Kumpa Darwin olisi tiennyt

heh,10 vuotiaan lapsen kirjoittamaksi luulisin,ellen tietäisi ,että aikuisten kretujen järjenjuoksu on samalla tasolla.

Joo, ilmasto oli kylmempi ja teki silti palmut Etelänapamantereelle, heheh, tyhmä.

Jyririri kirjoitti:

Joo, ilmasto oli kylmempi ja teki silti palmut Etelänapamantereelle, heheh, tyhmä.

Et sitten Jyri-Fiksu-kretiini raukka osannut lukea sen vertaa linkkaamaasi tekstiä, että olisit ymmärtänyt mitä tarkoittaa englanninkielinen lause:
“We grew teosinte in the conditions that it encountered 10,000 years ago during the early Holocene period: temperatures 2–3 degrees Celsius cooler than today’s with atmospheric carbon dioxide levels at around 260 parts per million,”

No olihan se pitkä ja siinä oli sivistyssanojakin.

Palmuja kasvoi Etelänapamantereella noin 50 miljoonaa vuotta sitten. Tässä SINUN linkkaamassa artikkelissa oli puhe ilmastosta 10.000 vuotta sitten. 50 miljoonaa vuotta on 5000 kertaa pitempi ajanjakso kuin 10.000 vuotta. Yritä ymmärtää, että "menneisyys" on pitkä aika ja sen aikana on tapahtunut monia muutoksia myös ilmastossa.

Ne teidän miljoonat vuodet ovat hihasta nykäistyä huuhaata.

asdasdah kirjoitti:

Ne teidän miljoonat vuodet ovat hihasta nykäistyä huuhaata.

Entä 6000 vuotta? Tiedän kyllä mistä se on nykäisty, mutta kerro miksi joku uskoo sagoihin ja pitää niitä tosinä?

asdasdah kirjoitti:

Ne teidän miljoonat vuodet ovat hihasta nykäistyä huuhaata.

"Ne teidän miljoonat vuodet ovat hihasta nykäistyä huuhaata."

Noin hörhöilee jeesuspörinäinen ja homo jeesuksenmorsian, joka haluaa yhtyä simpanssiin.

Ne sinun 6000 vuottasi ovat taikauskoiseten satukirjasta nykäistyä huuhaata.

"- Villimaissin viljely alkoi 10.000 vuotta sitten (eli 4000 vuotta ennen Aatamia)"

Tämä on tiedemiesten tekemä historiantietämykseen perustumaton johtopäätös/unelma, ei faktaan perustuva, tutkittavissa oleva asia.

Tiedämme esim. Raamatun perusteella sen, että tulva sattui joskus n. 5000v sitten. Tiedämme siis 100% varmasti sen, ettei nykyinen maanviljely ole mitenkään voinut alkaa ennen 23. vuosisataa eKr.

Muuten, artikkelissa tehdään maininta muinaisiin olosuhteisiin, jolloin tutkimusten mukaan ilmasto-olosuhteet olivat huomattavasti erilaisemmat kuin ennen. Tämä sopii yhteen tulvanjälkeisen maailman kanssa, jolloin esim Abrahamkin eli vielä reippaasti yli 100-vuotiaaksi ja ilmasto-olosuhteet olivat vielä huomattavasti erilaisemmat. Eli nämäkin väitteet eri-ilmasto-olosuhteista sopivat täydellisesti yksiin Raamatun tulvakronologian kanssa.

Mitä tulee maissiin ja teosinttiin, niin mielestäni on todennäköisempää että näiden ihmisten, mistä tuli myöhemmin inkoja, viljelemä maissi oli aina alkuperäisestä alkumaissista lähtöisin. Se siis tuskin oli rappeutunut teosinttiin; tämän teorian pohjalta teosintti olisi näistä alunperin viljellyistä alkumaisseista lähtöisin. Itse maissin kannalta on kuitenkin ihan sama, että mitä polkua tämä "kehitys" kulki. Lopputulos on kuitenkin sama: Maissista tulee teosintti, ja sitten teosintistä on tullut taas maissia. Samasta lajista ei ole tullut uutta lajia, vaan samaa lajia on tälle luojan suoman muuntelukykynsä puitteissa muokattu siementen runsautta sekä siementen kovuutta.

"- Ilmasto oli tuolloin 2-3 astetta viileämpi kuin nyt (ilmasto ei siis ollut lämpimämpi, kuten kreationistit väittää sen muinoin olleen)"

En ole törmännyt väitteeseen jossa kreationistit olisivat väittäneet tulvan jälkeisen ilmaston olleen lämpimämpi. Itse tulvaa edeltäneinä aikoina ilmasto-olosuhteethan olivat leudot ja samankaltaiset kaikkialla. Tämä johtui niin Pangea-laatan yhteneväisyydestä, maankuoren suhteellisesta tasaisuudesta(ei suuria vuoristojonoja vuorittamassa ja johdattamassa pilviä kuten nyt) kuin muistakin ilmasto-olosuhteista.

Ilmasto-olosuhteet muuttuivat pikkuhiljaa nykyisenlaisikseen tulvan jälkeen. Raamatussa sanotaan että Jumala päätti lyhentää ihmisen iän ennen tulvaa edeltäneistä useista sadoista vuosista(skuluettelossa on maininta yli 900 vuotta eläneestä ihmisestä) vajaa 120 vuoteen. Abraham, tulvan jälkeen syntynyt ihminen, eli kuitenkin vielä 175 vuotiaaksi, joten ilmasto-olosuhteiden muutos oli asteittaista. Tämän vuoksi on mahdollista että muinaisen maailman korkeita hiilipitoisuuksia on voitu mitata vielä fossiiloituneista maisseistakin. Ja juuri tämä maissi olikin sitä, jota Etelä-Amerikkaan samoina aikoina levinneet inkat ajan myötä ottivat kasvatettavakseen.

"Eikä jalostus maissiksi tapahtunut vain viidessä vuodessa, vaan linkkaamasi "evokkien" tekemän tutkimuksen mukaan villimaissi kasvoi noissa viileimmissä oloissa sen verran enemmän maissia muistuttavaksi, että on ymmärrettävää miksi kasvi kiinnosti ihmistä ravinnonlähteenä. Kyse ei ollut siis jalostuksesta, vaan siitä, että samalla perimällä varustettu kasvi kasvaa vähän erilaiseksi kasviksi."

http://www.ediblegeography.com/greenhouse-time-machine/

"It turns out that eleven thousand years ago, in the late-glacial period, teosinte plants actually looked a lot more like contemporary corn than teosinte does today. In response to the lower temperatures and different atmospheric composition of the past, Piperno explains, a teosinte plant will “exhibit characteristics more like corn; a single main stem topped by a single tassle, a few, very short branches tipped by female ears and synchronous seed maturation.”

What’s more, the early Holocene plants, grown in atmospheric conditions that mimicked those at the point at which teosinte gatherers would made the transition to “persistent cultivators,” maintained their maize-like qualities in a second generation. They were easier and more efficient to harvest than contemporary teosinte, and the single stem architecture meant their nutrients were more concentrated, too."

"Kukaanhan ei ole niin idiootti että väittäisi että nykyiset maissilajikkeet eivät olisi jalostuksen tulosta. Ei kukaan paitsi..."

Tietysti nykymaissi on alkumaissista pisimmälle jalostettu muotu, jopa niin pitkälle jalostettu ettei isompi jalostus ole enää edes mahdollista. On siis tultu maissikasvin biologisia rajoja vastaan, aivan kuten teosintinkin kohdalla. Teosintti edustaa sitä ääripäätä, miten kovaksi maissikasvin siemenet voivat tulla, ja maissi taas sitä, että miten runsaslukuisiksi ja kaupallisemmiksi maissikasvin siemenet voivat tulla. Toki en sano että teosintti edustaa maissikasvin toista ääripäätä, mutta nykyisin tunnetusita maissilajeista se on varmasti lähinnä sitä.

Alkumaissi luultavasti oli hyvin lähellä nykyistä kaupallista maissia(veikkaan tuottavuudeksi 80% tähkäkokoa nykymaissiimme verrattuna), mutta tulvan jälkeen olosuhteet olivat jo toiset.