Lokakuussa on syytä kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin kouluasioihin:
1) Paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön vaikuttaminen
Perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet on annettu, ja niiden pohjalta kunnissa ja yksityiskouluissa laaditaan paikalliset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelma- eli OPS-työ paikallisesti on siis menossa. Siihen on ohjeistusta Opetushallituksen (OPH) nettisivuilla: http://www.oph.fi/ops2016/paikallisen_tyon_tuki
Käytännön työskentely käynnistyy elo-syyskuussa varmaan kaikilla paikkakunnilla. Nyt syksyllä 2015 on valmistelun ratkaisevat vaiheet. Hyväksyminen tapahtunee jo talvella tai viimeistään keväällä 2016. Uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön elokuussa 2016.
Vapaa-ajattelijoilla ja muilla sekulaarin yhteiskunnan edistäjillä on tavoitteena vaikuttaa opetussuunnitelmiin ja opetuksen toteuttamissuunnitelmiin muun muassa yhteiskuntaopissa (ihmisoikeudet, kansalaistoiminta) sekä katsomusaineissa. Niin eri uskonnoissa kuin elämänkatsomustiedossa tulisi myös uskonnottomia koskevan uskonnonvapauden sekä uskonnottoman ajattelun ja kulttuurin käsittelyä kehittää käytännössä huomattavasti, jotta OPS-perusteiden ilmaisemat tavoitteet toteutuisivat.
Valmisteluryhmien olisi perusteltua kuulla uskonnottomien alueellisten ja paikallisen edustajien eli lähinnä vapaa-ajattelijain toimijoita siitä, miten em. asian käsittelyä voisi paikallistaa, voisivatko vapaa-ajattelijain edustajat esimerkiksi alkaa enemmän vierailla kouluissa kertomassa tapakulttuuristaan ja muusta aiheeseen liittyvästä.
2) Oppilaitosten uusiin yhdenvertaisuussuunnitelmiin vaikuttaminen
Uusi, vuonna 2015 voimaan astunut Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa oppilaitoksia ja viranomaisia laajemminkin laatimaan ajanmukaiset, uudet yhdenvertaisuussuunnitelmat. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325
Niiden kautta on mahdollista saada kirjattua aiempaa parempia menettelytapaohjeita, sillä huonoja syrjiviä käytäntöjä on usein noudatettu vain vuosikymmenien takaisten perinteiden varjolla. Sellaisia on kuitenkin enää nykypäivänä vaikea kirjata mustaa valkoiselle eli yhdenvertaisuussuunnitelmiin.
Yhdenvertaisuussuunnitelmien – samoin kuin kuntien esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien – laadintaan osallistuminen on nyt vapaa-ajattelijoille ja muille uskonnottomille voimille kaikkialla maassa suuri mahdollisuus vaikuttaa uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden vahvistumiseen oppilaitoksissa.
Siinä tarvitaan henkilökohtaisia yhteydenottoja, asian seurantaa, kirjallisia ehdotuksia toimielimille sekä mediaviestintää ja keskustelua monilla eri kanavilla.
Liitto auttaa ja tukee tätä alueellista ja paikallista toimintaa sekä vaikuttaa valtakunnallisesti. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/06/30/paasihteerin-palsta-uskonnollisuus-vahentynyt-syrjinta-ei/
3) Poliittinen kampanjointi elämänkatsomustiedon avaamiseksi kaikille
Kun Vapaa-ajattelijain sääntöjen mukaisena tavoitteena on uskonnonopetuksen poistaminen, sitä voidaan tehdä myös oppilas oppilaalta. Elämänkatsomustieto (ET) on valitettavasti vielä vajaakäytössä. Sen kehittämiseen tarvitaan oppilasmäärän lisäämistä.
ET:n avaaminen kaikille olisi mahdollista tehdä eduskunnassa parin sanan lakimuutoksella perusopetus- ja lukiolakeihin. Muutos ei vaadi tuntijakopäätöksen avaamista, joten se voidaan tehdä nopeasti.
Kun moni kirkkoon kuuluvan oppilaan perhe on käytännössä varsin ei-uskonnollinen, ET voi vastata paremmin monen kirkkoon liitetyn oppilaan perheen katsomuksellista tilannetta ja toiveita. Siksi kaikilla tulee olla oikeus valita uskonnon ja ET:n välillä, mikä samalla vahvistaisi ET:n asemaa kouluissa.
On turhaa sääntelyä, holhoamista ja perusvapauksien rajoittamista pakottaa lukiolaisia tai peruskoululaisten huoltajia yhteen katsomusaineeseen, ”pakkouskontoon”, kun lukioiden ja peruskoulujen oppiainevalikoimassa ovat jo olemassa vaihtoehtoisina aineina uskonto ja elämänkatsomustieto.
Kansanedustajat valitaan vaalipiireistä. Ne kuuntelevat parhaiten oman vaalipiirinsä ihmisiä. Sen takia ajankohtaista ET:n avaamiskysymystä on tarpeen tuoda esiin juuri maakunnissa. Luonnollisesti asiaa edistetään myös Helsingissä, liiton valtakunnallisen vaikuttamistoiminnan kautta.
1) Paikalliseen opetussuunnitelmatyöhön vaikuttaminen
Perus- ja esiopetuksen opetussuunnitelman valtakunnalliset perusteet on annettu, ja niiden pohjalta kunnissa ja yksityiskouluissa laaditaan paikalliset opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelma- eli OPS-työ paikallisesti on siis menossa. Siihen on ohjeistusta Opetushallituksen (OPH) nettisivuilla: http://www.oph.fi/ops2016/paikallisen_tyon_tuki
Käytännön työskentely käynnistyy elo-syyskuussa varmaan kaikilla paikkakunnilla. Nyt syksyllä 2015 on valmistelun ratkaisevat vaiheet. Hyväksyminen tapahtunee jo talvella tai viimeistään keväällä 2016. Uudet opetussuunnitelmat tulevat käyttöön elokuussa 2016.
Vapaa-ajattelijoilla ja muilla sekulaarin yhteiskunnan edistäjillä on tavoitteena vaikuttaa opetussuunnitelmiin ja opetuksen toteuttamissuunnitelmiin muun muassa yhteiskuntaopissa (ihmisoikeudet, kansalaistoiminta) sekä katsomusaineissa. Niin eri uskonnoissa kuin elämänkatsomustiedossa tulisi myös uskonnottomia koskevan uskonnonvapauden sekä uskonnottoman ajattelun ja kulttuurin käsittelyä kehittää käytännössä huomattavasti, jotta OPS-perusteiden ilmaisemat tavoitteet toteutuisivat.
Valmisteluryhmien olisi perusteltua kuulla uskonnottomien alueellisten ja paikallisen edustajien eli lähinnä vapaa-ajattelijain toimijoita siitä, miten em. asian käsittelyä voisi paikallistaa, voisivatko vapaa-ajattelijain edustajat esimerkiksi alkaa enemmän vierailla kouluissa kertomassa tapakulttuuristaan ja muusta aiheeseen liittyvästä.
2) Oppilaitosten uusiin yhdenvertaisuussuunnitelmiin vaikuttaminen
Uusi, vuonna 2015 voimaan astunut Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa oppilaitoksia ja viranomaisia laajemminkin laatimaan ajanmukaiset, uudet yhdenvertaisuussuunnitelmat. https://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141325
Niiden kautta on mahdollista saada kirjattua aiempaa parempia menettelytapaohjeita, sillä huonoja syrjiviä käytäntöjä on usein noudatettu vain vuosikymmenien takaisten perinteiden varjolla. Sellaisia on kuitenkin enää nykypäivänä vaikea kirjata mustaa valkoiselle eli yhdenvertaisuussuunnitelmiin.
Yhdenvertaisuussuunnitelmien – samoin kuin kuntien esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien – laadintaan osallistuminen on nyt vapaa-ajattelijoille ja muille uskonnottomille voimille kaikkialla maassa suuri mahdollisuus vaikuttaa uskonnonvapauden ja yhdenvertaisuuden vahvistumiseen oppilaitoksissa.
Siinä tarvitaan henkilökohtaisia yhteydenottoja, asian seurantaa, kirjallisia ehdotuksia toimielimille sekä mediaviestintää ja keskustelua monilla eri kanavilla.
Liitto auttaa ja tukee tätä alueellista ja paikallista toimintaa sekä vaikuttaa valtakunnallisesti. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/06/30/paasihteerin-palsta-uskonnollisuus-vahentynyt-syrjinta-ei/
3) Poliittinen kampanjointi elämänkatsomustiedon avaamiseksi kaikille
Kun Vapaa-ajattelijain sääntöjen mukaisena tavoitteena on uskonnonopetuksen poistaminen, sitä voidaan tehdä myös oppilas oppilaalta. Elämänkatsomustieto (ET) on valitettavasti vielä vajaakäytössä. Sen kehittämiseen tarvitaan oppilasmäärän lisäämistä.
ET:n avaaminen kaikille olisi mahdollista tehdä eduskunnassa parin sanan lakimuutoksella perusopetus- ja lukiolakeihin. Muutos ei vaadi tuntijakopäätöksen avaamista, joten se voidaan tehdä nopeasti.
Kun moni kirkkoon kuuluvan oppilaan perhe on käytännössä varsin ei-uskonnollinen, ET voi vastata paremmin monen kirkkoon liitetyn oppilaan perheen katsomuksellista tilannetta ja toiveita. Siksi kaikilla tulee olla oikeus valita uskonnon ja ET:n välillä, mikä samalla vahvistaisi ET:n asemaa kouluissa.
On turhaa sääntelyä, holhoamista ja perusvapauksien rajoittamista pakottaa lukiolaisia tai peruskoululaisten huoltajia yhteen katsomusaineeseen, ”pakkouskontoon”, kun lukioiden ja peruskoulujen oppiainevalikoimassa ovat jo olemassa vaihtoehtoisina aineina uskonto ja elämänkatsomustieto.
Kansanedustajat valitaan vaalipiireistä. Ne kuuntelevat parhaiten oman vaalipiirinsä ihmisiä. Sen takia ajankohtaista ET:n avaamiskysymystä on tarpeen tuoda esiin juuri maakunnissa. Luonnollisesti asiaa edistetään myös Helsingissä, liiton valtakunnallisen vaikuttamistoiminnan kautta.
Vastaukset 29
Vanhimmat
Hyvä että näitä nostetaan esiin.
Oppilas voi vaihtaa uskonnosta elämänkatsomustietoon myös kesken lukuvuoden.
Kun moni on eronnut tänä syksynä kirkosta ja moni vielä eroaa, olisi luontevaa erottaa myös kouluikäinen lapsi saman tien. Ja ilmoittaa kouluun vaihto ET:oon. Luterinainen "oma uskonto" ei ole perheen oma katsomus.
Oppimisen ja iopetuksen kannalta esim. syyslukukaudella tapahtuva vaihto ei ole ongelma. Oppisisällöt ovat sen luonteisia, että asioihin pääsee hyvin kiinni nopeasti. ET on sikäli erilainen aine kuin esim. oppilaalle vieraat kielet, tai matematiikka, jossa nojataan ratkaisevasti aiemmin opittuun.
Nyt koko perhe mukaan!
ET on Suomessa vajaakäytössä. Monin paikoin on aineen opetusryhmä jäänyt syntymättä sen takia, että uusien oppilaiden vanhemmille on kerrottu, että aineen opetusryhmää ei ole. Tiedotuksen lähtökohtana tulee olla perusopetuslain 13 §:n maininta: ”Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.” ET:oon oikeutettujen oppilaiden huoltajien ohjailu tiedotustilaisuuksissa ET:n poisvalintaan koulun aiemman tilanteen pohjalta ei ole oikein.
Ennen ekaluokkalaisen kouluun ilmoittamista huoltajille lähetettävissä tervetuloa ensimmäiselle luokalle kouluun -infopaketeissa tulee olla aiempaa enemmän tietoa ET:stä. Asia on ajankohtainen juuri silloin. Ja aine on monille vielä uusi. Myös uusi opetussuunnitelma on hyvä peruste lisätä informaatiota ET:stä.
Tietoa tarvitaan, koska osalla huoltajista on valinnan mahdollisuus ennen koulun alkua: uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomilla on poisvalinnan mahdollisuus ja pieniin uskonnollisin yhdyskuntaan kuuluvilla on eräin ehdoin ET:n valinnan mahdollisuus. Eräistä muista oppiaineista valinnat tehdään vasta hieman myöhemmin, mutta silti niistä saatetaan kertoa infopaketeissa jo nyt enemmän kuin ET:stä.
Oliko tästä muuten tuoreita tilastoja? Vajaakäytössä kyllä, mutta kuinka paljon?
ET-opetuksessa on edelleen vain hieman yli 5 prosenttia oppilaista - ja lukiolaisista. Oppiaineeseen oikeutettuja on ainakin kolminkertainen määrä.
Siitä, kuinka suuressa osassa kouluja/kuntia ET-ryhmäT-t puuttuvat, ei ole tiedossa.
Toki monin paikoin olemassa olevat ET-ryhmät ovat "liian pieniä".
Humanistiliitto ja Vaparit esittävät nyt siis yhdessä seuraavaa:
Tiedotusta elämänkatsomustiedosta tulee kehittää
Vetoamme kuntiin ja muihin perusopetusta järjestäviin elämänkatsomustietoa (ET) koskevan tiedotuksen lisäämiseksi ja parantamiseksi. Aivan erityisesti kehittämistarve koskee oppilasta ensimmäiselle luokalle ilmoittaville huoltajille suunnattua tiedotusta, Tervetuloa kouluun -oppaita ja suullisia informaatiotilaisuuksia.
ET on Suomessa vajaakäytössä. Monin paikoin on aineen opetusryhmä jäänyt syntymättä sen takia, että uusien oppilaiden vanhemmille on kerrottu, että aineen opetusryhmää ei ole. Tiedotuksen lähtökohtana tulee olla perusopetuslain 13§:n maininta: ”Perusopetuksen järjestäjän tulee järjestää elämänkatsomustiedon opetusta, jos opetukseen oikeutettuja oppilaita on vähintään kolme.” Huoltajien ohjailu tiedotustilaisuuksissa ET:n poisvalintaan koulun aiemman tilanteen pohjalta ei ole oikein.
Ennen ekaluokkalaisen kouluun ilmoittamista huoltajille lähetettävissä tervetuloa ensimmäiselle luokalle kouluun -infopaketeissa tulee olla aiempaa enemmän tietoa ET:stä. Asia on ajankohtainen juuri silloin. Ja aine on monille vieläkin uusi. Myös uusi opetussuunnitelma on hyvä peruste lisätä informaatiota ET:stä.
Tietoa tarvitaan, koska osalla huoltajista on valinnan mahdollisuus: uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomilla on poisvalinnan mahdollisuus ja pieniin uskonnollisin yhdyskuntaan kuuluvilla on eräin ehdoin ET:n valinnan mahdollisuus. Eräistä muista oppiaineista valinnat tehdään vasta hieman myöhemmin, mutta silti niistä saatetaan havaintojemme mukaan kertoa infopaketeissa jo nyt enemmän kuin ET:stä.
Hyvä! Yhteistyötä tarvitaan.
Sopii myös viikonloppuun.
Asiaa!
Eikä kannata tuhlata aikaa noiden vaparivastaisten anaalijoiden viesteille.
Skeidaa. Kakarat Herran nuhteeseen.
Suomi on luterilainen maa!
Tämän täytyy olla vitsi!?
Antivaparit haluavat sabotoida foorumia ja työntää asiaketjuja alas.
Pidetään esillä uusia kävijöitä varten.
Kirkosta eroavat ovat alkaneet aiempaa enemmän erottaa myös kouluikäisiä lapsiaan. Näin je voivat siirtyä ET-opetukseen, poi pakkouskonnosta.
Pyllyilytrollit haluavat työntää näitä aidosti vaparien agendaan kuuluvia aiheita alas. Pois pois.
Kouluasia on ajankohtaista mm. juuri syksyllä, mutta tämäkin aihe oli työnnetty epäasialllisesti alas, kun lauantaina aamupäivällä on yli kaksikymmentä vaparivastaisten kampanjoijien pornopyllyilyitä, joita he nostelevat etusivulle kuukaudesta ja viikosta toiseen työntääkseen foorumin aiheeseen liittyviä ketjuja alas - ja karkottaakseen fooruilta asiakeskusteluja toivovia ihmisiä.
Tuollainen panostus vastakampanjointiin kertoo kääänteisesti arvostuksesta Vapaa-ajatteljoita kohtaan. Toki pelosta ja huolesta kirkon etuoikeuksien häviämisestä. http://vapaa-ajattelijat.fi/blog/2015/08/25/toiminta-tavoitteidemme-puolesta-jatkuu/
Mudanheittokampanjointi on yleistä mm. Yhdysvalloissa ja kansainvälisesti. Sitä kohdistetaan varteenotettaviin toimijoihin. Kuten siis www.vapaa-ajattelijat.fi
Ks. myös http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/ ja http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/uskomaton-lehti/uskomaton-lehti-2015/
sekä professori Ilkka Niinluodon luento http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/2015/09/15/5-10-ilkka-niiniluoto-hyva-elama-ilman-uskontoa/
Jatketaan koulukeskustelua.
Kouluissa lapsia ja nuoria pidetään uskonnollisessa kuplassa.
Kouluasiaan syksyllä kuuluu myös toiminta sen puolesta, että rehtorin ja opettajien työaikaa ei käytettäisi yhdenkään uskonnollisen yhdyskunnan jumalanpalvelusten ja hartausstilaisuuksien järjestämiseen ja markkinointiin ja valvontaan työajallaan ja oppilaiden koulupäivän aikana. Palkallisen työn pitäisi suuntatua varsinaisen oppituntiopetuksen llisäksi kaikille yhteiseen toimintaan.
Jos rehtori virkavastuulla jumalanpalveluksia järjestelee ja niitä oppilaille yhä tyrkyttää, on toki parempi, että niille järjestetään hyvä vaihtoehtoinen, ei-uskonnollinen ohjelma. Uskonnollisesti tunnustuksettomien tilaisuuksien järjestäminen on myös opettajien työsopimusten mukaista toimintaa. Ohjelmana on olla myös ekskursio. Ja tilaisuuteen koululla voi kutsua ulkopuolisia vieraita ohjelmaa monipuolistamaan.
Pieni kurkkaus marraskuulle:
ET-opetus, katsomusopetus ja uskonnon harjoittaminen koulussa -paneeli 11.11. klo 17.30 Helsingissä
http://vapaa-ajattelijat.fi/helsinki/2015/10/13/11-11-ke-keskustelupaneeli-et-opetus-katsomusopetus-ja-uskonnon-harjoittaminen-koulussa/
Kävisikö tämä aamunavaukseksi?!
Hyvä infopaketti oppilaiden vanhemmille, oppilaille itsellenkin sekä opettajille on www.et-opetus.fi -sivusto.
ET-opetukseen oikeutettu, joka on uskonnonopetuksessa, voi vaihtaa ET-ryhmään myös kesken lukuvuoden syksy on hyvä aika vaihtaa.
Lukiolaisten liitolta odottaisi myös jonkinlaista kannaria ja toimintaa valinnan vapauden toteuttamiseksi latsomusaineissa.
Ehkäpä liitto käsittelee asiaa syyskokouksessaan. Aihetta olisi.
OAJ pitäisi myös saada pohtimaan koulutyöajan hartausasiaa, joka kolmijakoinen: joillekin etuoikeus työajalla, joillekin kärsimys ja pääosalla ehkä vaan hieman kiusallista. Noloa kaikkiaan?
Onko se edes tosiuskovaiselle mikään erityinen etu saada rukoilla oppilaiden joukon kanssa? Tai noh, jos joku nauttii siitä, että lähetyskäskyn edistäminen se tässä etenee... Eikä tarvi tehdä varsinaista opeetustyötä.. ??
Opettajia toisaalta painostetaan osallistumaan työtehtävänään ev.lut. jumalanpalveluksiin. Siinä ei kaikilla ihan silloin uskonnonvapaus, oikeus olla osallistumatta tunnustukselliseen uskonnonharjoitukseen, toteudu.
Ja ovathan aamuhartaudetkin tunnustuksellista uskonnonharjoitusta, jos ovat papin pitämiä. Päivänavaus on sinänsä ihan lakisääteinen asia, ja ne ovat toivottavasti yleensä tunnustuksettomia.
Joskus päivänavaukssen paikalla pidettävä aamuhartaus kestää pidempään, ja esim. alakouuissa saatetaan pitää juhlasalissa.