Kun eräältä astronautilta kysyttiin, näkikö hän Jumalaa avaruudessa, niin humoristinen vastaus kuului: ´kypäräni oli näkemisen tiellä´. Kuitenkin, samanlaisia ponnistuksia, kypärän pois ottamista, oman egon riisumista vaaditaan Jumalan tuntemuksessa. Kun jättää oman egonsa ja vastustuksensa pois kuvioista, on kuin astuisi avaruusrakettiin joka jättää maapallon alleen. Oma motivaatio on pitkä ylämäki ja rohkeus kohti tuntematonta salaisuutta, Jumalaa kohtaan kasvaa ja ihmisistä tulee enemmän ponnistelun- ja kokemuksenhaluisia. Siksi ponnistelu kuuluukin rohkeaan, vitaaliseen ja tutkivaan elämään. Rohkeutta ei niinkään vaadita, kun juututaan paikoilleen, nojaamaan omaan kiikkustuoliin tuijottamaan oveen, ilman kolkutusta ja huomisen tuomia uusia tuulia. Avaruudessa matkanneet astronautit ja myös miehittämättömät alukset tutkivat ja kolkuttavat koko ajan kohti tuntematonta. Yhä enemmän ollaan vakuuttuneita siitä, ettei havannoitu universumi voi olla järjettömän sattuman aikaansannosta. Tieto ja järjellinenkin suhtautuminen Jumalaan, edellyttää ponnistusta. On mahdotonta ajatella, että Raamattuakaan olisi kirjoitettu maailman laajalevikkisimpänä kirjana ilman ponnistusta totuuteen.
Jumalatuntemus vaatii ponnistusta
Win.D
16<50
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Ei keksityillä tarinoilla tehdä toisia keksittyjä tarinoita todeksi.
"On mahdotonta ajatella, että Raamattuakaan olisi kirjoitettu maailman laajalevikkisimpänä kirjana ilman ponnistusta totuuteen."
Entäs Maon Punaista Kirjaa?
Se, että jokin juttu on suosittu, ei tee siitä totta.
Raamattu sisältää paljon asioita, jotka eivät ole, eivätkä voi olla totta.
Miksi Raamattua ei voi nähdä sellaisena kuin se on, kokoelmana tarinoita ja myyttejä?
Epäilemättä useat Raamatun tekstien kirjoittajat ovat pyrkineet totuuteen, samoin tekstien kokoajat kun ovat valinneet kaanoniin tekstejä ja jättäneet toisia pois.
Se ei kuitenkaan tee kokonaisuudesta sen totuudenmukaisempaa.
<>
Juu ei olla. Uskovaiset hihhulit, jotka ovat aina olleet tietävinään, että jumalia on olemassa ovat edelleen tietävinään, että jumalia on olemassa. Mikään havainto ei tue tätä uskomusta. Jokseenkin säälittävää, että uskovaiset eivät näe, että aivan sama idea "aukkojen jumalasta", jonka takia Zeus tai Ukko Ylijumala keksittiin salamoinnin selittäjäksi on nyt käytössä, kun puhutaan galakseista tai alkuräjähdyksestä.
Kun en tiedä tai ymmärrä, niin selityksen täytyy olla minulle lapsena opetettu seemiläiseen mytologiaan perustuva luojajumala. Hohhoijaa.
"On mahdotonta ajatella, että Raamattuakaan olisi kirjoitettu maailman laajalevikkisimpänä kirjana ilman ponnistusta totuuteen."
Mistä päättelet? Sensorit olivat taannoin ahkeria, eivätkä kirjurit olleet tarkkoja kopioimaan. Tarinoihin tuli lisäyksiä ja kirjeitä kirjoitettiin lisää kun kirkko niitä tarvitsi. esim. pietarin 2. kirje.
»Kun eräältä astronautilta kysyttiin, näkikö hän Jumalaa avaruudessa, niin humoristinen vastaus kuului: ´kypäräni oli näkemisen tiellä´. Kuitenkin, samanlaisia ponnistuksia, kypärän pois ottamista, oman egon riisumista vaaditaan Jumalan tuntemuksessa. Kun jättää oman egonsa ja vastustuksensa pois kuvioista, on kuin astuisi avaruusrakettiin joka jättää maapallon alleen.»
Jos ottaa avaruudessa kypärän pois päästään, niin siinä kyllä tulee aika äkkiä jättäydyttyä ainakin itse pois kuvioista niin, ettei egohuolet enää paina :D
Vuoden 1997 fysiikan nobelisti, amerikkalainen William D. Phillips tuntuu olevan samoilla herzeillä kertoessaan, että ihmiskunnan terävinkin tieteellinen kärki tuntee maailmankaikkeudesta vain 4-5%. Noilla luvuilla Jumalan pudottaminen
pois kuvioista ja kaikkiin taustatietoihinkin tutustuen(Raamattu) on selvää, että tiedemaailmassa pidetään suut supussa.. aivan kuten lääkäri valansa lupauksella. Mysteerinen elämä sykkii kuitenkin taajuutta 7.83 hz jaksoluvulla joka korreloi aivoissamme maailmankatsomuksesta riippumatta....
http://www.kaleva.fi/uutiset/kotimaa/fysiikan-nobelisti-videohaastattelussa-ymmarramme-maailmankaikkeudesta-ehka-viisi-prosenttia/707665/
https://www.youtube.com/watch?v=B7DiOB8E5Zc.
Tiede on vain tapa hankkia tietoa. Jumalaa ei ole tieteellisesti havaittu eikä todettu tarpeelliseksi olettaa olevaksi. Näin ollen tämä ei ole edes ollut mukana kuvioissa, mistä tulla pudotetuksi pois, eikä millään prosenttiarvioilla maailmankaikkeuden tuntemuksestamme ole asian kanssa yhtään mitään tekemistä.
Mehän voisimme tietysti olettaa vaikkapa juur tuollaisiin prosenttiarvioihin vedoten ihan mitä tahansa, ja niin saa tietysti tehdäkin. Tieteen kanssa sellaisella ei kuitenkaan ole mitään tekemistä, koska tiede keskittyy tutkimaan havaittua osaa olevaisuudesta. Tieteellisesti havaitun joukossa on aukkoja ja niitä koskevia hypoteeseja, mutta "aukkojen Jumala" ei tieteessä kuulu niiden täytteeksi.
Tuossa käy hyvin ilmi miten vähän aiheesta ymmärrät. Jos olisit perillä asioista edes alkeiden verran, et postailisi tuollaista mukatieteellistä roskaa.
Jokainen tieteentekijöiden terävimmistä kärjistä on oman alansa spesialisti. Tähtitieteilijä ei ole biologi, eikä biologi ole kielitieteilijä ja sitä rataa. Koko ajatus jostain mystisestä tiedemiehestä joka tuntee maailmankaikkeudesta edes puolta prosenttia on naurettava.
Joskus on vaikea ymmärtää, miksi ateismi jättää kiviä kääntämättä. Päämuuttuja hylätään pois. Oman isän hylkääminen oman elämän biologisesti luovana ja äidin sen elämän toteuttajana on metaforisesti linjassa. Miksi ateistit eivät hylkää omia vanhempiaan, koska kyse olisi vai kemiallisista reaktioista. Ihmisen itsekkyys näkyy kaikessa fundamentaalisessa toiminnassa. Karttamisilmiöitä
on ateismissa. Myös esim. JT-uskonlahkossa, islamin kunniamurhissa jne. Ihmisen polla muistuttaa tiuhaan meitä reikäisestä tarjousjuustosta. Perspektiivit voidaan jopa hypnotisoida, jos alalla on tarpeeksi vakuuttavia ja itseään täynnä olevia huijareita. Tämä kuuluu kuitenkin ensijaisesti uskontoihin ei niinkään heikkoihin vajaisiin uskomuksiin, kuten ateismiin, joka on itseopittu anemia ja henkisen kasvun päätepiste.
Koska se, että olemme fysiikkaa, kemiaa ja biologiaa, ei poista tunteita, järkeä, omaa tahtoa, moraalia, kulttuuria eikä rakkautta.
Livuimme näköjään tieteen käyttämisestä jumalspekulaatioiden tuoksi tähän, mutta menköön:
»Joskus on vaikea ymmärtää, miksi ateismi jättää kiviä kääntämättä. Päämuuttuja hylätään pois.»
Ateismi on vain sitä, että ei uskota väitettä "Jumala/jumalia on olemassa". Sillä ei ole siis määritelmänsä eikä minkään konvention mukaan mitään kyseisen asiaintilan selvittämiseen pyrkivää tehtävää, joka edellyttäisi tätä "kivien kääntelyä". Olipa jumalia todellisuudessa olemassa tai ei, riittää siis ateistisen katsomuksen omaksumiseen se, että jumalolioista ei ole mitään todisteita. Sitten livuimme näköjään takaisin tieteen puolelle:
»Oman isän hylkääminen oman elämän biologisesti luovana ja äidin sen elämän toteuttajana on metaforisesti linjassa.»
On yleisesti tunnettua biologiaa, että ihmisyksilöt syntyvät heitä jo ennen olemassa olleiden yksilöiden geneettisestä rekombinaatiosta. Tämän omaksumattomuus olisi vain denialismia. Metaforaksi tuo ei kelpaa edellä esittämääsi, koska mikään seikka ei osoita Jumalaa/jumalia olevaksi/oleviksi eikä edellytä tätä/niitä tarpeelliseksi olemassaolon selittämiseen.
»Miksi ateistit eivät hylkää omia vanhempiaan, koska kyse olisi vai kemiallisista reaktioista.»
On ihan jokaisen ateistin oma asia hylkääkö vai ei. Lienee kuitenkin otaksuttavaa, että kyse on molemmissa tapauksissa aina enemmän jostain muusta kuin siitä, että organismien jälkeläisten tuotto pohjautuu ihmisenkin kohdalla kemiallisiin reaktioihin.
»Karttamisilmiöitä on ateismissa.»
Vaikka joku ihminen karttaisi toista ateismin takia (olipa karttaja tai kartettu se ateisti), on aiheetonta sisällyttää karttaminen ilmiönä kuuluvaksi ateismiin. Ateismi ei monien teistien olkiukkoväitteistä huolimatta ole mikään yhtenäinen liike, jolla olisi jotain vakiintuneita toimintatapoja, kuten karttaminen näissä seuraavissa:
»Myös esim. JT-uskonlahkossa, islamin kunniamurhissa jne.»
...tapauksissa tunnetusti on.
»Ihmisen polla muistuttaa tiuhaan meitä reikäisestä tarjousjuustosta.»
Joo mutta sen perusteella ei voida todeta, että Jumalan/jumalien on oltava olemassa.
»Perspektiivit voidaan jopa hypnotisoida, jos alalla on tarpeeksi vakuuttavia ja itseään täynnä olevia huijareita. Tämä kuuluu kuitenkin ensijaisesti uskontoihin ei niinkään heikkoihin vajaisiin uskomuksiin, kuten ateismiin, joka on itseopittu anemia ja henkisen kasvun päätepiste.»
Koska ateismin omaksumiseksi tosiaan riittää edellä mainitsemani asiaintilan toteaminen, niin joudut keksimään vähän parempia argumentteja, kuin sairauteen tai epäkypsyyteen viittaavan vähättelyn.
" kuten ateismiin, joka on itseopittu anemia ja henkisen kasvun päätepiste."
Uskovassa perheessä kasvaneena, lukemattomat raamattupiirit ja herätyskokoukset nähneenä voin kertoa, että kyllä se sokea luulo muinaisten paimentolaisten homeisiin ja naurettavan lapsellisiin kansansatuihin on kaiken ajattelun ja henkisen kasvun täydellinen loppu. Pohjatonta sokeaa tyhmyyttä, niin täydellistä ja säälittävää aivottomuutta. Sekä erittäin runsaasti äärimmäisen ahdasmielistä suvaitsemattomuutta ja Pyhää Vihaa.
Aloittaja ponnistelee todistaakseen itselleen olevansa uskossaan oikeassa.
"Jumalatuntemus vaatii ponnistusta"
Aivan. Hyvänä ponnistajamallina toimii tv-pastori Tilton:
https://www.youtube.com/watch?v=me2H7Ja93Wg
Tässä on näköjään taas menossa nimim.:n uskovamies copypaste-kampanja ihmisten ärsyttämiseksi.
"On mahdotonta ajatella, että Raamattuakaan olisi kirjoitettu maailman laajalevikkisimpänä kirjana ilman ponnistusta totuuteen."
Ei minun ole sitä ollenkaan mahdotonta ajatella. Se että sinun on jotakin mahdotonta ajatella kertoo vain sinun omasta säälittävästä putkinäöstäsi.
Raamattu on ollut vuosituhansien ajan erittäin hyödyllinen käsikassara kaikille jotka halusivat valtaa, mammonaa ja muiden ihmisten alistamista ja juuri siihen sitä on myös käytetty kaikkialla maailmassa.
Vääräuskoisten ja pakanoiden maat ja rikkaudet sai vapaasti valloittaa ja ryöstää sillä verukkeella, että muka levitetään kristinuskoa, vaikka oikeasti kiinnostivat vain uudet maa-alueet ja niiden rikkaudet ja luonnovarat ja vielä orjakauppakin. Siinä sivussa sitten tehtailtiin erinäisiäkin kansamurhia ja tapettiin sukupuuttoon lukemattomia pakanallisia alkuasukas- ja intiaaniheimoja. Mihin kaikkeen raamattu antoi sopivasti oikeutuksen.