Asetan itseni lähimmäisen asemaan miettiessäni avun tarjoamista, koska aina ei ole aikaa pohtia syyseuraussuhteita riittävän pitkään.
Esimerkiksi liikennetilanteessa joudun päättämään hyvinkin nopeasti, että pysähdynkö auttamaan auton ensiavussa vai en. Tällöin toimin sydämen viisaudella ja autan heti ajamalla sivuun tarvitsijan avuksi, jos se on itselleni mahdollista.
Massapakokolaistilanteessa on ryhdyttävä auttamiseen ensin, sitten säädettävä säännöt ja lait, jos maailman muuttumisen takia sellaiseen on perusteltavaa ryhtyä. Esimerkkinä voi hyvin pitää vaikka naisten äänioikeuden hyväksymistä. Maailma muuttuu ja lait sen mukana.
Varsinainen kysymykseni lopuksi: Onko oikein ja kohtuullista muuttaa lakeja siten, että pakolaiset palautuvat lähtömaahansa, esimerkiksi rauhaanpakottamisen jälkeen? Tällöin, esimerkiksi Suomeen saapuneiden pakolaisten turvamaassa syntyvät lapset eivät voisi saada automaattisesti syntymämaansa kansalaisuutta, joka sitouttaa muunkin perheen, mahdollisine sukulaisineen turvapaikan statuksella sukupolvesta toiseen?
Silti, pitäkäämme huolta avuntarvitsijoista parhaamme mukaan, mutta huomioiden muut kansainväliset maahanmuuttolait, on turvapaikkalakien seurattava kehitystä. Näin auttamisen ilo pysyy aitona ja elintaso- ym pakolaiset tietävät tilanteen etukäteen.
Esimerkiksi liikennetilanteessa joudun päättämään hyvinkin nopeasti, että pysähdynkö auttamaan auton ensiavussa vai en. Tällöin toimin sydämen viisaudella ja autan heti ajamalla sivuun tarvitsijan avuksi, jos se on itselleni mahdollista.
Massapakokolaistilanteessa on ryhdyttävä auttamiseen ensin, sitten säädettävä säännöt ja lait, jos maailman muuttumisen takia sellaiseen on perusteltavaa ryhtyä. Esimerkkinä voi hyvin pitää vaikka naisten äänioikeuden hyväksymistä. Maailma muuttuu ja lait sen mukana.
Varsinainen kysymykseni lopuksi: Onko oikein ja kohtuullista muuttaa lakeja siten, että pakolaiset palautuvat lähtömaahansa, esimerkiksi rauhaanpakottamisen jälkeen? Tällöin, esimerkiksi Suomeen saapuneiden pakolaisten turvamaassa syntyvät lapset eivät voisi saada automaattisesti syntymämaansa kansalaisuutta, joka sitouttaa muunkin perheen, mahdollisine sukulaisineen turvapaikan statuksella sukupolvesta toiseen?
Silti, pitäkäämme huolta avuntarvitsijoista parhaamme mukaan, mutta huomioiden muut kansainväliset maahanmuuttolait, on turvapaikkalakien seurattava kehitystä. Näin auttamisen ilo pysyy aitona ja elintaso- ym pakolaiset tietävät tilanteen etukäteen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Vastaus ajatelmiisi:
Kyllä, on oikein, että tilanteen rauhoittuessa, palataan omaan kotimaahan. Säädetty laki ainakin olisi hyvä ohjaus, mikäli ei itse ymmärrä palata. He ovat paenneet jotain ja jos tuo jokin ei ole enää olemassa, tilanne on normaali. Pakolaisstatus on aina määräaikainen.
Kyllä, on oikein, että synnyinmaan kansalaisuutta ei saa niin helposti, mikäli vanhemmat eivät ole ko. maan kansalaisia. Minäkään en pääsääntöisesti halua lapsestani muun maan kansalaista, vaan oman kotimaani, vaikka lapseni olisi syntynyt jossain muussa maassa. Poikkeus vain siinä tapauksessa, että vanhemmat ovat vaihtaneet kansalaisuuttaan ja läpäisseet kielitestin.
Pakolaisstatuksella tai turvapaikanhakijan (oli mikä syy tahansa) olisi edellytettävä riittävää halua integroitua maahan. Tarvitsemme uteliaita, reippaita, avaramielisiä pakolaisia, emme huutajia ja vaatijoita, joille ei mikään kelpaa. Vaikka lähtömaassa olisi ollut täysi kaaos, on pikkuhiljaa pakko palata normaaliin ja sitähän he tietääkseni täältäkin hakee. Turvallisuutta, rauhaa ja mahdollisuuksia. Saako niitä kertomalla lehdistöön, että Suomi on kylmä, harvaanasuttu ja kallis maa, jota inhoaa yli kaiken? Takas rajalle sit vaan.
Wiki:
Pakolaisuutta koskee ja sitä määrittelee Geneven pakolaissopimus vuodelta 1951 ja sen pöytäkirja vuodelta 1967. YK:n määritelmän mukaan esimerkiksi sota, nälänhätä tai ympäristökatastrofi eivät ole varsinaisesti pakolaiseksi oikeuttavia syitä.
Siirtolaisuus:
Siirtolaisuus on yleiskäsite, jolla tarkoitetaan kaikkea kansainvälistä liikkuvuutta erittelemättä liikkeellelähdön syitä. Siirtolaisuutta pyritään ohjaamaan sekä kansainvälisin sopimuksin että kansallisella lainsäädännöllä.
IOM hyväksyy kaikki erilaiset siirtolaisuuden syyt, oli kyseessä sitten taloudelliseen hyötyyn, kansainvälisen suojelun tarpeeseen, perhesiteisiin tai muihin syihin liittyvät vaikuttimet.
Tällä hetkellä Suomeen virtaa SIIRTOLAISIA. Heillä on vaikuttimena päästä muun suvun luo esimerkiksi Saksaan ja Ruotsiin. Suomeen tullaan vaikuttimena hyvä koulutus lapsille, turvallisuus ja työpaikka (sosiaaliset etuudet).