Hyvät kuulijat,
Huomasin yhteiskuntasopimusneuvotteluiden aikana, että Suomessa työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat ajautuneet liian kauaksi toisistaan.
Oman kokemukseni mukaan saksalainen työnantaja miettii ensisijaisesti sitä, miten työ voidaan jatkossakin tehdä kotimaassa ja samoin Saksassa työntekijät tulevat oma-aloitteisesti työnantajaa vastaan vaikeassa tilanteessa.
Tätä henkeä tarvitaan enemmän Suomessa. Tavoitteemme on, että suomalaiset yritykset investoivat Suomeen ja palkkaavat uusia työntekijöitä Suomessa.
Tavoitteemme on, että ulkomaiset yritykset investoivat Suomeen, siirtävät ja perustavat tuotantoa Suomeen ja työllistävät Suomessa.
Yrityksiltä ja yritysjohtajilta odotamme johtajuutta ja taitavuutta sekä ripauksen lisää isänmaallisuutta.
Suomi on ollut vastaavassa tilanteessa aikaisemminkin. Sotien jälkeen Suomi teollistui ja nousi köyhyydestä ennennäkemättömällä ahkeruudella, sitkeydellä ja yhteen hiileen puhaltamisella. Tämän takasi ennen muuta halu mennä eteenpäin.
Suomi uskalsi tehdä rohkeita ratkaisuja. Näin on toimittava myös tänään ja lähivuosina.
Suomi ei nouse pelkästään säästämällä tai veroja kiristämällä. Tähän maahan tarvitaan enemmän työpaikkoja. Niiden luomiseksi hallitus on päättänyt toimista, joilla parannetaan suomalaisen työn kilpailukykyä.
Hallituksen viime viikolla ilmoittamia työelämätoimenpiteitä on arvosteltu kiivaasti. Vaikka muutosturva paranee irtisanomistilanteessa merkittävästi ja vanhempainvapaan kustannuksia tasataan naisvaltaisten alojen tilanteen helpottamiseksi, ymmärrän silti hyvin ihmisten hämmennyksen.
Demokratiaan kuuluu myös oikeus mielenilmaukseen ja lailliseen lakkoon. Työelämän ulkopuolella olevat, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät kantavat jo oman taakkansa säästöpäätösten kautta.
Myös työtä tekevien on kannettava oma panoksensa työttömien hyväksi. Monet ovat esittäneet sisäisen devalvaation keinoa. Sen olisivat maksaneet kaikki suomalaiset, kun arvonlisäveroa olisi jouduttu korottamaan usealla prosenttiyksiköllä. Arvonlisävero on tasavero ja se rokottaisi ihmisten taloutta salakavalasti.
Sisäinen devalvaatio olisi myös temppu, ei pysyvä uudistus.Minulta on kysytty, miksi hallitus ryhtyi näin poikkeuksellisiin toimiin.
Tein kaksi epäonnistunutta yritystä yhteiskuntasopimuksen solmimiseksi. Yritin tosissani ja neuvottelujen kariutuminen oli suuri pettymys. Tein vielä viimeisenä iltana kompromissiesityksen. Olin todella yllättynyt, kun siihenkään kaikki eivät tarttuneet.
Silloin minulle oli selvää, että todellista valmiutta yhdessä sopimiseen ei ole. Suomella ei ole varaa jäädä odottamaan, josko kolmas yritys onnistuisi.
Siksi hallituksen vastuu ja velvollisuus oli ryhtyä päätöksiin itse. Minulta on myös kysytty, miksi hallitus puuttui sopimusvapauteen.
Käytämme niitä keinoja, joita hallituksella ja eduskunnalla on. Lainsäätäjän keinot ovat nyt vähän karkeampia kuin jos olisimme päässeet yhdessä sopuun keinoista työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Lain muuttaminen ei auta, jos työehtosopimuksissa voidaan sopia toisin.
Minulta on niin ikään kysytty, miten viennin kilpailukykyä parantaa se, jos leikkaamme sairaanhoitajan tai poliisin sunnuntaikorvauksia.
Myönnän, että valvoin tämän kysymyksen äärellä ennen päätöksen tekemistä. Sunnuntaikorvauksen pienentäminen vähentää merkittävästi julkisen puolen kuluja ja mahdollistaa osaltaan työnantajan sosiaaliturvamaksun alentamisen.
Sunnuntaikorvauksen vaihtoehtona olisi esimerkiksi pidentää kaikkien päivittäistä työaikaa vajaalla kolmella minuutilla tai leikata pientä osaa lomarahoista.
Tämä olisi voitu yhteiskuntasopimusneuvotteluissa sopia.
Nämä ovat työehtosopimusasioita. Hallituksella ei ole päätösvaltaa tähän.
Vetoan vielä kerran työmarkkinaosapuoliin. Etsikää hankaliksi koettujen keinojen, kuten sunnuntailisän, tilalle helpompia keinoja työehtosopimusten sisältä.
Aikaa on vielä muutama päivä ennen kuin eduskunta alkaa käsitellä hallituksen esittämiä toimia. Koko hallituksen esittämä paketti voitaisiin korvata jatkamalla päivittäistä työaikaa parillakymmenellä minuutilla tai luopumalla lomarahoista.
Haluan korostaa, että paketin yksityiskohdat eivät ole arvovaltakysymys hallitukselle, mutta tavoitteesta emme voi tinkiä.
Suomalainen työ ja työllistäminen on tehtävä nopeassa tahdissa taas kannattavaksi. Tämä on tärkeä viesti yrityksille ja yrittäjille: he voivat luottaa siihen, että Suomi on sellainen maa, johon voi perustaa yrityksiä ja luoda työpaikkoja.
Entä onko hallituksella mandaatti, valtakirja uudistaa Suomea?
Äänestäjien valtakirja meillä on. Odota, katsele ja ota velkaa –asenne ei enää toimi. Nyt pitää oikeasti tehdä muutos eikä miettiä tyylipisteitä.
Osa oppositiostakin tukee uudistuksia. Omalta osaltani lupaan, että kaikessa työssäni pyrin toteuttamaan uudistuksia niin oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kuin mahdollista.
Työelämäpaketin yksityiskohtainen lainsäädäntö tehdään tuttuun tapaan työelämän osapuolia kuullen.
Huomasin yhteiskuntasopimusneuvotteluiden aikana, että Suomessa työntekijä- ja työnantajajärjestöt ovat ajautuneet liian kauaksi toisistaan.
Oman kokemukseni mukaan saksalainen työnantaja miettii ensisijaisesti sitä, miten työ voidaan jatkossakin tehdä kotimaassa ja samoin Saksassa työntekijät tulevat oma-aloitteisesti työnantajaa vastaan vaikeassa tilanteessa.
Tätä henkeä tarvitaan enemmän Suomessa. Tavoitteemme on, että suomalaiset yritykset investoivat Suomeen ja palkkaavat uusia työntekijöitä Suomessa.
Tavoitteemme on, että ulkomaiset yritykset investoivat Suomeen, siirtävät ja perustavat tuotantoa Suomeen ja työllistävät Suomessa.
Yrityksiltä ja yritysjohtajilta odotamme johtajuutta ja taitavuutta sekä ripauksen lisää isänmaallisuutta.
Suomi on ollut vastaavassa tilanteessa aikaisemminkin. Sotien jälkeen Suomi teollistui ja nousi köyhyydestä ennennäkemättömällä ahkeruudella, sitkeydellä ja yhteen hiileen puhaltamisella. Tämän takasi ennen muuta halu mennä eteenpäin.
Suomi uskalsi tehdä rohkeita ratkaisuja. Näin on toimittava myös tänään ja lähivuosina.
Suomi ei nouse pelkästään säästämällä tai veroja kiristämällä. Tähän maahan tarvitaan enemmän työpaikkoja. Niiden luomiseksi hallitus on päättänyt toimista, joilla parannetaan suomalaisen työn kilpailukykyä.
Hallituksen viime viikolla ilmoittamia työelämätoimenpiteitä on arvosteltu kiivaasti. Vaikka muutosturva paranee irtisanomistilanteessa merkittävästi ja vanhempainvapaan kustannuksia tasataan naisvaltaisten alojen tilanteen helpottamiseksi, ymmärrän silti hyvin ihmisten hämmennyksen.
Demokratiaan kuuluu myös oikeus mielenilmaukseen ja lailliseen lakkoon. Työelämän ulkopuolella olevat, opiskelijat, eläkeläiset ja työttömät kantavat jo oman taakkansa säästöpäätösten kautta.
Myös työtä tekevien on kannettava oma panoksensa työttömien hyväksi. Monet ovat esittäneet sisäisen devalvaation keinoa. Sen olisivat maksaneet kaikki suomalaiset, kun arvonlisäveroa olisi jouduttu korottamaan usealla prosenttiyksiköllä. Arvonlisävero on tasavero ja se rokottaisi ihmisten taloutta salakavalasti.
Sisäinen devalvaatio olisi myös temppu, ei pysyvä uudistus.Minulta on kysytty, miksi hallitus ryhtyi näin poikkeuksellisiin toimiin.
Tein kaksi epäonnistunutta yritystä yhteiskuntasopimuksen solmimiseksi. Yritin tosissani ja neuvottelujen kariutuminen oli suuri pettymys. Tein vielä viimeisenä iltana kompromissiesityksen. Olin todella yllättynyt, kun siihenkään kaikki eivät tarttuneet.
Silloin minulle oli selvää, että todellista valmiutta yhdessä sopimiseen ei ole. Suomella ei ole varaa jäädä odottamaan, josko kolmas yritys onnistuisi.
Siksi hallituksen vastuu ja velvollisuus oli ryhtyä päätöksiin itse. Minulta on myös kysytty, miksi hallitus puuttui sopimusvapauteen.
Käytämme niitä keinoja, joita hallituksella ja eduskunnalla on. Lainsäätäjän keinot ovat nyt vähän karkeampia kuin jos olisimme päässeet yhdessä sopuun keinoista työmarkkinajärjestöjen kanssa.
Lain muuttaminen ei auta, jos työehtosopimuksissa voidaan sopia toisin.
Minulta on niin ikään kysytty, miten viennin kilpailukykyä parantaa se, jos leikkaamme sairaanhoitajan tai poliisin sunnuntaikorvauksia.
Myönnän, että valvoin tämän kysymyksen äärellä ennen päätöksen tekemistä. Sunnuntaikorvauksen pienentäminen vähentää merkittävästi julkisen puolen kuluja ja mahdollistaa osaltaan työnantajan sosiaaliturvamaksun alentamisen.
Sunnuntaikorvauksen vaihtoehtona olisi esimerkiksi pidentää kaikkien päivittäistä työaikaa vajaalla kolmella minuutilla tai leikata pientä osaa lomarahoista.
Tämä olisi voitu yhteiskuntasopimusneuvotteluissa sopia.
Nämä ovat työehtosopimusasioita. Hallituksella ei ole päätösvaltaa tähän.
Vetoan vielä kerran työmarkkinaosapuoliin. Etsikää hankaliksi koettujen keinojen, kuten sunnuntailisän, tilalle helpompia keinoja työehtosopimusten sisältä.
Aikaa on vielä muutama päivä ennen kuin eduskunta alkaa käsitellä hallituksen esittämiä toimia. Koko hallituksen esittämä paketti voitaisiin korvata jatkamalla päivittäistä työaikaa parillakymmenellä minuutilla tai luopumalla lomarahoista.
Haluan korostaa, että paketin yksityiskohdat eivät ole arvovaltakysymys hallitukselle, mutta tavoitteesta emme voi tinkiä.
Suomalainen työ ja työllistäminen on tehtävä nopeassa tahdissa taas kannattavaksi. Tämä on tärkeä viesti yrityksille ja yrittäjille: he voivat luottaa siihen, että Suomi on sellainen maa, johon voi perustaa yrityksiä ja luoda työpaikkoja.
Entä onko hallituksella mandaatti, valtakirja uudistaa Suomea?
Äänestäjien valtakirja meillä on. Odota, katsele ja ota velkaa –asenne ei enää toimi. Nyt pitää oikeasti tehdä muutos eikä miettiä tyylipisteitä.
Osa oppositiostakin tukee uudistuksia. Omalta osaltani lupaan, että kaikessa työssäni pyrin toteuttamaan uudistuksia niin oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti kuin mahdollista.
Työelämäpaketin yksityiskohtainen lainsäädäntö tehdään tuttuun tapaan työelämän osapuolia kuullen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
Hyvät kuulijat auttakaa nyt ihmeessä vielä vähän meitä rikkaita ja hyvätuloisia kun meiltä on viety tuhkatkin pesästä ! .
Myös työtä tekevien on kannettava oma panoksensa työttömien hyväksi. Monet ovat esittäneet sisäisen devalvaation keinoa. Sen olisivat maksaneet kaikki suomalaiset, kun arvonlisäveroa olisi jouduttu korottamaan usealla prosenttiyksiköllä. Arvonlisävero on tasavero ja se rokottaisi ihmisten taloutta salakavalasti.
Tätä henkeä tarvitaan enemmän Suomessa. Tavoitteemme on, että suomalaiset yritykset investoivat Suomeen ja palkkaavat uusia työntekijöitä Suomessa.
Se, että AKT:n puheenjohtaja heiluu lakkokenraalina, ei ole kenellekään historiaa tuntevalle yllätys. Opettajien edusmiehen toiminta sen sijaan hämmentää jäsenkunnan edustajia. Eikä vähiten siksi, että hallituksen työsuhteita heikentävät päätökset eivät kosketa juuri lainkaan opettajia.
"Suomi ei nouse pelkästään säästämällä tai veroja kiristämällä. Tähän maahan tarvitaan enemmän työpaikkoja. Niiden luomiseksi hallitus on päättänyt toimista, joilla parannetaan suomalaisen työn kilpailukykyä."
Sipilä ja keskusta lupasi jo ennen vaaleja 200 000 uutta työpaikkaa. Vaaleista on jo neljä kuukautta, mutta luvatuista työpaikoista keskusta ei ole luonut sitä ensimmäistäkään.
"Pakolaisten" määrä sen sijaan kasvaa ja heille annetaan rahaa ja asuntoja vastikkeetta. Milloin asunnottomille suomalaisille järjestyy asunnot?
Työttömien määrä nousee, ihmisiltä otetaan osa palkasta ja lomista kuvitellen että se kasvattaa vientiä, Berner lakkauttaa junavuoroja. Siinä viimeisimmät kepukokoomuspersu-ryhmän aikaansaannokset.
kyllä jatkoa miten menetellä maahanmuutto kysymyksessä..
on maahanmuutossa sidotut..
...ja pian Helsinki tai mikä tahansa muu Suomen väkirikas kaupunki on kuin Pariisi.
Suomalainen työ ja työllistäminen on tehtävä nopeassa tahdissa taas kannattavaksi. Tämä on tärkeä viesti yrityksille ja yrittäjille: he voivat luottaa siihen, että Suomi on sellainen maa, johon voi perustaa yrityksiä ja luoda työpaikkoja.
Suomi on ollut vastaavassa tilanteessa aikaisemminkin. Sotien jälkeen Suomi teollistui ja nousi köyhyydestä ennennäkemättömällä ahkeruudella, sitkeydellä ja yhteen hiileen puhaltamisella. Tämän takasi ennen muuta halu mennä eteenpäin.
Oman kokemukseni mukaan saksalainen työnantaja miettii ensisijaisesti sitä, miten työ voidaan jatkossakin tehdä kotimaassa ja samoin Saksassa työntekijät tulevat oma-aloitteisesti työnantajaa vastaan vaikeassa tilanteessa.
Tätä henkeä tarvitaan enemmän Suomessa. Tavoitteemme on, että suomalaiset yritykset investoivat Suomeen ja palkkaavat uusia työntekijöitä Suomessa.
Tavoitteemme on, että ulkomaiset yritykset investoivat Suomeen, siirtävät ja perustavat tuotantoa Suomeen ja työllistävät Suomessa.
Yrityksiltä ja yritysjohtajilta odotamme johtajuutta ja taitavuutta sekä ripauksen lisää isänmaallisuutta. ...
Myös työtä tekevien on kannettava oma panoksensa työttömien hyväksi. Monet ovat esittäneet sisäisen devalvaation keinoa. Sen olisivat maksaneet kaikki suomalaiset, kun arvonlisäveroa olisi jouduttu korottamaan usealla prosenttiyksiköllä. Arvonlisävero on tasavero ja se rokottaisi ihmisten taloutta salakavalasti...
Keinoja riittää, maksajista pientä pulaa.
Tätä henkeä tarvitaan enemmän Suomessa. Tavoitteemme on, että suomalaiset yritykset investoivat Suomeen ja palkkaavat uusia työntekijöitä Suomessa.
Tavoitteemme on, että ulkomaiset yritykset investoivat Suomeen, siirtävät ja perustavat tuotantoa Suomeen ja työllistävät Suomessa.
Yrityksiltä ja yritysjohtajilta odotamme johtajuutta ja taitavuutta sekä ripauksen lisää isänmaallisuutta. ..
kansaan kuin häkä.
Lisää puheita, puhumalla asiat selviää..
Ja kuulijamääristä sumuttamalla...