Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    ÄÄNISLINNA

    Moni kuvittelee, että suomen lähin sukulaiskieli on eestin kieli. No, se ei ole. Eesti on vasta toiseksi lähin.

    Kielitieteilijöiden mukaan suomen lähin sukulaiskieli on LIVVI eli KARJALAN KIELI (aikaisemmin sanottiin: Liivin kieli).

    Karjalan kieltä puhutaan Venäjällä, Laatokan järven itäpuolisilla alueilla, ja sen keskuspaikka on Äänislinnan kaupunki. Tässä näytettä Karjalan kielestä:

    http://www.omamua.rkperiodika.ru/

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Santtu_Karhu_&_Talvisovat
    49477
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 49

    Vanhimmat

    Eiköhän kuitenkin useimmat tiedä, että karjalankieli on osa vanhinta suomenkieltä. Siitä paremmin erottaa selvää suomea.

    Äänestä

    • Kielen syntyä ei evoluutiotaru selitä....

      Äänestä

    • Tämä on totta.

      Äänestä

    • Karjalaisia evakoita kutsuttiin sotien jälkeen aivan yleisesti ryssiksi.

      Äänestä

    • Yhyhyhyhyv kirjoitti:

      Karjalaisia evakoita kutsuttiin sotien jälkeen aivan yleisesti ryssiksi.

      Totta ja varsinkin karjalankielisiä ortodoksievakkoja.

      Äänestä

    • Yhyhyhyhyv kirjoitti:

      Karjalaisia evakoita kutsuttiin sotien jälkeen aivan yleisesti ryssiksi.

      Voi olla noin Länsi-Suomessa. Itä-Suomessa on totuttu karjalaisiin ja venäläisiin vuosisatojen kuluessa. Ei ollut tarvetta ryssitellä evakoitakaan. Kaupankäynti ja muut yhteydet olivat vilkkaita mm. Laatokan ympäristön ja Pietarin kanssa vielä ennen viime sotia. Aluemenetykset tekivät Itä-Suomesta sen kehitysalueen, mikä se nyt on.

      Äänestä

    • vaikeat-oli-ajat kirjoitti:

      Totta ja varsinkin karjalankielisiä ortodoksievakkoja.

      Päijänteen länsipuolen asukkaita on kutsuttu jo satojen vuosien ajan hurreiksi, vaikka eiväthän he tietysti ruotsalaisia ole - paitsi aivan rannikolla.

      Äänestä

    • kuudestoistaosaryssä kirjoitti:

      Voi olla noin Länsi-Suomessa. Itä-Suomessa on totuttu karjalaisiin ja venäläisiin vuosisatojen kuluessa. Ei ollut tarvetta ryssitellä evakoitakaan. Kaupankäynti ja muut yhteydet olivat vilkkaita mm. Laatokan ympäristön ja Pietarin kanssa vielä ennen viime sotia. Aluemenetykset tekivät Itä-Suomesta sen kehitysalueen, mikä se nyt on.

      Kyllä noita Suojärven ja Impilahden nenkosia sotien jälkeen ryssiteltiin ainakin Pohjois-Karjalassa. Olihan se omalla tavallaan jopa ymmärrettävää kun näillä uusilla tulijoilla oli kodeissaan ikonit nurkkauksessa ja puhuivat keskenään eri kieltäkin.

      On kuitenkin hyvä muistaa että ihmiset olivat yksilöitä silloinkin ja myös hyväksyntää esiintyi, solmittiin jopa uusia ystävyyksiä.

      Äänestä

    • Liivi on vain Suomen murteita, ei oma kielensä.

      Kuten ei myöskään ruotsalaisten poliittisista syistä keksimä "meän kieli", mikä taas on ihan sitä samaa Torniojokilaakson murretta kuin rajan tälläkin puolella.

      Paljon vaikeammin ymmärrettävää (muita suomen murteita puhuville siis), ja siten lähempänä omaa kieltään, olisi vanha Rauman murre - mutta eipä sitäkään ole kukaan omaksi kielekseen väittänyt.

      Äänestä

    • Murre.muiden.joukossa kirjoitti:

      Liivi on vain Suomen murteita, ei oma kielensä.

      Kuten ei myöskään ruotsalaisten poliittisista syistä keksimä "meän kieli", mikä taas on ihan sitä samaa Torniojokilaakson murretta kuin rajan tälläkin puolella.

      Paljon vaikeammin ymmärrettävää (muita suomen murteita puhuville siis), ja siten lähempänä omaa kieltään, olisi vanha Rauman murre - mutta eipä sitäkään ole kukaan omaksi kielekseen väittänyt.

      Liivi ei todellakaan ole suomen murretta:

      https://fi.wikipedia.org/wiki/Liivin_kieli

      Oikea Rauman murre ja Hj. Nortamon keksimä "Rauman giäli" (jota kukaan raumalainen ei oikeasti puhu) ovat eri asioita.

      Saathan sinä toki uskoa ja itsellesi uskotella ettei karjala ole oma kielensä. (Taas kerran: suomen kielen karjalan murre, eli kaakkoismurteet, ja karjalan kieli ovat eri asioita; myös karjalan kieli pitää sisällään eri murteita.)

      Aika raskaan akateemisen tutkimuksen ja asiantuntijoiden työn kyllä nakkaat menemään omien henk. kohtaisten mielipiteittesi/mieltymyksiesi tieltä.

      Ja vähemmistössä olet. Onneksi.

      Lue nyt kuitenkin edes kaksi tai kolme kirjaa aiheesta. Jos ei muun niin jonkinlaisen tasapuolisuuden nimessä edes.

      Äänestä

    • Murre.muiden.joukossa kirjoitti:

      Liivi on vain Suomen murteita, ei oma kielensä.

      Kuten ei myöskään ruotsalaisten poliittisista syistä keksimä "meän kieli", mikä taas on ihan sitä samaa Torniojokilaakson murretta kuin rajan tälläkin puolella.

      Paljon vaikeammin ymmärrettävää (muita suomen murteita puhuville siis), ja siten lähempänä omaa kieltään, olisi vanha Rauman murre - mutta eipä sitäkään ole kukaan omaksi kielekseen väittänyt.

      "Liivi on vain Suomen murteita, ei oma kielensä."

      Līvõ kēļ agā līvõkēļ um Līvõ rov kēļ, mis pigātagā um kaddõn jarā. 20. sadāāigast ežmis pūolsõ līvõkēļ vel vȯļ Kurāmō līvõd rāndalist rõk kēļ.

      Līvõkēļ sai opātõt ka rānda skūolši. 20. sadāāigast tuoiz pūols līvõkīel kȭlbatimi um īend piškimizõks. Kōd mōīlma suoddõ ja okupātsij rezultātõs līvõd kilād vȯļtõ īenõd tijād.

      Līvõkīeldõ rõkāndijist jelīstõ kui ikšlimist mingižis kūožis Leţmōs ja uļļis mōs. Seļļist līvõ aimõd, kus vanbist mūoštabõd jemākīeldõ ja siedā opātõbõd eņtš lapstõn, jembit iz ūo. Mäd āigas entš tīe jeddõpēḑõn tīeb organizātsij "Līvõd īt" ja administratīv teritoriāli lūotimi "Līvõd rānda". Ne pilõbõd iļ līvlist ja iļ nänt tagāntuļļijist, kis tīedõbõd eņtš suggimizõ, no jemākīeldõ jembit äb mūoštabõd. Leţmōs āt mingist 200 seļļist rovštõ.

      Līvokīels lōlabõd kuolm loul ansamblõd: "Līvlist", "Kāndla" ja "Vīm"; mingizkõrd līvõ lōlõd kilāndõbõd folklor kuop "Skandinieki" ka. Loul võib kīeldõ praţţõ jo kōgiņ kui jegāpǟvaļi jel.

      Um nǟdõb, ku 21. sadāāigast īrgandõksõs äb lītõ jembit kui kim rištīngtõ, kīen līvõkēļ um sindikēļ. Lībõd ka seļļist rovst, kis līvõkīeldõ lībõd oppõnõd kui vȭrõz kīeldõ. Līvõkēļ siz līb tieudmīed pierāst.

      Äänestä

    • Ugrilaisten kielten ihmeellinen maailma.

      Äänestä

    ON LAAJEMPI-KUIN ARVAATTEKAAN ! JA SITÄEI MITATA KIELIALUEILLA,-VAAN HENKISILLÄ ARVOILLA !!

    SUOMALAISET HEIMOT OVAT AINA HALUNNEET ELÄÄ RAUHASSA, JA RAKASTANEET SUURIEN METSIEN RAUHAA, EMMEKÄ OLE OLLEET KOSKAAN -MIELISAIRAITA TOISTEN KIMPPUUN HYÖKKÄÄVIÄ TAPPAJIA !

    MUTTA LOPULTA,-KUN MEIDÄN EI ANNETTU OLLA RAUHASSA OMASSA MAASSAMME,- ME ANNOIMME VENÄLÄISILLE KOMMUNISTEILLE TURPAAN, JA LÄRVIIN,-NIIN PALJON, ETTÄ MUISTAVAT TAATUSTI,- ETTÄ TÄÄLTÄ PESEE JA LINKOAA !!!

    300 SUOMALAISTA ÄIJÄÄ SUOMUSSALMELLA MENI VASTAAN-JA PYSÄYTTI VENÄLÄISTEN 15000 RYSSÄÄ-SIIHEN ASTI. ETTÄ KEMISTÄ JA TAMPEREELTA ALKOI TULLA ARMEIJAT APUUN !!!

    KIITOS SUOMEN VETERAANIT- MITÄ TEITTE !!!

    hattu-POIS PÄÄSTÄ ,-ja ASENTO-KUN MUISTATTE VETERAANEJAMME !!!

    Äänestä

    • MitäVitt kirjoitti:

      http://keskustelu.mvlehti.net/index.php?topic=6535.0

      Mit vitt??!!

      Huonoon jamaan on mennyt Ruotsin kansankoti, ja pahempaa on luvassa.

      Vähän sentään lohdutti lukea että vielä 1980-luvulla ambulanssit, paloautot ja poliisiautot sentään pääsivät mamulähiöiden liepeille työtään tekemään. Nythän tuo ei enää ole mahdollista.

      Äänestä

    • Vai vielä hattu pitäis ottaa päästä...huh huh.

      Äänestä

    karjalan kieli on häviämässä samoin kuin monet eläinlajit sukupuuttoon.Nuoret pitävät
    viisaampana opetella venäjänkielen ja aivan viisas ratkaisu

    Äänestä

    • Et ole vissiin ikinä kuullut kaksi- ja/tai monikielisyydestä?

      Äänestä

    • No, ainakin Karjalan tasavallassa homma kustiin jo 1990-luvulla - ja nimenomaan karjalaisten itsensä toimesta.

      Harmi. Hyvät edellytykset nimittäin olisi ollut karjalan kielen nousuun mikäli olisivat päässeet sopuun yhteisestä kirjakielestä (20 vuotta sitten oli elossa vielä paljon tolkuissaan olevia vanhuksia, joille karjala oli se ensimmäinen kieli - venäjä oli toinen, vieras kieli). Paha vain että niin harva kannatti ajatusta.

      Oma Mua-lehdessäkin asiaa puitiin monen numeron verran, lähinnä keskinäisen torailun merkeissä. Aunuksen porukka olisi tahtonut että kirjakieli tehdään vain livvin murteen pohjalle, vienalaiset että vain vienan murteelle. Nämä kaksi erillistä porukkaa eivät ilmeisesti olleet yhtenäisiä edes omiensa parissa; siitäkin saatiin riita aikaiseksi, kun alettiin pohtia minkä Aunuksen kylän puheenparsi on sitä oikeaa livvin murretta, ja missä Vienan kylässä puhutaan oikeaa vienan murretta.

      Tverin oblastin karjalaiset eivät hyväksyneet kumpaakaan vaihtoehtoa, piti tehdä tverinkarjalan pohjalle. (Suomen puolella riidellään - pääsääntöisesti - siitä tehdäänkö livvin vaiko "varzinkarjalan" pohjalle.)

      Nyt on sitten kaikilla(?) murremuodoilla omat "kirjakielet" ja muutenkin uhanlainen kieli pirstaloitu osasiin.

      Eihän alun perinkään ollut tarkoituksena hävittää puhuttua kieltä, "meijän pikkarazien hieruloin da ristikanzoin kieldy". Kyllä Suomessakin on vielä eri murteet tallella ja varsin eläviä, vaikka 1800-luvulla päädyttiinkin kompromissiin nimeltä suomen kirjakieli. On nimenomaan tämän kompromissin ansiota, että suomi on tänään vakavasti otettava oma kielensä ja ylipäätään olemassa.

      Ei ihme että virkamiehiä ja poliitikkoja ei huvita tukea jotakin vähemmistökieltä, saati sen kehitystä, jos kyseistä kieltä käyttävä väki ei pääse yhteisymmärrykseen edes kirjakielestä. Elettiin sitten Venäjän tai Suomen puolella.

      Äänestä

    Olen itse lukenut muutaman karjalan kielien kirjoituksen ja täytyy myöntää näin Laatokan karjalaisten jälkeläisensä, että ei paljoa eroa edesmenneen mummoni puhekielessä. Isänikin osaa hyvin Laatokan karjalan murretta. Karjalan kieli ei ole kaukana tästä murteesta. Nykyäänhän karjalan kieltä kirjoitetaan Venäjällä vain kyrillisin kirjaimin.

    Äänestä

    • "Nykyäänhän karjalan kieltä kirjoitetaan Venäjällä vain kyrillisin kirjaimin."

      Ei pidä paikkaansa. Kaikki julkaisut, Oma Mua-lehti ja kirjat ovat Karjalan tasavallassa latinalaisin kirjaimin kirjoitettuja (tosin karjalassa on käytössä kirjaimet č, š ja ž; vielä muutama vuosi sitten y-kirjaimen tilalla käytettiin yleisesti ü:tä, nykyisin lähes yksinomaan tavallista y:tä). Sekä aunuksenkarjalaa/livviä että vienankarjalaa kirjoitetaan latinalaisin aakkosin, samoin se vähäinen mitä Tverin alueella kirjoittavat omalla murteellaan. Suomen puolella luonnollisesti sama juttu.

      "Olen itse lukenut muutaman karjalan kielien kirjoituksen ja täytyy myöntää näin Laatokan karjalaisten jälkeläisensä, että ei paljoa eroa edesmenneen mummoni puhekielessä. Isänikin osaa hyvin Laatokan karjalan murretta."

      Laatokan Karjalaan kuuluu myös ns. Suomen vanha Raja-Karjala. Tämä alue käsitti siis Impilahden, Suistamon, Soanlahden, Salmin, Suojärven ja Korpiselän kunnat. Raja-Karjalan pitäjissä selvä enemmistö asukkaista eli ortodoksit puhuivat karjalan kieltä, eivät murretta. Toinah sikse maltat libo ellendät karjalan kieldy, muga kui tuattos da sinun jo tuonilmazih siirdynyh buabo?

      Äänestä

    • Rasimäen kyläsivuilta löytyy ELDIA-projektin karjalan kieltä Suomessa koskevan osahankkeen lopputiivistelmät suomeksi sekä karjalaksi (eteläkarjalan, livvinkarjalan ja vienankarjalan murteilla):

      http://rasimaki.net/ajankohtaista.html

      Äänestä

    • Ruskie neičyt,‭ ‬valgie neičyt‭

      ‬sano sinä,‭ ‬sano sinä‭

      ‬konzubo meile gost’at tullah,‭ ‬gost’at tullah‭?‬

      Mustupiä piätenčän,‭ ‬piätenčän,‭

      ‬minun vel‭li suovattan,‭ ‬suovattan,‭

      ‬minun miiloi pyhänpiän,‭ ‬pyhänpiän.‭

      ‬Ruskie neičyt,‭ ‬valgie neičyt‭

      ‬sano sinä,‭ ‬sano sinä‭

      ‬midäbo heile syötetäh,‭ ‬syötetäh‭?

      ‬Mustupiäl leibiä da leibiä,‭

      ‬minun‭ ‬vellel kalittua,‭ ‬kalittua,‭

      ‬minun miiloil piiraidu,‭ ‬piiraidu.‭

      ‬Ruskie neičyt,‭ ‬valgie neičyt‭

      ‬sano sinä,‭ ‬sano sinä

      midäbo heile juotetah,‭ ‬juotetah‭?

      ‬Mustupiäl čuajuu da čuajuu,‭

      ‬minun vellel kofeidu,‭ ‬kofeidu,‭

      ‬minun miiloil piivoa da piivoa.‭

      ‬Ruskie neičyt,‭ ‬valgie neičyt‭

      ‬sano sinä,‭ ‬sano sinä‭

      ‬kunnebo heidy‭ ‬muate pannah,‭ ‬muate pannah‭?

      ‬Mustupiä perttih da perttih‭

      ‬minun velli gorniččah,‭ ‬gorniččah,‭

      ‬minun miiloi čardakkah,‭ ‬čardakkah.‭

      ‬Ruskie neičyt,‭ ‬valgie neičyt‭

      ‬sano sinä,‭ ‬sano sinä‭

      ‬midäbo heile ual pannah,‭ ‬ual pannah‭?

      ‬Mustupiäl posteli,‭ ‬posteli‭

      ‬minun vellel perinä,‭ ‬perinä,‭

      ‬minun miiloil puuhovoit,‭ ‬puuhovoit.‭

      ‬Ruskie neičyt,‭ ‬valgie neičyt‭

      ‬sano sinä,‭ ‬sano sinä‭

      ‬midäbo heile kattiekse,‭ ‬kattiekse‭?

      ‬Mustupiäl vuattu da vuattu,‭

      ‬minun vellel od’d’ualu,‭ ‬od’d’ualu,‭

      ‬minun miiloil barhattu,‭ ‬barhattu.‭

      ‬Ruskie neičyt,‭ ‬valgie neičyt‭

      ‬sano sinä,‭ ‬sano sinä‭

      ‬kedäbo heile rinnalle,‭ ‬rinnalle‭?

      ‬Mustupiäl Muarja da Muarja,‭

      ‬minun vellel Duarja da Duarja,‭

      ‬minun miiloil iččeni,‭ ‬iččeni.‭

      Äänestä

    Teoria on, että kantasuomalaiset asuivat reippaasti 1000 vuotta sitten Laatokan etelärannalla (guuglatkaa "Vanha Laatokka"). Sitten osa suuntasi Viroon, osa Kannakselle ja osa nykyiseen Itä-Karjalaan. Loppu on historiaa.

    Äänestä

    Mitä aloittaja horisee Äänislinnasta?

    Kaupungin nimi on venäjäksi Petrozavodsk(Петрозаво́дск), karjalaisten ja vepsäläisten puheessa Petroskoi (" - Kunne ajat?" - Ga Petroiskoil, tiettäväine!). Näin siis jo 1700-luvulta lähtien. Myös suomalaiset ja virolaiset käyttävät tänä päivänä kaupungista nimeä Petroskoi. Äänislinnan nimisenä kaupunki on tunnettu vain vuodet 1941-1944.

    Kyseinen kaupunki ei valitettavasti ole enää 2015 mikään karjalan kielen keskuspaikka. Kyllä siellä puhutaan enimmäkseen vain venäjää. Karjalan kieli elää pienissä kylissä ja sielläkin melko heikkona.

    Äänestä

    • Good riddance, pikkukielillä ei ole mitään merkitystä. Kielimuuri eri alueiden välillä on vain ongelma.

      Äänestä

    • unity_of_all kirjoitti:

      Good riddance, pikkukielillä ei ole mitään merkitystä. Kielimuuri eri alueiden välillä on vain ongelma.

      Kovin tärkeä näyttää sinullekin olevan pikkukieli nimeltä suomi kun kerran suomeksi kirjoitat... :)

      Äänestä

    Aloittajan mukaan:

    "...LIVVI eli KARJALAN KIELI (aikaisemmin sanottiin: Liivin kieli)."

    Aunuksenkarjalaa eli livvin kieltä (myös murteellisesti liygi) ei ole koskaan sanottu liivin kieleksi. Nimien samankaltaisuus aiheuttaa usein väärinkäsityksiä. Vanhastaan on puhuttu karjala-aunuksesta tai - virheellisesti - suomen itäkarjalaismurteista.

    Liivin kieli on kyllä ollut olemassa ja kyseessä on jopa itämerensuomalainen kieli, mutta sitä puhuttiin Latvian Kuurinmaan Liivinrannassa. Liiviläiset eivät myöskään olleet karjalaisten tapaan ortodokseja vaan luterilaisia. Viimeinen liivin kieltä äidinkielenään puhunut ihminen, Grizelda Kristiņa, kuoli 2013.

    Äänestä

    • Niinikään termit karjalan kieli ja suomen kielen karjalaismurteet (eli kaakkoismurteet) aiheuttavat jatkuvasti väärinkäsityksiä.

      Äänestä

    HS Mielipide 30.9.2010

    Ruotsi ei ole Suomessa alkuperäiskieli

    " - -. Alkuperäiskieliksi kutsutaan vanhimpia tunnettuja, jollakin alueella puhuttavia kieliä. Suomen alkuperäiskieleksi tunnustetaan perustuslaissa saamen kieli (siis pohjoissaame, inarinsaame ja kolttasaame). Suomessa puhutaan vanhastaan myös kahta autoktonista eli kotoperäistä kieltä: perustuslaissa toiseksi kansalliskieleksemme määriteltyä suomen kieltä sekä Suomen ainoaa kotoperäistä vähemmistökieltä, karjalaa, joka näyttää unohtuneen Arffmanin vähemmistökielten listasta. Kielen kotoperäisyydellä tarkoitetaan, että sitä on puhuttu jossakin maassa tai jollakin alueella "aina". - -. Historialliselta taustaltaan ruotsi on Suomessa alloktoninen eli muualta tullut kieli. Alloktonisuus ei millään tavoin vähennä ruotsin kielen merkitystä Suomen kielimaiseman historiallisesti vakiintuneena ja keskeisenä osana."

    Rino Grünthal

    Johanna Laakso

    Anneli Sarhimaa

    professoreita

    Euroopan komission rahoittama Eldia-projekti

    (European Language Diversity for All)

    Äänestä

    • Segi on probliemu, što Karjalan tazavallas täydyy äijy rahvastu - sežo karjalazii - kudamat duumaijah što karjal on vaiku muga sanottu paginkieli, mi ei ole tarbehekse pättävy slaunoikse kielekse. Tazavallan načalniekat, ainagi suuri vuitti heis, tahtotah što kai narodu paistah ven'akse heijän alovehel. Etnokul'tuurua täyzi olijois pruazniekois voibi silloi-toiči vähäzel karjalaksegi tarattua, pläššie kruugas čomat ruutat piäl da muitengi ozuttoa kuibo karjalan kieli on mennyön aijan dieloloi.

      Nuoret ristikanzat opastutah Ven'an Karjalasgi enimyölleh suomen kieleh, sendäh gu hyö erähänny päivänny voijah puuttuo Suomeh elämäh, ruadoh libo opastumah universitiettah i muga ielleh. Tiettäväine hyö ellendetäh ku silloi pidäy malttua suomie eigo midätahto "hieruloin kieldy", kudamua vaiku erähät buabot vie paistah...

      Yhtelläh rodih paha mieli konzu tämän dogadiu.

      Äänestä

    Oisko gay-porukkaa lähdössä Petroskoihin tai Viipuriin bussimatkalle?

    Äänestä

    • Jospa toi Maaninkan Make olis lähdössä?

      Äänestä

    Jopa 7000 vuotta vanhoja kalliopiirroksia – kivinen Kalevala löytyy Vienan Karjalasta
    Arvokas alue halutaan pelastaa lisäämällä matkailua.



    Vain vajaan 10 kilometrin päässä Belomorskin kaupungissa Vienan Karjalassa on arvokas Zalavrugan kalliopiirrosalue. Sen kuvakentillä on yli 2000 kalliopiirrosta. Niiden arvioidaan olevan jopa 7000 vuotta vanhoja.

    Osa näistä Uikujoen piirroksista on turmeltunut. Alueella kalastelleet ja erästelleet asukkaat ja matkailijat ovat muun muassa polttaneet nuotioita piirrosten päällä. Osa piirroksista on turmeltunut vesirakennustöiden yhteydessä.

    Tutkijoiden mukaan mitä ilmeisimmin suomalais-ugrilaisten esi-isät ovat tehneet kalliopiirrokset.

    Belomorskin kalliopiirroksia käy vuosittain ihailemassa noin 12 000 venäläismatkailijaa, vaikka alueelle johtavia teitä ja polkuja ei ole edes kunnolla merkitty.

    Piirrosten säilyminen pyritään nyt turvaamaan houkuttelemalla alueelle lisää turisteja. Näitä varten sinne on ryhdytty rakentamaan infrastruktuuria.

    ”Pyrimme innostamaan paikallisia ihmisiä matkailuyrittäjiksi ja tarjoamaan palveluja piirrosturisteille. Kun matkailu lisääntyy, se tuo tuloja, ja näin asukkaat ottavat vastuun alueesta ja ymmärtävät sen suunnattoman arvon”, sanoo venäläis-suomalaista ”pelastushanketta” johtava Jelena Bagajeva Petroskoista.

    Bagajeva itse on matkailuyrittäjä. Hänen lisäkseen mukana on myös belomorskilainen matkatoimisto. Euroopan unionin rahoittama Rock Art Bridge -nimellä tunnettu kaksivuotinen hanke päättyy tänä vuonna.



    Tuloksia on saatu, mutta itsestään selvää kalliopiirrosalueen rauhoittaminen ei vielä ole. Puisia kävelyteitä, saniteettitiloja ja taukotupa on tehty, mutta kaupalliset palvelut puuttuvat.

    ”Piirrokset ovat kivistä Kalevalaa, eivät pelkkiä symboleja. Niissä kuvataan Belomorskin seudulla asuneiden ihmisten arkipäivää”, kertoo Suomen Muinaistaideseuran monivuotinen puheenjohtaja ja nykyinen hallituksen jäsen, tutkija Rauno Lauhakangas.

    Helsingin yliopiston fysiikan tutkimuslaitoksella työskentelevä Lauhakangas on vieraillut alueella useita kertoja ja tehnyt tiivistä yhteistyötä venäläisten kanssa.

    Yhteistyön tuloksena viimeisimmät vuonna 1998 löydetyt kalliopiirrokset esitellään näyttävästi Vantaalla Tiedekeskus Heurekan Arkeologian yössä 4. päivänä joulukuuta. Kuolan niemimaalta tuleva aineisto on tuolloin esillä ensi kertaa Länsi-Euroopassa.

    ”Kalliopiirrokset paljastavat, että Vienan merellä on ollut jopa mursuja, sillä niitäkin on piirroksissa kuvattu”, kertoo Rauno Lauhakangas innostuneena.

    Rock Art Bridge -hankkeessa on Venäjän tiedeakatemian Karjalan tutkimuskeskuksen lisäksi myös Belomorskin kaupunki, jonka infrastruktuuri on rapistumassa nopeasti.

    Suomalaisena osapuolena on muuan muassa Suomussalmen kunta, jonka alueella on puolestaan merkittävä Värikallion kalliomaalausalue. Hankkeen yksi tavoite on luoda Belomorskin ja Suomussalmen välille virtuaalinen kivikautinen silta edistämään kulttuurimatkailua yli rajojen.

    https://www.youtube.com/watch?v=ZC-cDL8dSZE&list=PLarfaQLaz1lPFyklWAUY8vhlnfrb9H8-6

    Äänestä

    Venäläiset ovat etnisiä suomalaisia!

    Otsikolla: "Venäjän kansalaisen kasvot, eli kansan keskuudessa tunnetun rotuopin romahdus." – "Лицо русской национальности, или крах популярной расологии" kertoo asiasta usea julkaisu. Esim Центр Льва Гумилева ja Коммерсантъ. Издательский дом.

    Artikkeli kirjoituksen mukaan (vapaa käännös) venäläiset geenitutkijat ovat ensimmäistä kertaa historiassa suorittaneet ennennäkemättömän laajan venäläisten geeniperimän tutkimuksen – ja olivat järkyttyneet itsekin tuloksista.
    Tutkijoitten tuloksen mukaan

    venäjällä asuvien etnisten ryhmien väliset geneettiset suhteet kaatavat nykyiset näkemykset slaavilaisten perimästä. Tutkimukset kumoavat monia myyttejä venäläisten kansallisuudesta. Erityisesti DNA tutkimusten mukaan todettiin, että geneettisesti venäläiset eivät ole "Itä-slaavilaisia" vaan suomalaisia.

    Useiden kymmenien vuosien antropologiset ja viimevuotiset DNA tutkimukset kertovat siitä, että, näyttää siltä, ​​että venäläinen on kaikkea muuta kuin "Itä-slaavilainen". – Venäläinen on suomalainen.

    Nämä tutkimukset kumoavat väitteen, että valkovenäläiset, ukrainalaiset ja venäläiset kuuluvat "itä-slaavilaiset" ryhmään.

    Venäläiset ja suomalais-ugrilaiset kansat ovat geneettisesti niin lähellä, että he ovat geneettisesti identtisiä ja mitään slaavilaista venäläisissä ei ole.

    DNA tutkimuksen mukaan suomalaisten lisäksi venäläisten geneetisiä lähisukulaisia ovat Venäjän tataarit.

    Eikä vähäisempänä pienempänä sensaationa ollut se, että myös Itä-ukrainalaiset oli mahdoton erottaa venäläisistä ja suomalais-ugrilaisista, esimerkiksi Komin, Mordvan ja Marin kansalaisista. Tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että jossain vaiheessa tämä oli yhteinen kansa ja heillä oli yhteinen kieli suomi.
    Slaavilaiset ovatkin siis venäjänkielisiä suomalaisia!

    tai olisiko sanottava: venäläiset ovatkin etnisiä suomalaisia?! Aivan samoin kuin meitä inkeriläisiäkin luokitellaan nykyään Väestöliiton mukaan etnisiksi venäläisiksi, josta kirjoitin blogissani.

    Ovatko inkerinsuomalaiset etnisiä venäläisiä?

    Jos katsotaan tuota karttaa, niin todellakin tuntuu, että suomi-ugrilaiset kansat ovat hallinneet isoja alueita! Onko tässäkin tapahtunut kanta-kansan venäläistäminen alkaen vaikka Ivana Julmasta asti? Olisiko tuo alue sitten sitä Suurta Suomea, josta joissakin kirjoituksissa mainitaan?

    Mielenkiintoista kuitenkin!

    Äänestä

    Karjal Žurnualu, Suomen karjalankielisten verkkolehti:

    http://verkolehti.karjal.fi/

    Ylen karjalankieliset uutiset:

    http://yle.fi/uutiset/pohjois-karjala/karjalakse/

    Oma Mua-lehti (Karjalan tasavallassa Venäjällä):

    http://omamua.ru/

    Karjalan kielen ystävät Ruotsissa:

    http://karjalazet.se/

    Kiännä! Kääntäminen, elvytys ja uhanalainen karjalan kieli:

    http://kianna-hanke.blogspot.fi/

    Opastajat-sivusto:

    http://opastajat.net/

    Karjalan kielen koti:

    http://karjalankielenkodi.net/

    Havvinkukkaro-blogi:

    http://havvinkukkaro.blogspot.fi/

    Yhty dai tostu ollah vuozien varrel boikoit ristikanzat ruattu, no vie äijän pidäs ližiä ruadua...

    Äänestä

    Karjal Žurnualu

    Uudizet 11.3.2016

    Karjalazien kerähmös Petroskois da Veškelykses

    Karjalazien 8. kerähmö piettih tänä vuvvennu kahtes paikas. Petroskois oli avuajazet da ylehine kerähmö, Veškelyksen kyläs ruattih sektsielois. Kui Petroskois muga i Veškelykses oli paginua ezimerkikse karjalan kielen opastuskirjois, kielipezis, karjalazis kluubis, eriluaduzis projektois, karjalankielizes meedies da Karjalan Kielen Koin merkičykses. Enimäl paginua da yhtelläh nosti karjalan kieli i sen stuatussu. Kerähmöh ozua ottajat oldih sidä mieldy, ku karjalan kieles täydyy tulla valdivon toine viralline kieli. Moine azie vuadiu kaksi ruaduo: Karjalan konstitutsieh pidäy luadie muutos i Ven’an kanzoin kielizakonah pidäy sežo luadie muutos. Kerähmö pakiččou valdivonduumua hyväksymäh muutandan , kudaman mugah karjalan kieli sais ruadua virallizennu kielenny da sen kirjaimikko olis latinalaine. Kerähmöläzet iänestettih Karjalan tazavallan konstitutsien muutandan puoles.

    Kielen opastandah i käytändäh sežo pidäy enämbän kiinnittää huomavuo. Nuori Karjal -järjestön jäsen Natalja Antonovna sanoi, ku alguškolas pidäs kielen opastandas siirdyö kielel opastamizeh da kehittiä täh ruadoh pädijöi opastusohjelmii. Lapset da nuoret opastuttas silleh parembi karjalan kieldy i kieli toven siirdys uvvele sugupolvele.

    Lähtehet: Oma Mua, Ksenija Veretennikova, Natalja Sinitskaja da Olga Melentjeva, Karjalan Sanomat: Marina Tolstyh

    Kuva: Oma Mua, Ol'ga Smotrova

    Äänestä

    Isä vainaa oli menossa opettelemaan , mutta tie loppui Varloyn kylään 13/8-41 :(

    Äänestä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    Äänisen_linna kirjoitti:

    Moni kuvittelee, että suomen lähin sukulaiskieli on eestin kieli. No, se ei ole. Eesti on vasta toiseksi lähin.

    Kielitieteilijöiden mukaan suomen lähin sukulaiskieli on LIVVI eli KARJALAN KIELI (aikaisemmin sanottiin: Liivin kieli).

    Karjalan kieltä puhutaan Venäjällä, Laatokan järven itäpuolisilla alueilla, ja sen keskuspaikka on Äänislinnan kaupunki. Tässä näytettä Karjalan kielestä:

    http://www.omamua.rkperiodika.ru/

    https://fi.wikipedia.org/wiki/Santtu_Karhu_&_Talvisovat

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu