Minkälaisen koulutuksen omaavat henkilöt ovat mielestänne pätevimpiä arvioimaan Jumalan ja kuolemanjälkeisen elämän olemassaoloa ja miksi?
Kuka tietää parhaiten
Fariseus
10519
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Maanviljelijät aroilta, kerääjä-metsästäjät sademetsistä ja zen-gurut mistä ikinä, koska heidän yhteiset kokemuksensa voivat olla keskenään ristiriidassa, mutta he eivät välttämättä silti ole keskenään riidoissa. He välttävät luonnostaan sudenkuopat ja keskittyvät teorioinnin sijasta olennaiseen: elämän kokemiseen.
jotka tietävät paljon saunatontuista ja Star Trek - sarjasta
tieteiskirjailijathan ne parhaat asiantuntijat.
"If there were an afterlife, Isaac Asimov
would have written a book about it by now."
olkoon voima kanssasi.
(tää hiipii jääkaapille 7,4 poimun nopeudella)
Jotenkin tuntuisi siltä, että tämäntapaisten asioiden arviointikyky ei kovin suuresti riippuisi koulutuksesta. Tärkeintä on, että yksilö on kykenevä ajattelemaan ja että hänellä on järki ja tunne suurinpiirtein tasapainossa.
Jos ajattelemme noiden asioiden arvioimista vähänkään kriittisesti, antaa mielestäni teologin koulutus kaikkein heikoimman lähtökohdan. Vaikka se (koulutus) olisikin tunnustuksellisuudesta vapaata, altistunee teologian opiskelija väkisin ajatusten urautumiselle.
Jos katselet ja kuuntelet ev.lut. lahkon suomalaisia piispoja, et ehkä voi välttyä inhottavalta epäilykseltä asiasta jonka sinä jo tiedät, Jumalaa ei ole.
Fiksuina kavereina ovat todenneet yhtälön mahdottomaksi mutta maksettuina ammattilaisen atekevät työn kuten asiakas odottaa.
Tähän asti homma on selvää, mutta sitä ihmettelen miksei (fiksukin) uskis nöe tuon läpi.
Itsepetoksen voima on uskomaton.
Jos ihmisen psyykke on sellainen, että hän hyvin voidakseen tarvitsee jonkin korkeamman voiman turvakseen, niin onko se oikeastaan edes itsepetosta?
Uskohan on yksilötasolla hyvä asia sille, joka saa siitä mielenrauhan.
Ateistina minulla ei ole mitään sitä vastaan, että ihminen uskoo mihin hyvänsä. Sillä ehdolla, että uskoa ei tuputeta muille, sen perusteella ei tuomita toisin uskovia. Ja etenkin niin, että sen avulla ei luoda lakeja, jotka säätelevät ko. uskonlahkoon kuulumattomien ihmisten elämää. Valtio ja uskonto pitää pitää siis tiukasti erillään. Usko olkoon jokaisen oma asia ja valinta.
Valtio pysyköön valtiona. Kirkko pysyköön kirkkona. Jokainen hakeutukoon minne haluaa. Uskokoon valtioon, kirkkoon, itseensä tai mihin hyvänsä.
Saako uskonnot ja uskonnolliset yhteisöt mainostaa itseään vapaasti ja tehdä "lähetystyötään" kiertämällä ovelta ovelle tai jakamalla mainoksia...ehkä heillä on siihen oikeus siinä missä muillakin. Vai onko tämä vain Aatteen levittämistä..voiko vaikka Kommunistit tai Ateisitit kiertää ovelta ovelle levittämässä omia ajatuksiaan? Kielletäänkö sitä missään tekemästä?
ajattelen niin että kirkko on yksityinen järjestö, mutta valtio (so.yhteiskunta) on yleinen, joka kuuluu kaikille.
Mun kanssa voi keskustella mutta yksipuolinen tuputtaminen on tylsää. Vähän kuin katsoisi kun kaveri telaa pc:llä jotain mielenkiintoista peliä.
Paras kouluttaja on tottakai Jumala itse.Jeesus sanoi:kun Pyhä Henki tulee teihin,te saatte voiman,ja te tulette olemaan minun todistajiani. Ja Hän sanoi: Parantakaa sairaita,herättäkää kuolleita. Sellaisen koulutuksen saaneet ovat parasta,mitä ihmiskunta voi toivoa. Jumala ei kysy maallista oppiarvoa,vaan sellaista sydäntä,joka on kärsimysten,ja syyttömänä vangittunakin uskollinen saamalleen tehtävälle.