Pankaamme pois pimeyden teot, ja pukeutukaamme valon aseisiin. Room. 13:12,
Apostoli tarkoittaa pimeyden teoilla kemuja ja juominkeja, haureutta, riitaa ja kateutta, kuten hän luettelee seuraavassa säkeessä. Kun hän nimittää niitä pimeyden teoiksi, ei hän tarkoita ainoastaan, että niitä tehdään silloin kun luonnollinen valo on sammunut. Tässä ei ole puhe luonnollisesta valosta ja pimeydestä, vaan ne kuuluvat henkisen pimeyden töihin, lihallisen suruttomuuden ja jumalattomuuden tekoihin. Mutta erikoisesti on meidän syytä huomata, että apostoli sanoo »pankaamme» pois nämä pimeyden työt - kohdistaen sanansa uskovaisille.
Se todistaa, että uskovaisetkaan eivät ole täysin vapaat sen kaltaisista synneistä, vaikka emme tee niitä niin tietoisesti kuin maailma, joka parannusta tekemättä elää syntisesti. Meihinkin saattaa tarttua torkkuessamme tai joutuessamme koviin kiusauksiin houkuttelevat himot, kuten monien pyhien elämästä tiedämme. Se opettaa meille, että emme heti saa joutua epätoivoon, emmekä saa itseämme ja muita kristittyjä tuomita, vaikka niin tapahtuisikin.
Ei, jos sielumme vielä parannusta toivoen ja kiintyen Kristukseen etsii hänen armoansa anteeksi anoen ja vedoten hänen sovitukseensa, niin me vielä voimme saada armon osaksemme. Siitä saamme kiittää Jeesusta Kristusta, joka on hankkinut meille täydellisen anteeksiannon kaikista synneistämme.
Mutta toiseksi on meidän huomattava, että apostoli sanoo, että panisimme pois nämä pimeyden työt. Meidän on armon voimalla ne kokonaan hylättävä. Apostoli ei sano, että tuntisimme tai tunnustaisimme ne, vaan että ne kerta kaikkiaan panisimme pois. Tällä tavalla koetellaan, kuka on tosi kristitty ja kuka vain tekokristitty. Kun edellinen koko sydämestään kauhistuu syntiään ja koettaa Jumalan armotekoihin turvaten niistä vapautua, tekee jälkimmäinen salaisen sopimuksen synnin kanssa saadakseen jatkaa sen tekemistä. Hän puolustaa itseänsä sydämessään, vaikka myöntääkin rikkoneensa. Voihan uskovainenkin seulomisen hetkenä unohtaa Jumalansa ja Hengen, kuten Pietari teki kolmasti kieltäessään Herransa. Mutta samoin kuin Pietari heti sen jälkeen meni ulos ja itki katkerasti, niin myös jokainen tosi kristitty sydämessään kauhistuu syntiään.
Mutta millä lailla voimme panna pois syntimme? Eri synneistä voimme luopua eri tavalla. Toisista voimme helposti luopua. Siitä voimme iloita ja kiittää Jumalaa. Mutta toiset synnit jäävät pitkiksi ajoiksi - ehkäpä koko elämämme ajaksi muutenhan olisimme aivan synnittömät. Meidän on pyrittävä täysin synnittömiksi, sillä vähempään ei Henki tyydy. Oma voimamme ei meitä auta voittamaan syntejämme, niin että ne eivät saa meissä täyttä valtaa, vaan Jumalan voimakkaaseen valtaan luottaen se meille onnistuu.
Pukeutukaamme valon aseisiin! Valon aseet ovat pimeyden töiden vastakohta. Kun jälkimmäiset ovat syntejä ja paheita, ovat valon aseet mielen ja olemuksen puhtaus, raittius, valppaus, ja ennen kaikkea se usko, rakkaus ja toivo, jolla taistelemme lihan kiusauksia, maailman ja pahan hengen viettelyksiä vastaan. Ja kun apostoli puhuttuaan pimeyden töistä, niiden vastakohtana puhuu valon »aseista, eikä sano valon työt», niin hän sillä tarkoittaa, että tarvitaan taistelua ja aseita, että voitaisiin säilyttää usko ja jumalisuus.
Jatkuu..
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor9-24.html
Apostoli tarkoittaa pimeyden teoilla kemuja ja juominkeja, haureutta, riitaa ja kateutta, kuten hän luettelee seuraavassa säkeessä. Kun hän nimittää niitä pimeyden teoiksi, ei hän tarkoita ainoastaan, että niitä tehdään silloin kun luonnollinen valo on sammunut. Tässä ei ole puhe luonnollisesta valosta ja pimeydestä, vaan ne kuuluvat henkisen pimeyden töihin, lihallisen suruttomuuden ja jumalattomuuden tekoihin. Mutta erikoisesti on meidän syytä huomata, että apostoli sanoo »pankaamme» pois nämä pimeyden työt - kohdistaen sanansa uskovaisille.
Se todistaa, että uskovaisetkaan eivät ole täysin vapaat sen kaltaisista synneistä, vaikka emme tee niitä niin tietoisesti kuin maailma, joka parannusta tekemättä elää syntisesti. Meihinkin saattaa tarttua torkkuessamme tai joutuessamme koviin kiusauksiin houkuttelevat himot, kuten monien pyhien elämästä tiedämme. Se opettaa meille, että emme heti saa joutua epätoivoon, emmekä saa itseämme ja muita kristittyjä tuomita, vaikka niin tapahtuisikin.
Ei, jos sielumme vielä parannusta toivoen ja kiintyen Kristukseen etsii hänen armoansa anteeksi anoen ja vedoten hänen sovitukseensa, niin me vielä voimme saada armon osaksemme. Siitä saamme kiittää Jeesusta Kristusta, joka on hankkinut meille täydellisen anteeksiannon kaikista synneistämme.
Mutta toiseksi on meidän huomattava, että apostoli sanoo, että panisimme pois nämä pimeyden työt. Meidän on armon voimalla ne kokonaan hylättävä. Apostoli ei sano, että tuntisimme tai tunnustaisimme ne, vaan että ne kerta kaikkiaan panisimme pois. Tällä tavalla koetellaan, kuka on tosi kristitty ja kuka vain tekokristitty. Kun edellinen koko sydämestään kauhistuu syntiään ja koettaa Jumalan armotekoihin turvaten niistä vapautua, tekee jälkimmäinen salaisen sopimuksen synnin kanssa saadakseen jatkaa sen tekemistä. Hän puolustaa itseänsä sydämessään, vaikka myöntääkin rikkoneensa. Voihan uskovainenkin seulomisen hetkenä unohtaa Jumalansa ja Hengen, kuten Pietari teki kolmasti kieltäessään Herransa. Mutta samoin kuin Pietari heti sen jälkeen meni ulos ja itki katkerasti, niin myös jokainen tosi kristitty sydämessään kauhistuu syntiään.
Mutta millä lailla voimme panna pois syntimme? Eri synneistä voimme luopua eri tavalla. Toisista voimme helposti luopua. Siitä voimme iloita ja kiittää Jumalaa. Mutta toiset synnit jäävät pitkiksi ajoiksi - ehkäpä koko elämämme ajaksi muutenhan olisimme aivan synnittömät. Meidän on pyrittävä täysin synnittömiksi, sillä vähempään ei Henki tyydy. Oma voimamme ei meitä auta voittamaan syntejämme, niin että ne eivät saa meissä täyttä valtaa, vaan Jumalan voimakkaaseen valtaan luottaen se meille onnistuu.
Pukeutukaamme valon aseisiin! Valon aseet ovat pimeyden töiden vastakohta. Kun jälkimmäiset ovat syntejä ja paheita, ovat valon aseet mielen ja olemuksen puhtaus, raittius, valppaus, ja ennen kaikkea se usko, rakkaus ja toivo, jolla taistelemme lihan kiusauksia, maailman ja pahan hengen viettelyksiä vastaan. Ja kun apostoli puhuttuaan pimeyden töistä, niiden vastakohtana puhuu valon »aseista, eikä sano valon työt», niin hän sillä tarkoittaa, että tarvitaan taistelua ja aseita, että voitaisiin säilyttää usko ja jumalisuus.
Jatkuu..
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor9-24.html
Vastaukset 9
Vanhimmat
Kristillinen elämä ei ole helppoa ja rauhallista, kuten niiden, jotka »lepäävät yöllä», vaan se on usein kovaa, seikkailurikasta ja pitkällistä taistelua, jossa elämä on kysymyksessä, ellei tahdo kadottaa kaikkea. Sota on täynnään levottomuutta ja epävarmuutta, ihmisen on aina oltava valmis uusiin taisteluihin. Joskus tapahtuu hyökkäys uskoamme ja omaatuntoamme vastaan, niin että ne ovat vaarassa jälleen joutua orjiksi. Joskus koettaa kiusaaja uudestaan vietellä meidät syntiin ja häpeään. Joskus rakkautemme pettää, ja me olemme vähällä joutua vihan ja epäystävällisyyden valtaan. Kaikkia sellaisia hyökkäyksiä vastaan pitää meidän pukeutua valon aseisiin.
Taistelu saattaa toisinaan tulla niin kovaksi ja seikkailurikkaaksi, että vain kaikkivoivan ja suuren Herramme ihmeet meitä auttavat. Siksi sanookin Pietari, että vanhurskas »töin tuskin pelastuu». Kuinka sitten käy niiden, jotka ovat olevinaan kristittyjä ja ovat silti levolliset, aivan kuin he eläisivät mitä rauhallisimmassa kodissa eikä heillä olisi ketään henkistä vihollista, aivan kuin ei kiusaaja enää heitä koettaisikaan saada valtaansa, aivan kuin eivät liha ja maailma enää olisikaan vaarallisia vihollisia! Sekä sana että kokemus osoittavat, että ei kukaan kristitty ilman sotaa ja vaikeutta läpäise tätä vihollismaata. Ellen pelkää, olen vaarassa.
Petämme, itseämme, jos luulemme olevamme turvassa, kun vihollinen alituisesti meitä uhkaa. Minun pitää joko pelätä ja taistella ja silloin vapautua Jumalan avulla, tai suruttomana ja huolettomana joutua kadotukseen. Siksi onkin Herra Kristus niin hartaasti varoittanut: »Valvokaa ja rukoilkaa!
http://www.kolumbus.fi/rov.o.peltola/cor/cor9-24.html
765765
Siunaan ja päästän teidät pahasta. Olkoon malja täytetty.
''Joskus koettaa kiusaaja uudestaan vietellä meidät syntiin ja häpeään. Joskus rakkautemme pettää, ja me olemme vähällä joutua vihan ja epäystävällisyyden valtaan. Kaikkia sellaisia hyökkäyksiä vastaan pitää meidän pukeutua valon aseisiin.''
Amen.
746765
REQWREW
dsaDSA
900 90