Ensimmäisen kerran kirjoitan tästä aiheesta aloituksen.
Olen kyllä aiemmin kertonut jotain kokemuksiani.
Suomi ei hallitse tilannetta alkuunkaan johtuen kulttuuristamme.
Suomalaiset ovat rehellisyyttä arvostavia ja kuvittelevat sinisilmäisesti muidenkin kansojen arvostavan sitä.
Näin ei ikävä kyllä kuitenkaan ole.
Minulle ovat hyvät ystäväni eri maissa sanoneet, että koska te suomalaiset olette rehellisiä niin te luulette muidenkin olevan, ja siksi teitä on hyvä pettää.
Heidän kulttuureissaan rehellisyyttä ja sinisilmäisyyttä pidetään tyhmyytenä.
Tiedän kokemuksesta, että näiden eri kansoista tulleiden ihmisten kanssa voi tulla toimeen kun ei lähde "palvelulinjalle" vaan osoittaa heille, että heidän on itse tehtävä sen eteen töitä, että täällä pärjää.
Olin myös jäsen koko maakuntaa koskevassa "neuvostossa" jossa toiminnasta päätettiin.
Silloin jouduin keskustelemaan asioista kansanedustajien ja lakimiesten kanssa.
Kerran keskustelin Matti Vanhasenkin kanssa toimintalinjoista.
Aikoinaan koulutin ja työllistin eri maista Suomeen tulleita ihmisiä useiden vuosien ajan, joten puhun kokemuksesta.
He eivät ole yhtenäistä massaa vaan heidän kanssaan on huomioitava mistä he ovat tulleet ja sen mukaan toimittava.
Jo siinnä on suuri ero onko tulija arabi, somali, kurdi, venäläinen vai joku muu.
Arabeissakin on siinnä eroa mistä arabimaasta he tulevat.
Nytkin minua on pyydetty mukaan koska tänne heitä on tullut satamäärin, mutta en enää jaksa lähteä siihen ruljanssiin.
Olin kutsuttuna mukana jo yhdessä neuvottelutilaisuudessa ja huomasin kuinka ohjeet ja rajat työhän on tehty sellaisiksi, ettei kokemukseni mukaan voi odottaa paljoa tulosta.
Mielipiteitäni ei huomioitu ollenkaan.
Lyhyesti sanoen jämeryys työstä näkyy puuttuvan ainakin toistaiseksi.
Kirjoituksessani ei ole tarkoitus ottaa kantaa puolesta eikä vastaan heidän suomeen ottamiseensa, vaan siihen miten heidän kanssaan aiotaan pärjätä ja miten kotouttaa.
Tällä hetkellä näyttää olevan ainoa suunnitelma "eiköhän se jotenkin järjesty ja mennään päivä kerrallaan" ja tämä on huono toimintamalli.
Kamuttaja puhuu maahanmuutosta
82
59
Vastaukset
Olen kamuttajan kanssa samoilla linjoilla maahanmuutosta ja eri maiden kansalaisten rehellisyydestä. Suomalaisten sinisilmäisyyttä ei tällä hetkellä voi todellakaan pitää kansalaishyveenä. Esimerkiksi Välimeren ympärysvaltioissa kaupanteossa on oltava hyvin tarkkana, koska ”petkuttaminen” kuuluu osana kaupankäyntiin samoin kuin tinkiminenkin. Suomalainen pitää pettämistä epärehellisyytenä, mutta näiden kauppiaiden mukaan se on luonnollista kaupantekoa.
Toisaalta Välimeren itäisemmissä valtioissa, kuten Kreikassa, Turkissa ja vaikkapa Kyproksella olen havainnut vilpitöntä rehellisyyttä. Se johtuu muinaisista rangaistuksista ja rikosnormeista kuten varkaiden käsien katkomisista. Varkautta pidettiin yhtenä pahimmista rikoksista.
Espanjassa ja Italiassa, ”taskuvarkaiden maassa”, tilanne on aivan toinen. Epärehellisyyttä esiintyy sen kaikissa muodoissaan. Sanalla rehellisyys on Välimeren alueella hyvin monia merkityksiä.
Me suomalaiset olemme rehellisiä ja sinisilmäisiä. Nyt joudumme ominaisuuksistamme kärsimään!- oasiudad
Jep.
- oiaudoad
Joo.
- kerrataampa-taasen
Lieksan kotouttamistouhussa on suurin virhe tehty ja tehdään yhä, kun etäohjatut kotouttajat touhuaa kaukana varsinaisista asuinalueista, joissa maahanmuuttajat asuu.
Kotouttajat kiillottaa kilpiään kysymällä lausuntoja kuntarajojen takaa, mutta yksikään eikä kukaan ei ole jalkautunut noihin asuinalueille, joissa se oikea asiantuntemus on.
Sanottakoon tätä yhteistyökyvyttömyydeksi ja itsekkääksi vastuuttomaksi omanedun tavoitteluksi johon valjastetaan poliittiset tavoitteet kuntalaisten kustannuksella. - lingvistilauri
On mahdollista, että tämä on teiltä ensimmäinen avaus aiheesta. Saman sisällön kyllä kirjoititte viime kesänä. Se jäi mieleeni, koska lingvistinä puutuin virheelliseen käsitykseenne kielitaitoluokituksesta. Mainitsitte muuten samassa yhteydessä osaavanne kurdien kieltä, lienee kyseessä soranin tai kurmantzin murre. (Todisteena muistini toimivuudesta:))
Kielen opettamisessa Suomessa on viimeisen kymmenen vuoden aikana edistytty todella paljon. Aiemmin se oli "haahuilua" ja tohtorit ja lukutaidottomat istuivat samoilla kursseilla. Materiaalit, testaaminen ja opetusteknologia ovat ajantasaistuneet. Mikä tärkeintä: suomea on tutkittu toisena kielenä yhä enemmän. Monet oppilaitokset ovat kehittäneet työssäoppimiseen integroitua kielen opetusta ja ammattialakohtaisia oppikirjoja on tuotettu. Samoin eri lähtökielisiä: suomea kurdiksi, persiaksi jne. Erityisesti opettajien pätevyys on lisääntynyt. Aiemmin oli vallalla mentaliteetti, että kuka tahansa voi opettaa suomea. Nyt kelpoisuudet ja käytännön kompetenssi ovat useimmilla kohdillaan.
Tuohon kompetenssiin kuuluu myös mainitsemanne tietoisuus oppijoiden taustakulttuurista, muunkin kuin kielen kontrastiivisuuden osalta. Aikoinaan ihmetteltiin venäläisten aika yleistä ja röyhkeää lunttaamista kokeissa. Diakonia opiston opettajat havaitsivat tutustumiskäynnillään käytännön, jossa Venäjällä opettaja tarkoituksella piipahti poissa luokasta, että lunttaaminen mahdollistuisi. Hyvät tulokset olivat eduksi koululle ja opettajalle. Koetilanteen tulisi aina olla myös oppimistilanne. Tuossahan se tavallaan toteutui. En vedä johtopäätöstä heidän olevan muutoin epärehellisiä, se oli vain totuttu toimintatapa.
Olisi kiinnostavaa lukea toimintatapaehdotuksenne, johon vain viittaatte. Itse hyödyntäisin enemmän etäopetusta tässä tilanteessa. Irakilaisilla on monilla hyvä koulutausta ja opiskelutaidot, joita se edellyttää. Lisäksi puhekielen oppimisen tukemiseen toivoisin mahdollisuuksia työharjoitteluun.Lingvistilaurille:
Kuten aloituksessani mainitsin olen kertonut jonkin verran kokemuksiani eräässä toisessa yhteydessä.
Muistan tosiaan kun väittelimme kielten tasosta.
Silloinen nimimerkki ei ollut lingvistilauri , mutta tunnistin heti.
Tämä silloinen vastaväittäjäni sanoi minua valehtelijaksi.
Teoriassa voi olla kielenopetuksessa kaikki hyvin, mutta käytäntö on ainakin täällä etelän suurissa keskuksissa aivan toinen.
Eräs suuri epäkohta on, että kielen opiskelun ei pitäisi olla vapaaehtoista vaan pakollista.
Tunnen hyvin monia jotka ovat asuneet täällä jo yli 10 vuotta käymättä ainoaakaan kurssia vaikka eivät osaa suomea kuin muutaman sanan.
Riittää kun ilmoittautuvat ja hakevat lisärahaa kurssilla käyntiä varten, mutta eivät silti tule, ja kukaan ei tarkista.
Kun itse pidin kursseja niin jos oli päivänkin poissa ilman todella pätevää ja toteennäytettävää syytä niin potkaisin pois heti.
Niin minun vetämilleni kursseille tuli sellainen maine, että sieltä ei voi olla poissa jos tulee.
He pysyivät koska tein asiat selväksi ensimmäisenä aamupäivänä.
Myös tauot pidin minuutilleen sellaisina kuin ne ohjelmassa olivat, samoin illalla päättymisen.
Tehtävät piti olla tehty jos aikoi pysyä mukana.
Samoin työharjoittelu joka kuului vetämiini kursseihin piti suorittaa hyvin jos aikoi saada hyväksyttävän lausunnon minulta.
Oli tiukka kurssittaja, mutta joka kurssin viimeisenä päivänä he tulivat kiittelemään kädestä pitäen.- liLauri
Kaikki ei ole toki hyvin, mutta kehitystä on onneksi paljon tapahtunut.
Valehtelijaksi nimittäminen ei kyllä kuulosta tyyliltäni. Ehkä joku toinen on kommentoinut samassa yhteydessä.
Läsnäolon kontrolli on erityisen tarkkaa työvoimapoliittisessa koulutuksessa ja niin ollut jo vuosia. Taukojen täsmällinen pitäminen on täysin arkipäivää. Nyt kilpailutuksen voittaneen yrityksen Arffman Consulting Oy:n toimintatapoja en tunne, mutta muiden isojen toimijoiden: Amiedun, Helsingin aikuis- ja diakoniaopiston, Omnian, Eiran aikuislukion ja sosiaalialanoppilaitosten toimintaa olen läheltä seurannut yli 20 vuoden aikana. Testipisteen kehitys- ja koulutustyö on ollut erittäin ansiokasta. Kieltämättä huhuja villistä lännestä on joskus korviin kantautunut, mutta myös huippuosaajien rekrytointeja sille suunnalle.
Pidän itsestään selvänä, että opiskelua on vaadittava. Yllättäen sitä voi joutua tekemään myös akateemisesti koulutettujen kursseilla. Kannustaminen ja oikein kohdennettu tuki oikeuttavat vaatimukset. Monipuoliset opetusmenetelmät ja kunnollisesti laadit materiaalit innottavat myös oppijoita, koska ne viestivät arvostusta, jonka saa vastavuoroisesti myös takaisin.
Minä kirjoitin ylioppilaaksi Lieksan yhteislyseosta 1960-luvun puolivälissä. Suoritin hyväksytysti kuusi ainetta: äidinkieli, toinen kotimainen kieli, pitkä matematiikka, pitkä saksa, lyhyt englanti ja reaali. Nyt uskallan tunnustaa, että en kirjoitusten jälkeen osannut puhua saksaa enkä englantia enkä ymmärtänyt saksalaisten tai englantilaisten puheesta juuri mitään. Silloin puuttuivat kielten opiskelun hyvin tärkeät osa-alueet, kuuntelu ja puhuminen.
Kielten harjoittelu ja kokeet olivat 1950- ja 60-luvuilla tekstien kääntämistä - pidempi osa kohdekielestä äidinkieleen ja lyhyempi päinvastoin. Kieliä ei kuunneltu eikä puhuttu. Kieliopin hallinta oli kaikkein tärkeintä. Silloin tähdättiin vain ylioppilaskirjoitusten onnistumiseen - ei kirjoitusten jälkeiseen elämään.
Tapa, jolla käännöstekstejä arvioitiin, ei ole voinut olla vaikuttamatta haluumme käyttää vierasta kieltä. Pahinta, mitä meille saattoi kokeessa tapahtua, oli oikeinkirjoitus- tai kielioppivirhe! Arviointi suoritettiin antamalla virhepisteitä, joita oli neljää luokkaa: 2, 4, 6 ja 9 pistettä. Lievimmät, 2 pisteen virheet, olivat oikeinkirjoitusvirheitä. Väärä sana oli joko 4 tai 6 pistettä. Kielioppivirheistä sakotettiin 4, 6 tai 9 pistettä, niin että artikkelivirheet olivat 4 pistettä, verbien taivutus 6 pistettä ja sanajärjestysvirhe 9 pistettä. Sanajärjestysvirhe oli kaikkein pelottavin! Painajaisena muistan sen ikäni.
Virheiden pelko on iskostunut meidän ikäisten mieliin pysyvästi ja olemme oppineet vaikenemaan sujuvasti kaikilla oppimillamme kielillä.
Opiskeluvaiheessa minun piti opetella kielet uudelleen. Töissä ollessani tarvitsin kaikkia oppimiani kieliä ja niiden lisäksi sain opiskella myöhemmin myös venäjää.
Nykynuoret ovat koulun jälkeen paljon valmiimpia puhumaan ja ymmärtämään vieraita kieliä, joten kielten opettamisessa on edistytty todella paljon.- nuori-lieksalainen
Sinä se et vanha lieksalainen ole sitten 70-luvun käynyt noissa oppilaitoksissa.
Kielten oppimisessa kirosanat, sukupuolielimet on opituin sana jota viljellään todella vahvasti.
Yläkoulun poikien jälleenjääneys on ikäluokkaa neljä ja se muutos on tapahtunut viimeiseen kymmeneen vuoteen. Kirjoittaminen, lukeminen ja matemaattiset taidot on valtaosalla heikot. Ja kun ei ole sitten niitä sosiaalisia taitoja, on pakka valmis. Kertopahan Pisatutkimukset mitä kertoo, mutta siihen voiskin kysyä, kuinka heikkoa se sitten muuala. Edistymistä kuvaa viimeisin tilasto syrjäytyneistä nuorista alle 25 v. nuori-lieksalainen kirjoitti:
Sinä se et vanha lieksalainen ole sitten 70-luvun käynyt noissa oppilaitoksissa.
Kielten oppimisessa kirosanat, sukupuolielimet on opituin sana jota viljellään todella vahvasti.
Yläkoulun poikien jälleenjääneys on ikäluokkaa neljä ja se muutos on tapahtunut viimeiseen kymmeneen vuoteen. Kirjoittaminen, lukeminen ja matemaattiset taidot on valtaosalla heikot. Ja kun ei ole sitten niitä sosiaalisia taitoja, on pakka valmis. Kertopahan Pisatutkimukset mitä kertoo, mutta siihen voiskin kysyä, kuinka heikkoa se sitten muuala. Edistymistä kuvaa viimeisin tilasto syrjäytyneistä nuorista alle 25 v.Kerroin omakohtaisista kokemuksista kielten opettamisessa ja oppimisessa oppikoulussa 50- ja 60- luvuilla.
Omien lasteni kohdalla huomasin kielten opetuksen muuttuneen parempaan suuntaan, kun opetukseen oli tullut myös kielten kuuntelut ja keskustelut vierailla kielillä. Heillä oli jo lukiossa hyvät valmiudet kielten hallintaan käytännössä. Tähän ovat vaikuttaneet opetuksen parantuminen ja englannin kielen yleistyminen myös käytännön elämässä. Elokuvia katsotaan netin kautta ilman tekstityksiä ja ystäväpiiri on nykyään maailmanlaajuinen.
On tietenkin valitettavaa, että osa porukasta karsiutuu syystä tai toisesta. Näin oli myös minun kouluaikanani. Osa koulukavereistani ”putosi kyydistä” ja jäi pysyvästi 50- tai 60-luvulle. Joitakin heistä sinnittelee vielä elävien kirjoissa, mutta heidänkin maailmansa on pienentynyt asunnon ja baarin sisältämäksi vaikutusalueeksi.
- olette.pettäneet.kansan
Lieksan demarit ja vasemmisto ovat kusseet lieksalaisia silmään. Olette hämmästyttävän ylimielisiä ja piittaamattomia olleet kantaväestön mielipiteistä. Uskon että tämä Märäjälahden ja ns. alaikäisten kutsuminen Lieksaan osoittautuu katastrofiksi. Ette voi syyttää kuin omaa ahneutta ja tyhmyyttänne. Mutta joo, pärjäilkää hyysärit omillanne, lieksalaisilta ei heru enää myötätuntoa. Olette pettäneet lapsiperheet, vanhukset, sairaat, nuoret, työttömät, työssäolijat !!!
- lieksa.ei.turvallinen
Valtaisa määrä maahantulijoita tuo hirvittävästi epävakautta, johon supistettu Poliisimme ei kykene vastaamaan.
Ymmärrättekö hyysärit että valinnoista on seuraukset ja niiden kanssa on sitten elettävä! - armooikeudesta
Älä sinä puhu koko kansan nimissä, kun itse edustat vain pientä osaa kansasta. Suurin osa porukasta ymmärtää, että nyt ollaan pakon edessä ja nyt on autettava kun hätä on suurin. Agitaatio ei auta yhtään ja valtio tietää sen ja pakottaa kunnat toimimaan jos kunnat pistää vastaan. Parempi on vaan elää tilanteessa ja yrittää sopeutua, koska se on se pienimmän riesan tie. Sitä enemmän harmeja mamuista on kansakunnalle mitä syrjäytyneemmiksi he tulevat. Ei kukaan ole seppä syntyessään. Paikallishallinnolla ei tule olemaan jatkossakaan kuin joo-miehen virka joten se on vaan nieltävä mitä tarjotaan. Siitä on turha Lieksan demareita tai vasemmistoa syyttää.
aika vaikea kuvitella tuota maahan tunkeutunutta miesjoukkoa pänttäämässä suomenkieltä jossain koululuokassa.
- moneenlähtöön
Kyllä he opiskelevat kaikissa vastaanottokeskuksissa. Se onko opetus järjestetty asuinpaikassa vai muissa kuten opistojen tiloissa vaihtelee. Hyvin järjestetty opetus on Joutsenossa, missä oppitunteja on 20 tuntia viikossa. Joutsenon opiston opettajat ovat siellä opettajina. Kurssit pyörivät ja niillä edetään hyvin. Jossain paikoissa uusia oppilaita voi tulla joka päivä, eikä osaajia ja alkajia pystytä erottelemaan toisistaan. Ainut eriyttämistapa on antaa eri tehtäviä eri vaiheen opiskelijoille.
- moneenlähtöön
Juuri kuuntelin radiosta, että Joutsenossa opetetaankin 25 tuntia viikossa. Kurssin kokonaiskesto on 100 tuntia.
- vaarojenvarjossa
moneenlähtöön kirjoitti:
Kyllä he opiskelevat kaikissa vastaanottokeskuksissa. Se onko opetus järjestetty asuinpaikassa vai muissa kuten opistojen tiloissa vaihtelee. Hyvin järjestetty opetus on Joutsenossa, missä oppitunteja on 20 tuntia viikossa. Joutsenon opiston opettajat ovat siellä opettajina. Kurssit pyörivät ja niillä edetään hyvin. Jossain paikoissa uusia oppilaita voi tulla joka päivä, eikä osaajia ja alkajia pystytä erottelemaan toisistaan. Ainut eriyttämistapa on antaa eri tehtäviä eri vaiheen opiskelijoille.
Ei täällä Joutsenossa olla yhtään sen innostuneempia näistä maahantulleista kuin Lieksassakaan. Joutsenon Opistolla on omat 15 partavauvaansa, joita nyt hyysätään ihan vuorokaudet ympäri. Onneksi se suuri miesjoukko on tuolla kauempana keskustasta Konnunsuolla. Mutta kyllä me täällä kylän toisella laidalla asuvatkin nykyisin pidetään talojemme ulko-ovet päivälläkin visusti lukossa.
No keskustaan on tulossa entiseen poliisilaitokseen vastaanottokeskus perheille. Joten kyllä näitä kutsumattomia vieraitas on ihan tarpeeksi reilun 10000 asukkaan kylässä.
- töissä.keskuksessa
Mitä tarkoitat jämäkkyydellä mitkä asiat hoidetaan liian lepsusti. Voisitko täsmentää rankan väitteesi.
- ota.kuules.loparit
Ai lepsusti. Kotouttamisenhoito tapahtuu aitiopaikalta kaukana asuinlähiöistä, jonne ei kukaan kotoutostoimenhenkilö ole jalallaan astunut. Mikäli halutaan mieluinen lausunto kotouttamisen onnistumisesta, siihen palkataan tutkija naapurikaupungista, joka edelleenkään ei ole jalalla astunut asutuslähiöihin. Ja samaa mantraa toitottaa lehdistö, joka sekään ei ole jalalla astunut lähiöihin.
Kenelläkään ei ole harmainta aavistusta kerrostaloasumisen säännöistä tai kuinka siellä yleensä eletään ja ollaan. Tai mikä siellä on totuus nykyhetkessä.
On vain kuvitelmatja luulot. - turhaluulo
Lieksassa nyt jokainen on käynyt "lähiöissä". Tyhjää täynnä kadut ja talot suht`siistejä niin Partsikalla kuin Mähkölläkin.
- töissä.keskuksessa
ota.kuules.loparit kirjoitti:
Ai lepsusti. Kotouttamisenhoito tapahtuu aitiopaikalta kaukana asuinlähiöistä, jonne ei kukaan kotoutostoimenhenkilö ole jalallaan astunut. Mikäli halutaan mieluinen lausunto kotouttamisen onnistumisesta, siihen palkataan tutkija naapurikaupungista, joka edelleenkään ei ole jalalla astunut asutuslähiöihin. Ja samaa mantraa toitottaa lehdistö, joka sekään ei ole jalalla astunut lähiöihin.
Kenelläkään ei ole harmainta aavistusta kerrostaloasumisen säännöistä tai kuinka siellä yleensä eletään ja ollaan. Tai mikä siellä on totuus nykyhetkessä.
On vain kuvitelmatja luulot.Älä vaahtoa asioista joista et tiedä yhtään mitään.
töissä.keskuksessa kirjoitti:
Älä vaahtoa asioista joista et tiedä yhtään mitään.
Tuolla ylempänä annoin hieman esimerkkiä siitä mitä tarkoitin jämäkkyydellä.
- teille.nauretaan
Kotouttaminen siten että annetaan rahaa, asunnot ja vierihoitajat jotka ottavat kaikki sadunkertojat todesta. Ei mitään tolkkua siinä että rahaa kylvettiin niin paljon että oli varaa autokouluun, autoihin, uusiin lastenvaunuihin, vuokriin, kännyköihin, yksityislääkäriin....
Tämäkö oikeaa kotouttamista? - yuilytuiit
Suomen ongelma on se, että on liiaksi hyysäysyhteiskunta: sekä omille että vieraille. Ei sovi ollenkaan tämänkaltaisen maahanmuuton kanssa yhteen.
- rästivuokrat
Omaa väkeä ei todellakaan hyysätä ainakaan Lieksassa. Täällä näkee ylisuuren matu joukon olevan paremmassa asemassa kuin omat. Näitä tiliotteita ja soskun lappuja ja lippuja kun löytyy edelleen.
Wanhalle lieksalaiselle:
Niin se oli ennen ettei opettajia kiinnostanut osaako käyttää kieltä vaan kielioppi.
Ollessani aikoinaan USA:ssa opiskelemassa (jossa myöhemmin toimin myös opettajana) eräässä yliopistossa niin huomasin kuinka sinne tulleilla suomalaisilla oli heikko käytännön kielitaito.
Eräs nuori nainen jolla oli jo yksi ammattiin johtava loppututkinto.
Hänellä oli koko kouluajan ollut englanti 9 tai 10 ja oli kirjoittanut laudaturin, niin hänellä meni oman kertomuksensa mukaa 2 viikkoa ennen kuin amerikkalaiset ymmärsivät jos hän kysyi missä on WC.
Tällaista oli suomalaisten ääntäminen.
Tapasin myös erään suomalaisen hammaslääkärin joka oli tullut jatko-opintoihin, ja hän kertoi joutuneensa aluksi useaksi kuukaudeksi kielenopiskeluun kun ei pärjännyt muuten.
Nykyään on kielenopetuksen taso korjaantunut aika tavalla.- kaamunenkin
Puheet siitä, että muuttajat paikkaisivat kestävyysvajetta ovat täysin perusteettomia.
- ekonomi
Vain siinnä mielessä, jos tehdään kaikkensa siinä ettei kotouttaminen onnistu. Jos ihminen oppii kielen ja opiskelee sekä työllistyy niin silloin paikataan kestävyysvajetta. Tämä onnistuu, jos kaikki eivät haraa joka kohdassa vastaan.
- tiedemies01
jos ketää pitä tai voin otta vastaan niin hätä tilannessa olivat ihmiset ja kuka ne ovat?
vain Siirijasta tullet, siellä nyt on sota, toisia samaan tien takaisiin pitää lähettä, meillä itsellä on iso työtymys ja omia köyhia ylin kyllin, kuin katsot kuka sieltä tulee?
isot sonnit jotka ei halua nostaa ja kehittää omaan maan, vain valmilla leipäpalalla halivat päästää jo suomalainen ruka heille ei maistu, anna raha 316e kk ja siinä sipuli, yksi ANNA ja ANNA mutta mitä he antavat vastineki? ei mitä.
Mitä me heistä voimme saada? lauloji, tansioita ja futis pelailioita, tarvitsemme me heitä? ei-
vielä he voi pärjatää-siivojana ja autokuljettajana-tarvitaan? ei, omia ulin kyllin työtimia.
kebab ja pitsan paistajoita tarvitaan? ei jo riittä.
nyt viivataan-tarviitaan ME mamuja? EI.
P.S.raiskaji en ottanut huomion, se on piliisin juttu jo.- voi.vauvvaa
älä leiki mamua olet kuitenkin aibvan selvästi suomalainen ja osaat hyvin suomea tai sen mitä alakoulussa ehdit oppia ennen kuin oppivelvollisuusikä tuli täyteen
- cittari.tänään
Tää on ihan hullun hommaa. Tulijoiden henkilöllisyydestä ei voida sanoa yhtään mitään.
- HuijarienKuningas
"Suomalaiset ovat rehellisyyttä arvostavia ja kuvittelevat sinisilmäisesti muidenkin kansojen arvostavan sitä.
Näin ei ikävä kyllä kuitenkaan ole."
Kamuttaja luki ajatukseni. No ei sentään, mutta tämähän on juuri ongelma! Suomalainen sinisilmäisyys ja tällä en tarkoita silmien väriä.! Eli se impivaaralaisuus josta kovasti sanoudutaan irti. - Kuhan_vaan_elelen
Ei olla sinisilmäisiä, ei luoteta, ei haluta ,ei olla muutenkaan sympaattisia. Toki tahtoisin jos olisi virtaa niin paljon kuin tämä vaatisi. Tärkeintä on potkia elintasopakolaiset täällä Lieksassa arvostamaan sitä, että heille tarjotaan sotaa parempi vaihtoehto pysyä hengissä. Ei ole oikeaa sävyä jos laitosruoka ei kelpaa ja ketä tahansa maatessa sattuu olemaan Suomalainen käpy selänalla. Tumputtamista noille nuorille miehille suosittelisin, että palaisivat kukkulaltansa oikeasti sivistyksen pariin. Hehän ovat yksi viheliäinen pahin riesa meidän ristiksemme annettu. Ja ilman meidän syytämme. Kysyn vaan onko kohta enää mitään oikeuden kohtuutta. Tämä johtaa sekasortoon ja anarkismiin, vähintään.
Kamuttaja kirjoitteli viisaita ajatuksia sinänsä, mutta pelkäänpä, että hänenkään, ja ei edes hänen nuorempien kumppaneidensa sivistystaso ja tahto hoitaa asioita mallilleen, riitä tulevaa kriisiä ehkäisemään. Onnea vaan kaikille toivotan, ja koitetaan kestää tuleva sekasorto ja palo.Ei tosiaan riitä ratkaisemaan eikä paljon auttamaan asiassa, siinnä olet aivan oikeassa.
En aio edes yrittää tehdä mitään jos toimintatapoja ei muuteta.
Päivittäin tulee useita yhteydenottoja, mutta ei asiat etene muuttajien ehdoilla, ei se ole kotouttamista vaan pikemminkin estää kotoutumista.
Tunnen monia mamuja jotka ovat lähteneet siitä, että he haluavat sopeutua yhteiskuntaamme ja he toimivat sen mukaan.
Heillä menee hyvin vaikka ei aina niin rahakkaasti, mutta he elättävät itsensä ja perheensä ja heillä on suomalaisia ystäviä.
Lapsilla on paljon suomalaisia kavereita.
Tällaisia perheitä minullakin on monia ystäväpiirissäni.
Näitä tällaisia minäkin auttelen neuvoilla hyvin mielelläni.
Mielestäni pitää sallia asiallinen keskustelu jossa< tulee esille niin myönteiset kuin kielteisetkin puolet, sekä ongelmat.
On tärkeä osoittaa heti ensimmäisestä päivästä alkaen, että heiltä odotetaan soputumista Suomen oloihin.
Sillä välttyisi monilta ristiriidoilta, olen sen huomannut käytännössä.- tulitikkutyttökertoi
kamuttaja kirjoitti:
Ei tosiaan riitä ratkaisemaan eikä paljon auttamaan asiassa, siinnä olet aivan oikeassa.
En aio edes yrittää tehdä mitään jos toimintatapoja ei muuteta.
Päivittäin tulee useita yhteydenottoja, mutta ei asiat etene muuttajien ehdoilla, ei se ole kotouttamista vaan pikemminkin estää kotoutumista.
Tunnen monia mamuja jotka ovat lähteneet siitä, että he haluavat sopeutua yhteiskuntaamme ja he toimivat sen mukaan.
Heillä menee hyvin vaikka ei aina niin rahakkaasti, mutta he elättävät itsensä ja perheensä ja heillä on suomalaisia ystäviä.
Lapsilla on paljon suomalaisia kavereita.
Tällaisia perheitä minullakin on monia ystäväpiirissäni.
Näitä tällaisia minäkin auttelen neuvoilla hyvin mielelläni.
Mielestäni pitää sallia asiallinen keskustelu jossa< tulee esille niin myönteiset kuin kielteisetkin puolet, sekä ongelmat.
On tärkeä osoittaa heti ensimmäisestä päivästä alkaen, että heiltä odotetaan soputumista Suomen oloihin.
Sillä välttyisi monilta ristiriidoilta, olen sen huomannut käytännössä.Arvaas kamuttaja mitä. Sinä olet kameleontti. Haluatko kuulla kuka sinä olet.
https://www.youtube.com/watch?v=iuE8cEg-q1M - lippishävisi
tulitikkutyttökertoi kirjoitti:
Arvaas kamuttaja mitä. Sinä olet kameleontti. Haluatko kuulla kuka sinä olet.
https://www.youtube.com/watch?v=iuE8cEg-q1MJust, se on tuo kossupullonimijä. Mehustaja, Kaikki tietävä entinen poispotkittu kuntapolitikko.
- senkin.kohjo
tulitikkutyttökertoi kirjoitti:
Arvaas kamuttaja mitä. Sinä olet kameleontti. Haluatko kuulla kuka sinä olet.
https://www.youtube.com/watch?v=iuE8cEg-q1MEi linkki aukee taitaa olla virusten tartuttaja
- luulen.tietäväni
tulitikkutyttökertoi kirjoitti:
Arvaas kamuttaja mitä. Sinä olet kameleontti. Haluatko kuulla kuka sinä olet.
https://www.youtube.com/watch?v=iuE8cEg-q1MOllaanko me kaikki tosiaan niin surkimuksia ettei saada selville yhtä kamuttajaa kuka se kyylä on. Siitä olen aivan varma että asuu Lieksassa ja on todella vanha reilusti yli 80v.
- kantelu.vireillä
luulen.tietäväni kirjoitti:
Ollaanko me kaikki tosiaan niin surkimuksia ettei saada selville yhtä kamuttajaa kuka se kyylä on. Siitä olen aivan varma että asuu Lieksassa ja on todella vanha reilusti yli 80v.
Minua kiinnostaa enempi nämä kristillisen opiston sisäpiirivaikuttajat jotka hääräävät valtuustossa. Mielenkiintoista on myös kulman kiinteistön työväenyhdistyksen hallituksen puuhaihmiset, sekä tukipiste ja pankakosken työväenyhdistys. JA miten veronmaksajien rahoja on pumpattu näille yhdistyksille luottamustoimessa ollessaan! Onko aihetta jo rikostutkintaan?
- linkinavaaja
senkin.kohjo kirjoitti:
Ei linkki aukee taitaa olla virusten tartuttaja
Aukeneehan tuo! Maalaa linkki ja avaa.
tulitikkutyttökertoi kirjoitti:
Arvaas kamuttaja mitä. Sinä olet kameleontti. Haluatko kuulla kuka sinä olet.
https://www.youtube.com/watch?v=iuE8cEg-q1MEn voi olla koska en syö hyönteisiä.
luulen.tietäväni kirjoitti:
Ollaanko me kaikki tosiaan niin surkimuksia ettei saada selville yhtä kamuttajaa kuka se kyylä on. Siitä olen aivan varma että asuu Lieksassa ja on todella vanha reilusti yli 80v.
Minkä ilon se elämääsi tuottaa jos saat selville kuka olen.
Jo kaikista noista jota olen kertonut itsestäni on mahdollista luoda sangen hyvä profiili minusta.
Ei Lieksassa ole kuin yksi henkilö johon ne sopivat ja se henkilö on Kamuttaja eli minä.
- tynkäykä
Islamilaisilla ja suomalaisilla on varsin erilaiset lait ja kunnian käsitykset. Me tulemme olemaan todella nesteessä, kunhan yritämme elää yhdessä täällä ilman turvapaikkaa jääneiden kiukkuisten muslimimiesten kanssa. Moni tyttö tulee itkemään syvästi.
- ollastasataan
Osaavat juosta todella rivakasti, kuten sekin sälli, joka kävi kiinni viisi vuotta sitten Muskotissa yhteen lieksalaistyttöön. Juoksi jopa yli kuntarajojen.
- uttuuttututuuutttu
Onko tosi vai keksitty juttu?
- ihan-totta-on
uttuuttututuuutttu kirjoitti:
Onko tosi vai keksitty juttu?
Ei ole keksitty. Ihan aikuisen oikeasti tänään oli iso lauma partalapsia S-marketissa ostoksilla. Ostivat itselleen ruokaa monta isoa pussia - sipsipussia. Partalapset olivat alaikäisiä mutta näyttivät kolmekympisiltä.
- mönninkatu
Sinulla on ollut tosi hyviä mielipiteitä ja nytkin puhut pelkkää asiaa ja älä välitä noista vainoojistasi
Ollessani Ameriikassa en saanut mistään stipendejä eikä mitään avustuksia.
Itse kustansin kaiken ja tunnetusti siellä on aika kallista opiskelu.
Tein maatalous ja metsurin töitä välillä (koska niitä osasin) ja niistä saaduilla rahoilla maksoin opintomaksuni.
Myös opetustehtäväni Yliopistolla liittyi siihen ja se hieman houkutteli jäämään, koska olisin saanut vakinaiset viran (professuuri).
Kuitenkin palasin Suomeen kun sain loppututkinnot valmiiksi (2 eri alan tutkintoa).
Yleensäkin olen itse rahoittanut joka ainoan opiskeluni koko elämän ajan.
Samaan aikaan kun Suomessakin luin niin kävin työssä voidakseni maksaa kaiken.
Siksi opiskeluni venähti hieman pitemmäksi kuin jos olisin saanut keskittyä yksin opintoihin.
Osin siksi on tullut tehtyä kaikenlaista haudankaivusta alkaen.
Olen siis itse ollut maahanmuuttaja aikoinaan, mutta en ole odotellut kenenkään tekevän puolestani jotain, että pärjäisin.
Itse se on yritettävä ja tätä suosittelisin maahanmuutossakin otettavaksi ohjenuoraksi.- lortto.leggins
Lieksassa on näitä hyysäreitä jotka haluavat antaa kaiken ja kaikkensa matuille.
- suomessahyvinollut
Suomessa opiskellessa me emme maksa itse opiskelusta. Ei ole maksettu koskaan. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, joka on maksanut yhteiskunnalle noin 40 000€. Tähän ei kuulu mitään tukia vain opetus. Lukukausimaksuja meillä ei ole.
Elämisen joutui itse kustantamaan, joko lainarahalla tai töissä käymällä. Vasta 90-luvulla opintotuki kohosi merkittäväksi. - kokemusta.on
suomessahyvinollut kirjoitti:
Suomessa opiskellessa me emme maksa itse opiskelusta. Ei ole maksettu koskaan. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, joka on maksanut yhteiskunnalle noin 40 000€. Tähän ei kuulu mitään tukia vain opetus. Lukukausimaksuja meillä ei ole.
Elämisen joutui itse kustantamaan, joko lainarahalla tai töissä käymällä. Vasta 90-luvulla opintotuki kohosi merkittäväksi.Kuinka on mahdollista saada ilmaiseksi opiskella. Minä jouduin hankkimaan kaiken materiaalin omilla rahoilla. Maksamaan asumisen, ruuan ja päivittäin bussin. Ne maksavat jokainen itse ja niistä sitä kulua.kertyy. Ei opiskelu ole ilmaista vaikka ei ole lukukausimaksuja.
Jos kaiken joku maksaa itse niin nostan hattua. On lapsellista vähätellä Ikäänkuin lukukausimaksut olisivat olleet ainoa kustannus.
Minä en olisi selvinnyt ilman vanhempieni apua. - vai.kork.koulu
suomessahyvinollut kirjoitti:
Suomessa opiskellessa me emme maksa itse opiskelusta. Ei ole maksettu koskaan. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, joka on maksanut yhteiskunnalle noin 40 000€. Tähän ei kuulu mitään tukia vain opetus. Lukukausimaksuja meillä ei ole.
Elämisen joutui itse kustantamaan, joko lainarahalla tai töissä käymällä. Vasta 90-luvulla opintotuki kohosi merkittäväksi.Kirjoitusvirheistäsi päätellen lyseokin on käymättä.
- Talon.rakennus
suomessahyvinollut kirjoitti:
Suomessa opiskellessa me emme maksa itse opiskelusta. Ei ole maksettu koskaan. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, joka on maksanut yhteiskunnalle noin 40 000€. Tähän ei kuulu mitään tukia vain opetus. Lukukausimaksuja meillä ei ole.
Elämisen joutui itse kustantamaan, joko lainarahalla tai töissä käymällä. Vasta 90-luvulla opintotuki kohosi merkittäväksi.Aika suppea katsantokanta ajatella pelkkää lukukausimaksua opiskelun kustannuksena, ja jos sitä ei ole niin on ilmaista.
Opiskelukustannusta on kaikki vuokrat, materiaali, matkat ja opiskeluun liittyvät opintomatkat. Itse jouduin käymän Norjassa opintomatkalla ja kaikki kulut maksoimme IHAN ITSE. - puhut.pehmoisia
suomessahyvinollut kirjoitti:
Suomessa opiskellessa me emme maksa itse opiskelusta. Ei ole maksettu koskaan. Minulla on ylempi korkeakoulututkinto, joka on maksanut yhteiskunnalle noin 40 000€. Tähän ei kuulu mitään tukia vain opetus. Lukukausimaksuja meillä ei ole.
Elämisen joutui itse kustantamaan, joko lainarahalla tai töissä käymällä. Vasta 90-luvulla opintotuki kohosi merkittäväksi.Kyllä Lieksan Lyseossakin oli lukukausimaksut, minun aikana se oli 50 mk/lukukausi. Et ilmeisesti ole käynyt lyseota koska sanot ettei meillä ole ollut lukukausimaksuja.
- hyvinsuomessa
Totta, en ajatellut menneiden aikojen oppikouluja, vaan yliopisto-opintoja. LYL on käymättä, koska olen niitä ensimmäisiä peruskoulun käyneitä. Peruskoulu on ilmainen myös oppimateriaalien osalta. Toki oppikouluissa kirjatkin on pitänyt itse hankkia ja matkat ja ruoat maksaa. Peltolan peruskoulun yläasteeksi sen nimi oli muuten juuri muuttunut. Lukiossa en enää ollut Lieksassa, koska halusin valita opintoja, joita siellä ei ollut tarjolla.
Halusin vain tuoda esille meidän hyvää opiskelujärjestelmäämme ja valtion suurta panostusta. Tuo oma tutkintoni on keskihintainen, esim. lääkärin tutkinto on 60.000-80.000 yliopistosta riippuen. Valtion takaama opintolaina ja ilmainen opiskelu (ei eläminen), johon kuuluvat erinomaiset kirjastopalvelut ovat mahdollistaneet sosiaalisen nousun. Aiemmin lähes aina lapsien koulutustaso oli vanhempia korkeampi. Minunkin kotikylän pienviljelijäperheiden vesoista ovat monet maistereita ja kaksi on jatkanut tohtoriksi asti. Nyt tutkimuksissa on merkkejä siitä, että erityisesti äidin koulutustaso korreloisi lasten kouluttautumiseen, mikä on huolestuttavaa. - Miltä.nyt.tuntuu
hyvinsuomessa kirjoitti:
Totta, en ajatellut menneiden aikojen oppikouluja, vaan yliopisto-opintoja. LYL on käymättä, koska olen niitä ensimmäisiä peruskoulun käyneitä. Peruskoulu on ilmainen myös oppimateriaalien osalta. Toki oppikouluissa kirjatkin on pitänyt itse hankkia ja matkat ja ruoat maksaa. Peltolan peruskoulun yläasteeksi sen nimi oli muuten juuri muuttunut. Lukiossa en enää ollut Lieksassa, koska halusin valita opintoja, joita siellä ei ollut tarjolla.
Halusin vain tuoda esille meidän hyvää opiskelujärjestelmäämme ja valtion suurta panostusta. Tuo oma tutkintoni on keskihintainen, esim. lääkärin tutkinto on 60.000-80.000 yliopistosta riippuen. Valtion takaama opintolaina ja ilmainen opiskelu (ei eläminen), johon kuuluvat erinomaiset kirjastopalvelut ovat mahdollistaneet sosiaalisen nousun. Aiemmin lähes aina lapsien koulutustaso oli vanhempia korkeampi. Minunkin kotikylän pienviljelijäperheiden vesoista ovat monet maistereita ja kaksi on jatkanut tohtoriksi asti. Nyt tutkimuksissa on merkkejä siitä, että erityisesti äidin koulutustaso korreloisi lasten kouluttautumiseen, mikä on huolestuttavaa.Niin sitä käy kun yrittää leikkiä tietävänsä kaiken paremmin kuin toiset. Otan osaa.
- älä.luikertele
hyvinsuomessa kirjoitti:
Totta, en ajatellut menneiden aikojen oppikouluja, vaan yliopisto-opintoja. LYL on käymättä, koska olen niitä ensimmäisiä peruskoulun käyneitä. Peruskoulu on ilmainen myös oppimateriaalien osalta. Toki oppikouluissa kirjatkin on pitänyt itse hankkia ja matkat ja ruoat maksaa. Peltolan peruskoulun yläasteeksi sen nimi oli muuten juuri muuttunut. Lukiossa en enää ollut Lieksassa, koska halusin valita opintoja, joita siellä ei ollut tarjolla.
Halusin vain tuoda esille meidän hyvää opiskelujärjestelmäämme ja valtion suurta panostusta. Tuo oma tutkintoni on keskihintainen, esim. lääkärin tutkinto on 60.000-80.000 yliopistosta riippuen. Valtion takaama opintolaina ja ilmainen opiskelu (ei eläminen), johon kuuluvat erinomaiset kirjastopalvelut ovat mahdollistaneet sosiaalisen nousun. Aiemmin lähes aina lapsien koulutustaso oli vanhempia korkeampi. Minunkin kotikylän pienviljelijäperheiden vesoista ovat monet maistereita ja kaksi on jatkanut tohtoriksi asti. Nyt tutkimuksissa on merkkejä siitä, että erityisesti äidin koulutustaso korreloisi lasten kouluttautumiseen, mikä on huolestuttavaa.Sinä kommentoit kamuttajan kirjoitukseen jossa hän kertoi opiskelun olevan kallista ja sanoit että se ei maksa meillä.
Ei kamuttaja puhunut mitään peruskoulusta. - onneksihyvinsuomessa
Ei kirjoittanutkaan vaan: "Ollessani Ameriikassa en saanut mistään stipendejä eikä mitään avustuksia. Itse kustansin kaiken ja tunnetusti SIELLÄ on aika kallista opiskelu." Tähän vain vertasin Suomea.
Yliopisto-opinnoista päättelin olleen kyse, koska "houkutteli jäämään, koska olisin saanut vakinaiset viran (professuuri)."
Näin se lyhyesti kirjoittaminen kostautuu, tylee väärinymmäretyksi. Vaan eipä taida tässä kontekstissa kovin uutta tuo vastakkainasetteluksi kaiken kirjoittamisen tulkitseminen olla. Eikä tuo kirjoittajaan heti kohdistuva parjaaminenkaan. - Vilikkivain
Semmonen raatelupaikka tämä on. Sinut piti teilata ensin vakioherjalla, et osaa kirjoittaa. Hupaisaa siinä on tuo sana lyseo, muista mestoista ei voi oppia saada:). Suurimman virheen teit, kun kohteliaasti kirjoitit, ettet huomioinut historiaa riittävän kauas. Sellainen vuoropuhelu ei kuulu tänne raatelugenreen. Sulla on paljon oppimista............
- suvakitonrasisti
Mitä turhaa hupajatte, siistimpiä ketjuja pitkään aikaan, sano!
- pappapiikitteli
Tuohon samaan lyseoon kiinnitin minäkin huomiota. Osaa ne näköjään vanhatkin pilkkaamisen somatyyliin. Oppia ikä kaikki.
- Lyseot-arvoon
pappapiikitteli kirjoitti:
Tuohon samaan lyseoon kiinnitin minäkin huomiota. Osaa ne näköjään vanhatkin pilkkaamisen somatyyliin. Oppia ikä kaikki.
Mitä vikaa on sanassa lyseo? Kaupungeissa on lyseoita - suuremmissa useita. Lieksan yhteislyseo ja Pielisjärven yhteislyseo lakkautettiin Lieksan kaupungiksi perustamisen kiimassa vuonna 1973. Tilalle jäivät vain lukiot, jotka nekin yhdistettiin vuonna 1999. Olen ylpeä, että valmistuin aikoinaan ylioppilaaksi Lieksan yhteislyseosta.
- lukiolainenolin
Ei mitään vikaa. Sen käyttö vaan rajoittuu tiettyyn ikäluokkaan. Vaikka olisin ollut jossain lyseo -nimisessä koulussa, sanoisin sitä lukioksi. Näin me viisikymppiset ja nuoremmat.
- 60-lukulainen
lukiolainenolin kirjoitti:
Ei mitään vikaa. Sen käyttö vaan rajoittuu tiettyyn ikäluokkaan. Vaikka olisin ollut jossain lyseo -nimisessä koulussa, sanoisin sitä lukioksi. Näin me viisikymppiset ja nuoremmat.
Esimerkiksi Joensuussa on 150 vuotta täyttänyt lyseon lukio. Nimi on siis edelleen Joensuun lyseon lukio eikä se rajoitu mihinkään ikäluokkaan. Ylioppilaat kirjoittavat edelleenkin lyseon lukiosta.
Myös Lieksan yhteislyseossa oli lukio, josta minä kirjoitin. - miten-niin-rajoittuu
lukiolainenolin kirjoitti:
Ei mitään vikaa. Sen käyttö vaan rajoittuu tiettyyn ikäluokkaan. Vaikka olisin ollut jossain lyseo -nimisessä koulussa, sanoisin sitä lukioksi. Näin me viisikymppiset ja nuoremmat.
Ei lyseo rajoitu mihinkään ikäluokkaan. Lyseot ovat edelleen lyseoita.
Minulla lienee ollut opintojen maksujen suhteen 60-luvulla parempi ”tuuri” kuin kamuttajalla. Lieksan yhteislyseon lukukausimaksut ja oppimateriaalit olivat tietenkin merkittävä kuluerä vanhempieni kukkarosta, koska vuosittaiset maksut eivät olleet suinkaan pieniä ottaen huomioon sen ajan hintatason. Vapaaoppilaaksi minua ei koskaan hyväksytty.
Korkeakouluopintojen sivukuluihin, kuten asumiseen vieraalla paikkakunnalla ja oppimateriaaleja varten anoin ja sain vuosittain opintolainaa, jonka maksoin myöhemmillä ansioillani pois. Koulu- ja opiskeluaikana olin töissä kaikki lomat ja vapaa-ajat ja 60- - 70-luvuilla kaikenlaisia töitä oli runsaasti tarjolla. Työskentelin tuolloin uitoissa, sahoilla, rakennuksilla, maanmittaustöissä, teiden päällystyksissä, kansakoulun opettajana ja monissa muissa tehtävissä.
Valmistuttuani minut kutsuttiin töihin suureen kansainväliseen yhtiöön. Olin ollut kyseisessä yhtiössä kesätöissä opiskeluaikanani. Työ sisälsi paljon matkustelua lähinnä Euroopan maissa, mutta myös Aasian puolella tuli silloin tällöin piipahdettua. Toimin yhtiön opetus- ja valmennustehtävissä suomalaisille työntekijöille. Tulkkaukset kehittivät kielitaitoani, jonka perusteet sain lyseossa Helojoelta ja Kivenheimolta, pari opettajaa mainitakseni.
Vieraisiin kieliin minun piti paneutua uudelleen jo opiskeluaikanani, koska lyseon anti ei sellaisenaan riittänyt kielten kunnolliseen hallintaan. Pisimmän pestin tein Espanjassa, mutta myös Saksa, Puola, silloinen Tšekkoslovakia, Unkari, Italia, Englanti, Luxemburg ja moni muu Euroopan valtio tulivat tutuiksi. Työurani saman yhtiön palveluksessa kesti melkein 40 vuotta. Tosin yhtiön nimi uudistettiin muutamia kertoja.
Suomen valtio maksoi koulutukseni (opetuksen) ja uskon, että ansaitsemillani tulojen veroilla olen maksanut opintoni takaisin. Nykyrahassa se lienee ollut useita kymmeniä tuhansia euroja. Voi olla hyvinkin paljon enemmän, kun kulujen laskeminen aloitetaan kansakoulun ensimmäiseltä luokalta. Opetuskulut sisältävät opettajien palkat, oppilaitosten muut kulut, jne.
Työnantajani kustansi lukuisat (kymmenet) työajalla suorittamani koulutukset Suomessa ja ulkomailla, mutta sehän on jokaisen kohdalla ihan normaalia toimintaa.
Lopuksi totean, etten ole ollut elämäni aikana koskaan työttömänä, lomautettuna enkä lakossa. Ansaitsemaani eläkettä olen saanut nauttia jo kauan.Sinä tunnut nähneen elämää melkoisesti.
Sitä kaikkea on usein kiva muistella nyt vanhempana, vaikka jotkut vaiheet eivät aina olisi olleet silloin miellyttäviä.
Kyllä se on tosiaan niin, että kielitaidon lopullinen oppiminen tapahtuu vasta kun sitä joutuu käyttämään sen maan kansalaisten kanssa.
Minäkin olin viisissä kymmenissä kun tuli Venäjän "haaste" ja läksin tyhjästä opettelemaan.
Vuosien aikana opin senkin niin, että tulkkasin jo toisia.
Kirjoituskirjaimia en koskaan opetellut, vaan puhumisen, ymmärtämisen ja painokirjaimilla kirjoitetun lukemisen.
Turkin opiskelun aloin vielä vanhempana ulkomaankaupan innoittamana.
Nykyisin enää harrastelen ettei herra Altsinheimeri tulisi kylään, harrastuskieli on Kiina.
Sille on kyllä vielä käyttöä monien tuttavuuksieni vuoksi.
Minä muuten jouduin oppikoulunkin lukukausimaksut ja kaikki kulut tienaamaan itse omalla työllä.- nuapuri
kamuttaja kirjoitti:
Sinä tunnut nähneen elämää melkoisesti.
Sitä kaikkea on usein kiva muistella nyt vanhempana, vaikka jotkut vaiheet eivät aina olisi olleet silloin miellyttäviä.
Kyllä se on tosiaan niin, että kielitaidon lopullinen oppiminen tapahtuu vasta kun sitä joutuu käyttämään sen maan kansalaisten kanssa.
Minäkin olin viisissä kymmenissä kun tuli Venäjän "haaste" ja läksin tyhjästä opettelemaan.
Vuosien aikana opin senkin niin, että tulkkasin jo toisia.
Kirjoituskirjaimia en koskaan opetellut, vaan puhumisen, ymmärtämisen ja painokirjaimilla kirjoitetun lukemisen.
Turkin opiskelun aloin vielä vanhempana ulkomaankaupan innoittamana.
Nykyisin enää harrastelen ettei herra Altsinheimeri tulisi kylään, harrastuskieli on Kiina.
Sille on kyllä vielä käyttöä monien tuttavuuksieni vuoksi.
Minä muuten jouduin oppikoulunkin lukukausimaksut ja kaikki kulut tienaamaan itse omalla työllä.Asuit lapsena naapurissa ja leikittiin usein.
- viittiks.kertoo
nuapuri kirjoitti:
Asuit lapsena naapurissa ja leikittiin usein.
hei missäpäin lieksaa asuit eli missä kylässä
- nuapuri
viittiks.kertoo kirjoitti:
hei missäpäin lieksaa asuit eli missä kylässä
Pankakoskella ja kamuttajan isä oli vähän väliä linnassa ja sisarusten elämä oli kovaa ja puute ankara. Monta kertaa lapset söi meillä kun ruokaa ei ollut kotona. Kamuttaja oli nuorin.
- lamminkylä
nuapuri kirjoitti:
Pankakoskella ja kamuttajan isä oli vähän väliä linnassa ja sisarusten elämä oli kovaa ja puute ankara. Monta kertaa lapset söi meillä kun ruokaa ei ollut kotona. Kamuttaja oli nuorin.
Aii hän onkkii kosken hamppeja no ilmankos on niin outo
nuapuri kirjoitti:
Pankakoskella ja kamuttajan isä oli vähän väliä linnassa ja sisarusten elämä oli kovaa ja puute ankara. Monta kertaa lapset söi meillä kun ruokaa ei ollut kotona. Kamuttaja oli nuorin.
Olisi mielenkiintoista tietää keneksihän sinä minua luulet.
En ole asunut Pankakoskella ikinä.
- nomikään
Mielenkiintoista. Kiina ja kiinan kieli. Onko se ymmärrettävissä keltaiseksi? Kuinka vakavasti kamuttaja kokee keltaisen vaaran, noin niin kuin ideologisen taiteellisen vaikutelman kannalta?
Entäs syvä laaksojen, suorastaan ymmärryksen kuilun tuoma kuiskaus tai kaiku? Mitä se on sitten hetken ja ajan ymmärryksen, oivalluksen ja tuntemuksiemme rinnnalla syvissä atmosfääreissä jne...
Olen pahoillani siitä, että Jumaluus ja Pirullisuus kiistelevät liikaa keskenän. ;)En nyt keltaista vaaraa pidä minään uhkana Suomelle.
Joskus oli tarjolla mahdollisuus lähteä monen vuoden komennukselle Kiinaan, mutta en lähtenyt sillä perhe oli tärkeämpi ja halusin jälkikasvuni käyvän koulunsa Suomessa.- olet.loinen
kamuttaja kirjoitti:
En nyt keltaista vaaraa pidä minään uhkana Suomelle.
Joskus oli tarjolla mahdollisuus lähteä monen vuoden komennukselle Kiinaan, mutta en lähtenyt sillä perhe oli tärkeämpi ja halusin jälkikasvuni käyvän koulunsa Suomessa.Voi kun olisit mennyt ja jäänyt sille tiellesi
Siirryn taas pelkkää Lieksaa ja entistä Pielisjärveä koskeviin aiheisiin.
Tämä oli pieni sivuhyppy, mutta koska Lieksa on tullut valtakunnallisesti tunnetuksi tästäkin aiheesta niin päätin kerran kirjoittaa
Olen ollut niin paljon mukana aikoinaan, ja vieläkin pyytävät, tänä iltana viimeksi.
En pistä nokkaani sinne.- miten.on
Oletko onnistunut pysymään erossa vai onko neuvoja kysytty.
- rtyhe
Hieno kirjoitus.
- ole.avoin.ja.rehellinen
pistä korttisi pöytään rehellisesti oletko rasisti vai suvakki nyt on puoli valittava
- uiyttrewwy
Useimmat ihmiset eivät varmasti ole kumpaakaan joten turha vaatia. Voi olla myös maltillisia maahanmuuton hyväksyjiä tai maltillisia maahanmuuton vastustajia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1453056- 502482
- 1082473
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2382151Mitkä on ne arvot?
Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu2431745- 1011699
Koulussa opetetaan anaali- ja suuseksiä
"Kirjassa puhutaan varsin suorasukaisesti ”vehkeistä, flirttailusta, suostumisesta ja kieltäytymisestä, nautinnosta sekä4551675Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.
Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j91594Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."
Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää141552R.I.P. Kristian Antila
Entinen huippumaalivahti ja -kiekkoilija menehtyi äkillisesti 44-vuotiaana. Kunnia muistolleen. https://www.iltalehti.fi231359