KAPITALISTI: TYÖNTEKIJÄ EI PALKKAANSA ANSAINNUT!

Ovatko kapitalismi ja riisto totta?

Marxilla kapitalismin käsite liittyy kiinteästi työnantajakapitalistin ja työntekijän suhteen analyysiin, jossa riisto toteutuu siinä, että kapitalisti ottaa tuotetusta (ja myydystä) arvosta haltuunsa kaiken ja maksaa palkkana arvon tuottajille (eli työläisille) uudesta arvosta vain sen välttämättömän osan, jonka nämä tarvitsevat työkykynsä uusimiseen. Marx kutsuu lisäarvoksi sitä uuden arvon osaa, joka jää kapitalistille.

Ovatko kapitalismi ja riisto totta? Tietysti ne ovat. Onko totta, että kapitalistinen riisto oli teollisen vallankumouksen alkuaikoina ja monta vuosikymmeniä sen jälkeen intensiivisempää kuin myöhemmin ja erityisesti toisen maailmansodan jälkeen rakennetuissa hyvinvointiyhteiskunnissa? Kyllä vaan.

Mitkä ovat olleet keinot, joilla tuo sosiaalisesti ja taloudellisesti tasa-arvoistava kehitys on tapahtunut? Keinoja on ollut pääasiassa kaksi. Ensinnäkin ammattiyhdistysliike on kasvaneella joukkovoimallaan ja julkisen säällisen mielipiteen tukemana hankkinut itselleen aseman, jossa se on voinut tehdä yrityksiä (ja siis kapitalisteja) sitova sopimuksia palkoista ja työehdoista. Toiseksi poliittinen vasemmisto on, usein keskustan ja joskus oikeistonkin tukemana, saanut aikaan valtavan määrän lainsäädäntöä, jolla on edistetty työsuojelua ja kansalaisten sosiaaliturvaa. Kummassakin tapauksessa on ollut kysymys gramscilaisittain hegemonisista prosesseista, joissa yleinen mielipide on asettunut kannattamaan uudistuksia. Uudistukset ovat merkinneet lisääntyvän BKT-osuuden kuljettamista valtion ja kuntien hyvinvointiohjelmien kautta.

Itse asiassa ne ajat, jolloin kapitalisti ”paikallisen sopimisen” avulla saattoi päättää yksinvaltaisesti riiston asteesta, ovat kaukana takana päin. Nykyisin tulonjakoprosessissa (eli tuotetun uuden arvon jakamisprosessissa) on aina kolme osapuolta: ay-liike (siis palkkatyön tekijät), työnantajajärjestöt (edustaen myös kapitalistista intressiä) sekä julkinen valta (edustaen demokratiaa, kansalaisia ja kansalaisuutta). Kannattaa panna merkille, että aivan siitä riippumatta, ollaanko tekemässä tupoa tai niin sanottua yhteiskuntasopimusta, julkinen valta on aina tulonjakoprosessissa läsnä jo olemassa olevan lainsäädännön muodossa – koskee se sitten veroja, sosiaaliturvaa tai mitä tahansa.

http://www.kansanuutiset.fi/kulttuuri/kirjat/3435867/marxilaista-kunnianhimoa