Olipa kerran napapiirin kainalossa köyhä mutta päättäväinen kansakunta. Routaiseen maahan se raivasi pellot ja pellon reunalle kyhäsi vaatimattomat asumuksensa. Yksin eleli impivaaralaisessa eristäytyneessään, jota kuitenkin sitkeästi puolusti maahan tunkeutuvia pelastajia vastaan, siinä hyvin onnistuenkin.
Hyvin kantoi hedelmää tuo jääräpäinen uurastus - jopa niin hyvin, että lopulta kansakunta kuului maailman kansakuntien valioiden kärkijoukkoon.
Sitten maahan levisi ilmiö nimeltä sivistys globalisaatioineen ja globaaleine vastuineen, ja niinhän siinä kävi... ei helkutti... nyt tarina muuttuu niin karmaisevaksi, että se ei sovi heikkohermoisille. Lopetankin tähän.
Hyvin kantoi hedelmää tuo jääräpäinen uurastus - jopa niin hyvin, että lopulta kansakunta kuului maailman kansakuntien valioiden kärkijoukkoon.
Sitten maahan levisi ilmiö nimeltä sivistys globalisaatioineen ja globaaleine vastuineen, ja niinhän siinä kävi... ei helkutti... nyt tarina muuttuu niin karmaisevaksi, että se ei sovi heikkohermoisille. Lopetankin tähän.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Voi hitsi!
Piti kirjoittamani "eristäytyneisyydessään", mutta näppäilysormeni eivät pysyneet globalisaatiohurmoksen turruttaman ajatuksenjuoksuni tahdissa. Mutta on niitä muitakin toheloita, esimerkiksi päättäjämme ja muutama muu...