Suomen kilpailijamaat käyttävät lakkoja markkinointipuheena asiakkailleen.
Työnseisauksen vaikutukset ulottuvat meri- ja paperiteollisuudessa vielä pitkälle.
Perjantain lakon kustannuksia
Metsäteollisuus. Ala arvioi yritysten menettäneen 35 miljoonaa euroa.
EK. Järjestön mukaan lakon hinta
oli kokonaisuudessaan 100 miljoonaa euroa
AKT. Järjestön lakon hintaa on vaikea arvioida vielä, koska osa tilauksista voidaan suorittaa myöhemmin.
Esimerkiksi Metsäteollisuus arvioi, että viime perjantain seisaus aiheutti 35 miljoonan euron menetykset alan yhtiöille.
Metsäyhtiö UPM ei kommentoi taloudellisia menetyksiään, mutta selluosaston johtajan Sami Saarelan mukaan missään nimessä ei voida puhua yhden päivän lakosta.
”Meillä menee vuorokausi, kun ajamme tehdasta alas ja pari vuorokautta startatessa. Maanantaina tehtaat olivat hiljalleen siinä vauhdissa, mistä niitä ryhdyttiin pysäyttämään.”
”Yleensä koneet menevät myös rikki, kun niitä ylösajetaan, eikä meillä ole prosessi koskaan optimoituna alas- ja ylösrampituksen aikana. Siitä tuli ylimääräisiä energia- ja kemikaalikustannuksia.”
Satamateollisuudessa lakko ei ollut mikään ainutlaatuinen kokemus. HaminaKotka Sataman toimitusjohtajan Kimmo Naskin mukaan suomalaiset mielletään meriteollisuudessa jo lakkokansaksi.
”Tästä on haittaa maineellemme. Onhan niitä lakkoja muuallakin, mutta ei kilpailijoillamme Baltian mailla ja Venäjällä. ”
”He yrittävät sitten käyttää sitä markkinointikeinona sanomalla ’muistakaa, Suomessa on näitä lakkoja aika ajoin’.”
”Lakot aiheuttavat kustannuksia asiakkaille.”
Perjantaina ne laivat, jotka eivät ehtineet lakon alta karkuun, jäivät seisomaan satamiin, kun niitä ei käsitelty. Vaikutukset näkyvät vielä ensi viikollakin.
”Täältä menee pienemmillä syöttölaivoilla tavaraa Euroopan keskussatamiin, josta lastit menevät isoilla valtamerilaivoilla eteenpäin. Täten toimitukset viivästyvät lakkoa pidemmän ajan selvästi.”
”Paha homma on laivojen rotaatio. Niillä on määräpäivät, milloin ne kulkevat. Kun toisesta päästä jää yhden päivän jälkeen, niin sitä aikataulua saatetaan ajaa kaksi viikkoa takaisin. Siinä ei ole löysää, jotta saisi aikataulun nopeammin kiinni.”
HaminaKotkan satamassa lakko aiheutti satojen ihmisten poissaolon. UPM:n sellutehtailta taas uupui noin kaksisataa työntekijää per tehdas.
Ne henkilöt, jotka eivät olleet lakossa, pyörittivät UPM:n tehtailla muita toimintoja.
Työnseisauksen vaikutukset ulottuvat meri- ja paperiteollisuudessa vielä pitkälle.
Perjantain lakon kustannuksia
Metsäteollisuus. Ala arvioi yritysten menettäneen 35 miljoonaa euroa.
EK. Järjestön mukaan lakon hinta
oli kokonaisuudessaan 100 miljoonaa euroa
AKT. Järjestön lakon hintaa on vaikea arvioida vielä, koska osa tilauksista voidaan suorittaa myöhemmin.
Esimerkiksi Metsäteollisuus arvioi, että viime perjantain seisaus aiheutti 35 miljoonan euron menetykset alan yhtiöille.
Metsäyhtiö UPM ei kommentoi taloudellisia menetyksiään, mutta selluosaston johtajan Sami Saarelan mukaan missään nimessä ei voida puhua yhden päivän lakosta.
”Meillä menee vuorokausi, kun ajamme tehdasta alas ja pari vuorokautta startatessa. Maanantaina tehtaat olivat hiljalleen siinä vauhdissa, mistä niitä ryhdyttiin pysäyttämään.”
”Yleensä koneet menevät myös rikki, kun niitä ylösajetaan, eikä meillä ole prosessi koskaan optimoituna alas- ja ylösrampituksen aikana. Siitä tuli ylimääräisiä energia- ja kemikaalikustannuksia.”
Satamateollisuudessa lakko ei ollut mikään ainutlaatuinen kokemus. HaminaKotka Sataman toimitusjohtajan Kimmo Naskin mukaan suomalaiset mielletään meriteollisuudessa jo lakkokansaksi.
”Tästä on haittaa maineellemme. Onhan niitä lakkoja muuallakin, mutta ei kilpailijoillamme Baltian mailla ja Venäjällä. ”
”He yrittävät sitten käyttää sitä markkinointikeinona sanomalla ’muistakaa, Suomessa on näitä lakkoja aika ajoin’.”
”Lakot aiheuttavat kustannuksia asiakkaille.”
Perjantaina ne laivat, jotka eivät ehtineet lakon alta karkuun, jäivät seisomaan satamiin, kun niitä ei käsitelty. Vaikutukset näkyvät vielä ensi viikollakin.
”Täältä menee pienemmillä syöttölaivoilla tavaraa Euroopan keskussatamiin, josta lastit menevät isoilla valtamerilaivoilla eteenpäin. Täten toimitukset viivästyvät lakkoa pidemmän ajan selvästi.”
”Paha homma on laivojen rotaatio. Niillä on määräpäivät, milloin ne kulkevat. Kun toisesta päästä jää yhden päivän jälkeen, niin sitä aikataulua saatetaan ajaa kaksi viikkoa takaisin. Siinä ei ole löysää, jotta saisi aikataulun nopeammin kiinni.”
HaminaKotkan satamassa lakko aiheutti satojen ihmisten poissaolon. UPM:n sellutehtailta taas uupui noin kaksisataa työntekijää per tehdas.
Ne henkilöt, jotka eivät olleet lakossa, pyörittivät UPM:n tehtailla muita toimintoja.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Varjelkoon,noinko paljon päivässä työntekijät tuottavat yhtiöille?
Helpottaa yhtiöitä kun säästivät palkkarahat ko.päivältä,joten jos oikein
laskee,tulikin rutosti voittoa.
Jos noin laskee tehtaat kannattaa laittaa konaan kiinni.D Säästyy kaikki palkkalulut.
niinpä, 100 miljoonaa päivässä menetyksiä. Teoreettisesti pitää paikkansa, 100miljoonan päivätulos tekee about 35 miljardia vuodessa, josta pelkästään pörssiyhtiöt tekivät 18 miljardia josta jakoivat osinkoina 10 miljardia. Suomessa maksetaan palkkoja pyörein luvuin 100 miljardia ja tulosta tulee tuo 35, karkeasti 1000 euroa/palkansaaja/kuukausi.
Tulosta siis tulee, kannattavuus on kohtuullista. Miksi siis pitää alentaa palkkakuluja 5%? Miksi pitää siirtää tässä tilanteessa rahaa lisää yrityksille? Kilpailukyvystä ei tietenkään ole kysymys. Pörssiyhtiöissä palkkakulut ovat niin mitättömät ettei osinkoihin siitä kerry lisää kuin puolen miljardia, mutta pienipalkkaisen kukkarossa omakohtainen palkanalennus tuntuu, samoin kuin kotimaan kysynnässä.
Sipilä koettaa maalata kuvaa jossa yritystoiminta on kannattamatonta johtuen palkkakuluista. Nuo luvut todistavat sipilän huijariksi.
Tottakai yritysten tehtävä on tuottaa mahdollisimman suurta voittoa ja siitä syystä tietenkin ovat nyt hallituksen tuella sitä hakemassa duunarin lompakosta, mutta siinä prosessissa on myös työnantajapuolella häviäjiä kaikkien duunarien lisäksi.
Valitettavasti maamme hallitus on halukas siirtämään varoja niille joilla sitä ennestäänkin enemmän on.