos maassa vallitsee edes jonkilainen säännelty demokraattisuus ja oikeudenmukaisuus, voi syntyä hyvonvointiyhteiskunta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tähän samaan jamaan hallituspuolueet haluaa suomen kansan ajaa. Mamutuksen tarkoitus on olla sumuverhona, jotta tyhmän kansan kiihko ja vastustus suuntautuu siihen. Samalla kuitenkin kansalta viedään kaikki oikeudet ja ansiotulot kuin varkain. Kyseessä on vuosia suunniteltu operaatio.
Ay-liikettä tarvitaan, mutta ongelman muodostaakin SAK, joka on sosialidemokraattien sotilaallinen siipi.
Mitä väliä....
Ovat kuitenkin kohta lähtemässä sankoin joukoin hakemaan turvapaikkaa länsimaista.
Arvion mukaan Kiinasta ja Intiasta on halukkaita lähtijöitä paremman elämän toivossa 800.000 000-1 200 000 000 ihmistä. Eli parin euroopan verran.
Pääsevät paremmille tuloille ja valmiiseen pöytään.
Tervetuloa, saadaan väriä katukuvaan.
Ei tarvitsisi kiinalaisten hinkua tänne, jos työväestö tajuaisi järjestätyä kuten Suomessa toisen maailmansodan jälkeen. Valitettavasti kansa siellä on samanlaisten kokoomuslaisten rosvojen avopesemää ja kusettamaa, kuin mihin Suomi on ajutunut parin viimeisen vuosikymmenen aikana. Täälläkin kaikki hyvinvointiin tähtävät periaatteet ovat murentumassa ja päivä päivältä yhteiskunta ajautuu lähemmäksi Kongoa. vain sen vuoksi, että korruptoitunut poliittinen eliitti ajaa isorikkaiden etuja.