Vuosikymmenien journalistisen uran tehneen toimittajan mukaan nuorten politiikan toimittajien joukossa työskentelee entisiä vihreiden aktiiveja, jotka nyt tekevät muka puolueetonta journalismia politiikasta:
”Koko sinä aikana, jona olen ollut toimittajana, en ole nähnyt niin vahvaa poliittista ilmapiiriä toimituksissa kuin vuoden 2011 vaalien jälkeen. Moni toimittaja on avoimesti persuvastainen, toimituksissa perussuomalaisille naureskellaan, heitä vähätellään ja heitä myös avoimesti vihataan.
Varsinkin Hesarilta näyttää karanneen täydellisesti mopo käsistä. Tämä näkyy nykyään ikävä kyllä myös toimituspäällikkötasolla ja lehdessä on toimittajia, jotka tuntuvat omistaneet koko vapaa-aikansa persujen oletetulla rasismilla reposteluun.
Muuallakin osataan. Toimittajien asenteellisuus näkyy monesti parhaiten ulospäin toimittajien sosiaalisen median käytöksestä. Persuille ilkutaan avoimesti, samat toimittajatahot keksivät jatkuvasti persuvitsejä, kauhistelevat puolueen toimijoita ja tykkäilevät toistensa persuvastaisista päivityksistä. Koko puolue arvotetaan hölmöimmän möläyttelijän mukaan. Selkääntaputteluja irtoaa, jos onnistuu tekemään jutun puolueesta siten, että he näyttävät mahdollisimman pässeiltä. Nämä toimittajat eivät varmaankaan mieti yhtään, miltä heidän touhunsa ulospäin näyttää. Tuskin he enää edes välittävät siitä. En ymmärrä, miten yhtä aikaa voi käyttäytyä tuolla tavalla ja toisaalta esiintyä neutraalina uutisoijana.”
Tämä kaikki siitä huolimatta, että Ylen sosiaalisen median toimintaohjeissa todetaan: “1. Mieti, miten toimintasi sosiaalisessa mediassa vaikuttaa uskottavuuteesi Ylen työntekijänä. Et voi itse päättää, näytätkö muiden silmissä Ylen työntekijältä vai yksityishenkilöltä. 2. Punnitse, miten ilmaiset mielipiteesi: kyseenalaistavatko ne sinun tai Ylen luotettavuuden muiden silmissä.”
Raportissani Perussuomalaisten ja median suhteesta viittasin tutkimukseen, jonka mukaan nuoret politiikan toimittajat ovat luopuneet objektiivisuuden ihanteesta. Edellä siteerattu kokenut toimittaja jakaa tämän käsityksen.
– Mitä nuoremmista toimittajista puhutaan, sen räikeämpää tämä toiminta yleensä on. Vanhat toimittajat ovat tässä suhteessa reilumpia, mutta monesta nuoresta näkyy, että kantaaottavan journalismin tekemisessä ei ole enää mitään pidäkkeitä. Tuntuu siltä kuin 70-luvun puoluepoliittiset toimittajat olisivat taas ottaneet toimituksissa ohjat.
Jos keskusteluilmapiiri tuntuu nyt ahdistavalta, oli se vielä vähän aikaa sitten vielä enemmän yhdestä puusta veistetty, väittää “etelän mediassa” työskennellyt toimittaja:
– Näin yleisesti sanoisin, että se mitä mielipiteitä saa esittää, on huomattavasti muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana. Oikeastaan hidas muutos alkoi mielestäni jo ennen jytkyä, kun ensimmäisenä ilmestyi nämä miesasiamiesten kirjat ja sitten hännikäiset ja niin edelleen.
Ja sitten tuli jytky.
– Sen jälkeen se, miten puhutaan ja mitä saa sanoa, on laventunut eikä mielestäni ole yhtä ahdistava kuin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Persuja mielestäni on käsitelty viime aikoina lempeästi. En nyt siis allekirjoita, että puhavihreä hegemonia jyrää. Olen itse saanut tehdä kaikki ne jutut kaikista niistä näkökulmista, mitä olen halunnut.
”Koko sinä aikana, jona olen ollut toimittajana, en ole nähnyt niin vahvaa poliittista ilmapiiriä toimituksissa kuin vuoden 2011 vaalien jälkeen. Moni toimittaja on avoimesti persuvastainen, toimituksissa perussuomalaisille naureskellaan, heitä vähätellään ja heitä myös avoimesti vihataan.
Varsinkin Hesarilta näyttää karanneen täydellisesti mopo käsistä. Tämä näkyy nykyään ikävä kyllä myös toimituspäällikkötasolla ja lehdessä on toimittajia, jotka tuntuvat omistaneet koko vapaa-aikansa persujen oletetulla rasismilla reposteluun.
Muuallakin osataan. Toimittajien asenteellisuus näkyy monesti parhaiten ulospäin toimittajien sosiaalisen median käytöksestä. Persuille ilkutaan avoimesti, samat toimittajatahot keksivät jatkuvasti persuvitsejä, kauhistelevat puolueen toimijoita ja tykkäilevät toistensa persuvastaisista päivityksistä. Koko puolue arvotetaan hölmöimmän möläyttelijän mukaan. Selkääntaputteluja irtoaa, jos onnistuu tekemään jutun puolueesta siten, että he näyttävät mahdollisimman pässeiltä. Nämä toimittajat eivät varmaankaan mieti yhtään, miltä heidän touhunsa ulospäin näyttää. Tuskin he enää edes välittävät siitä. En ymmärrä, miten yhtä aikaa voi käyttäytyä tuolla tavalla ja toisaalta esiintyä neutraalina uutisoijana.”
Tämä kaikki siitä huolimatta, että Ylen sosiaalisen median toimintaohjeissa todetaan: “1. Mieti, miten toimintasi sosiaalisessa mediassa vaikuttaa uskottavuuteesi Ylen työntekijänä. Et voi itse päättää, näytätkö muiden silmissä Ylen työntekijältä vai yksityishenkilöltä. 2. Punnitse, miten ilmaiset mielipiteesi: kyseenalaistavatko ne sinun tai Ylen luotettavuuden muiden silmissä.”
Raportissani Perussuomalaisten ja median suhteesta viittasin tutkimukseen, jonka mukaan nuoret politiikan toimittajat ovat luopuneet objektiivisuuden ihanteesta. Edellä siteerattu kokenut toimittaja jakaa tämän käsityksen.
– Mitä nuoremmista toimittajista puhutaan, sen räikeämpää tämä toiminta yleensä on. Vanhat toimittajat ovat tässä suhteessa reilumpia, mutta monesta nuoresta näkyy, että kantaaottavan journalismin tekemisessä ei ole enää mitään pidäkkeitä. Tuntuu siltä kuin 70-luvun puoluepoliittiset toimittajat olisivat taas ottaneet toimituksissa ohjat.
Jos keskusteluilmapiiri tuntuu nyt ahdistavalta, oli se vielä vähän aikaa sitten vielä enemmän yhdestä puusta veistetty, väittää “etelän mediassa” työskennellyt toimittaja:
– Näin yleisesti sanoisin, että se mitä mielipiteitä saa esittää, on huomattavasti muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana. Oikeastaan hidas muutos alkoi mielestäni jo ennen jytkyä, kun ensimmäisenä ilmestyi nämä miesasiamiesten kirjat ja sitten hännikäiset ja niin edelleen.
Ja sitten tuli jytky.
– Sen jälkeen se, miten puhutaan ja mitä saa sanoa, on laventunut eikä mielestäni ole yhtä ahdistava kuin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Persuja mielestäni on käsitelty viime aikoina lempeästi. En nyt siis allekirjoita, että puhavihreä hegemonia jyrää. Olen itse saanut tehdä kaikki ne jutut kaikista niistä näkökulmista, mitä olen halunnut.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.