Halllitus vain luulee ja haihattelee. Tällaista suomalainen poltitiikka on kun sitä tehdään uskonnosta ja hurmoksesta. Sipilän piti olla uuden ajan airut samoin kuin Stubbin. Nöösipoikia ovat. Osaavat puhua vain sitä mitä EK heille syöttää. Käsi käy palkansaajan kukkarolla mutta verovapaaseen sijoittamiseen ei puututa. Kelan työntekijät elävät kuin siat viljapellossa, mutta valtion työpaikkojen etuuksiin ei puututa.
Hallitus edistää työn perässä muuttamista siten että työmiehen asuntovähennys vieraalla paikkakunnalla työskentelystä on 250 e/kk. Ministerit ja kansanedustajat kuittaavat luottamustoimen paikkakunnan asunnon verukkeella 986-1800 e/kk nettona ja ilman kuittia.
Suomalaisia on aina johdettu käpykaartista. Miksi 10.000 e/kk kuukausipalkka ilman vastuuta nauttiville ministereille ja kanistereille ei riitä 250 e/kk verovähennys luottamustoimen paikkakunnan lisääntyneistä asuntomenoista?
Hallitus edistää työn perässä muuttamista siten että työmiehen asuntovähennys vieraalla paikkakunnalla työskentelystä on 250 e/kk. Ministerit ja kansanedustajat kuittaavat luottamustoimen paikkakunnan asunnon verukkeella 986-1800 e/kk nettona ja ilman kuittia.
Suomalaisia on aina johdettu käpykaartista. Miksi 10.000 e/kk kuukausipalkka ilman vastuuta nauttiville ministereille ja kanistereille ei riitä 250 e/kk verovähennys luottamustoimen paikkakunnan lisääntyneistä asuntomenoista?
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suomessa on puutetta sijoittajista, jotka rahoittaisivat uusien innovaatioiden kaupallistamista. Tämä suurin este talouselämämme monipuolistumiselle. Eipä taida palkansaajiakaan kiinnostaa työpaikkojen lisääminen.
Ensiksi pitäisi olla ne innovaatiot joihin sijoittaa. Sipilän pitäisi säätää laki joka pakottaa innovoimaan menestyksekkäästi.
Hyvät skenet omaava innovaatio saa rahoituksen nopeasti riippumatta alkuperämaasta. Innovoinnin sparraaminen verorahoilla on höpöhommaa. Montako menestyksestä ja tuottoisaa innovaatiota saa miljoonalla? Montako työpaikkaa miljoonan sijoitus poikii? Kukaan ei pysty sanomaan. Money for nothing.
Töksäyttävä kommentti. Käytännössä uuden tekijän on kiskaistava raha ties mistä ja kehitettävä uusi idea (tai teknologia) lähes valmiiksi ja varmatuottoiseksi ennenkuin rahoittaja on siihen valmis satsaamaan. Valtionkin laitokset ovat melko jäykkiä, vaikka eiväthän ne voi konkkaan mennä.
Ei ole järkevää ajatella, että sijoitetaan miljoona, jotta saadaan uusi innovaatio. Harva tekee ensitöikseen suuren innovaation tai keksinnön. Kyse on aika paljon yhteisön kulttuurista, joka ei suinkaan ole Suomessa kovinkaan innostava sen enempää yksityisessä kuin yhteiskunnan ylläpitämässä yhteisössä.
Keksivä ihminen aloittaa pienemmistä ideoista ja osaksi suojaa niitä ja tarjoilee jatkojalostettavaksi. Ne kelpaavat tai niitä ei noteerata. Mutta kuitenkin vähitellen syntyy käyttökelpoisia ideoita, jotka myös menevät käytäntöön. Kun ammattitaito kasvaa, tulee houkutus tehdä suuria keksintöjä, joiden realisointi voi kestää vuosia ja rahaakin kuluu paljon. Mutta kyllä käyttökelpoisten innovaatioiden tekeminen riippuu ammattitaidosta ihan samaan tapaan kuin huippu-urheilijaksi tai taiteilijaksi kasvaminen.
Moni keksivä ihminen nuutuu Suomessa, eikä kehity edelleen, ilmapiiri on vain sellainen. Mutta jos onnea on, voi löytää oikeita kavereita ja syntyy muutaman hengen ryhmä, joka todella onnistuu.
Miksi sitten edistämään luovaa ilmapiiriä Suomessa. Jos katsotaan vaikkapa patentoinnin vilkkautta eri maissa miljoonaa henkeä kohden ja verrataan sitä kansantuloon henkeä kohden, on näiden välillä erittäin kiinteä korrelaatio. WIPO on laatinut eri maille myös ns. Innovaatioindeksi.
Miten innovaatio-investoinneissa lasketaan panos/tuotos-suhde? Epämääräisen innovattori-joukon ilmapiirin parantamiseen ei kannata sijoittaa valtion miljoonia. Miten WIPO liittyy innovoinnin kannattavuuteen?
Kommentti on kyllä aika kummallinen. Epämääräinen innovaattorijoukko?????
"Miten WIPO liittyy innovoinnin kannattavuuteen" on jo järkevä kysymys. WIPO kerää vuosittain tilastot eri maiden patenteista, mallisuojista ja designesta ja yhteistyössä muiden laitosten kanssa tietoja innovaation inputista ja outputista.
Olen keränny eri maista tiedot mm. kansantulosta henkeä kohden. Patenttien määrä miljoonaa asukasta kohden on tietenkin kapea mitta eri maiden innovatiivisuudelle, mutta ihmeen paljon ennustaa maan kansantulon suuruutta. WIPO on tehnyt eri laitosten kanssa syvemmän analyysin eri maiden innovatiivisuudesta (The Global Innovation Index 2015, saa netistä). Jos jätetään pois muutama pieni öljytuloilla tai pieni pankkikeinottelulla elävä valtio, niin tulotaso korreloi erittäin kiinteästi innovaatioindeksin kanssa. Ylivoimaisena huippuna on Sveitsi.
Sveitsin innovaatioindeksi on 1,00 ja Sudanin innovaatioindeksi on 0,00. Äskettäin eräs talouden alalla toimiva kansanedustaja vertasi Suomen tilannetta Venezuelaan. Suomen innovaatioindeksi on 0,96 ja Venezuelan indeksi 0,06. Ovatkohan tilanteet vertailukelpoisia?
No nyt kun 34 miljoonalla saadaan parannettua WIPO-indeksiä, niin ilman muuta valtion kannattaa sijoittaa. Saadaan suomalaiset näyttämään innovatiivisilta. Indeksin parannuksen hinta on kymmeniä miljoonia.
En ole oikein selvillä valtion organisaatioista enkä osastojen kuluista, mutta minua kiinnostaa WIPON keräämät tilastot, koska olen keksijä, tutkija ja yrittäjä. Talouden asiantuntijat esittävät usein keskenään aivan ristiriitaisia käsityksiä talouteen vaikuttavista tekijöistä.
En pitäisi WIPON toimintaa hyödyttömänä. WIPON innovaatioindeksi 2015 korreloi erittäin hyvin henkeä kohden lasketun kansantuotteen kanssa. Jos tehdään pieniä korjauksia ottamalla huomioon myös ajan pituus, jolloin valtion innovaatiotaso on ollut viime vuosina korkea, tulotasot melkein asettuvat käyrälle, joka kuvaa indeksin ja tulotason välistä riippuvuutta. Innovointitaso korreloi melko hyvin monien muidenkin valtioiden ominaisuuksien kanssa (miinus-korreaatio esim. korruption kanssa), joiden luetteleminen veisi turhan paljon tilaa.
Tarkoittaako "töksäyttelijä", että suomalaiset jotenkin antaisivat vääriä tietoja WIPON tutkijoille. Tuskin tätä voidaan merkittävästi tehdä. Nimittäin eri maista on kerätty hyvin monipuolisia tilastoja, jotka hyvin korreloivat keskenään ja säännönmukaisuudesta poikkeavat pisteet huomataan helposti. Kansantulon laskemisessa ovat ilmeisesti eri henkilöt kuin patentti- ym. tilastojen tekijät. Tuskin myöskään kaikkien maailman maiden virkamiehet ja yritysten toimihenkilöt ovat salaliitossa keskenään.
Sipilän kaltaiset YLIviisaat INSINÖÖRIT , MINÄ MÄÄRÄÄN , MINÄ TIEDÄN sanelupolitiikallaan monissa Suomalaisissa yrityksissä tukahduttaa tehokkaasti aloitteellisuuden , vaikka " ulkolukee " itsensä INSINÖÖRIKSI se ei aina tuo taitoa joukkuejohtamiseen ,TASAPUOLISESTI kaikkia huomioivaan oikeudenmukaiseen toimintaan.