Hallitus päättää lokakuussa, eli hyvin pian, Suomen itsehallintoalueista eli uudesta sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisvastuusta sekä myöhemmin näiden alueiden muista mahdollisista tehtävistä.
Esillä on ollut maakuntamalli sekä esim. maakuntaliitto-malli. Maakuntamallissa olisi 19 nykyistä maakuntaa ja maakuntaliitto-mallissa kunnat säilyttäisivät päätäntäntävaltaansa valitsemalla edustajansa maakuntaliittoihin, eli ei paljonkaan hallinnollista uudistusta.
Suomen maakunnat ja keskuskaupungit ovat:
Ahvenanmaa, Maarianhamina
Etelä-Karjala, Lappeenranta
Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki
Etelä-Savo, Mikkeli
Kainuu, Kajaani
Kanta-Häme, Hämeenlinna
Keski-Pohjanmaa, Kokkola
Keski-Suomi, Jyväskylä
Kymenlaakso, Kouvola
Lappi, Rovaniemi
Pirkanmaa, Tampere
Pohjanmaa, Vaasa
Phjois-Karjala, Joensuu
Pohjois-Pohjanmaa, Oulu
Pohjois-Savo, Kuopio
Päijät-Häme, Lahti
Satakunta, Pori
Uusimaa, Helsinki
Varsinais-Suomi, Turku
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että alueita tulee enintään 19. Sipilän hallitus päättää lokakuussa alueiden määrän. Jos 18-19 itsehallintoaluetta olisi Suomessa jo nyt toiminnassa, niin myös pakolaiskriisin ratkaisu olisi helpompaa. Nykyiset 318 kuntaa eivät voisi vängätä eipäs-joopas, otetaan-ei oteta pakolaisia. Maakunnat voisivat esim. resurssiensa mukaan päättää, että suuriin maakuntakeskuksiin otetaan pakolaisia tietty määrä asukasluvun mukaan.
Sosiaali- ja terveysasiat on hyvä keskittää edullisiin ja uudenaikaisiin keskuksiin, jonne matkat eivät saa olla liian pitkät. Tuomas Pöystin selvitysryhmän 9-12 keskusta on liian vähän. Suomessa ei tarvita 318 kunnanhallitusta, valtuustoa, lukuisia lautakuntia, ohjausryhmiä, työryhmiä ... palkkioineen ja kokouskuluineen päättämässä lakisääteisistä asioista, jotka on pakko hoitaa, kun tiedetään että noin puolet on sosiaali- ja terveyspuolen päätöksiä. Sote-päättäminen ja rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle ja päätökset tullaan tekemään uusissa itsehallintokeskuksissa. Samalla siirtyy noin puolet kuntien verotuloista.
Kuntahallinnon uudistus on tehtävä ja se on hyvä tehdä yhdessä sote-uudistuksen kanssa. Eiköhän Suomi olekin saanut EU:sta huomautuksia kimurantista sairaanhoidonkorvattavuus ja järjestämisvastuusta. On yksityistä terveydenhoitoa, on työnantajien järjestämää työterveydenhoitoa, on sairausvakuutuksen korvaamaa ja ei-korvaamaa, on kuntien järjestämää (valtion tuella) terveyskeskusta, josta puuttuu erikoissairaanhoito. Erikoisinta on se, että erikoislääkäri voi pitää yksityisvastaanottoaan terveyskeskuksissa ja yksityispotilaitaan kunnansairaalassa erikoishintaan. Suomen kimuranttijärjestelmä jättää monet sairaat kokonaan erikoissairaanhoidon ulkopuolelle. Erikoissairaanhoitoa ei ole järkevää eikä mahdollista järjestää 318 kunnassa mutta kylläkin 19 sote-keskuksessa.
Nyt olisi keskusteltava maahanmuuttokriisin ohella Suomen kuntahallinnon uudistamisesta. Kuntarakenneuudistus on tehtävä mahdollisimman pian, nykyiseen 318 kunnan hallintomalliin Suomella ei ole varaa.
Esillä on ollut maakuntamalli sekä esim. maakuntaliitto-malli. Maakuntamallissa olisi 19 nykyistä maakuntaa ja maakuntaliitto-mallissa kunnat säilyttäisivät päätäntäntävaltaansa valitsemalla edustajansa maakuntaliittoihin, eli ei paljonkaan hallinnollista uudistusta.
Suomen maakunnat ja keskuskaupungit ovat:
Ahvenanmaa, Maarianhamina
Etelä-Karjala, Lappeenranta
Etelä-Pohjanmaa, Seinäjoki
Etelä-Savo, Mikkeli
Kainuu, Kajaani
Kanta-Häme, Hämeenlinna
Keski-Pohjanmaa, Kokkola
Keski-Suomi, Jyväskylä
Kymenlaakso, Kouvola
Lappi, Rovaniemi
Pirkanmaa, Tampere
Pohjanmaa, Vaasa
Phjois-Karjala, Joensuu
Pohjois-Pohjanmaa, Oulu
Pohjois-Savo, Kuopio
Päijät-Häme, Lahti
Satakunta, Pori
Uusimaa, Helsinki
Varsinais-Suomi, Turku
Hallitusohjelmaan on kirjattu, että alueita tulee enintään 19. Sipilän hallitus päättää lokakuussa alueiden määrän. Jos 18-19 itsehallintoaluetta olisi Suomessa jo nyt toiminnassa, niin myös pakolaiskriisin ratkaisu olisi helpompaa. Nykyiset 318 kuntaa eivät voisi vängätä eipäs-joopas, otetaan-ei oteta pakolaisia. Maakunnat voisivat esim. resurssiensa mukaan päättää, että suuriin maakuntakeskuksiin otetaan pakolaisia tietty määrä asukasluvun mukaan.
Sosiaali- ja terveysasiat on hyvä keskittää edullisiin ja uudenaikaisiin keskuksiin, jonne matkat eivät saa olla liian pitkät. Tuomas Pöystin selvitysryhmän 9-12 keskusta on liian vähän. Suomessa ei tarvita 318 kunnanhallitusta, valtuustoa, lukuisia lautakuntia, ohjausryhmiä, työryhmiä ... palkkioineen ja kokouskuluineen päättämässä lakisääteisistä asioista, jotka on pakko hoitaa, kun tiedetään että noin puolet on sosiaali- ja terveyspuolen päätöksiä. Sote-päättäminen ja rahoitus siirtyy kunnilta valtiolle ja päätökset tullaan tekemään uusissa itsehallintokeskuksissa. Samalla siirtyy noin puolet kuntien verotuloista.
Kuntahallinnon uudistus on tehtävä ja se on hyvä tehdä yhdessä sote-uudistuksen kanssa. Eiköhän Suomi olekin saanut EU:sta huomautuksia kimurantista sairaanhoidonkorvattavuus ja järjestämisvastuusta. On yksityistä terveydenhoitoa, on työnantajien järjestämää työterveydenhoitoa, on sairausvakuutuksen korvaamaa ja ei-korvaamaa, on kuntien järjestämää (valtion tuella) terveyskeskusta, josta puuttuu erikoissairaanhoito. Erikoisinta on se, että erikoislääkäri voi pitää yksityisvastaanottoaan terveyskeskuksissa ja yksityispotilaitaan kunnansairaalassa erikoishintaan. Suomen kimuranttijärjestelmä jättää monet sairaat kokonaan erikoissairaanhoidon ulkopuolelle. Erikoissairaanhoitoa ei ole järkevää eikä mahdollista järjestää 318 kunnassa mutta kylläkin 19 sote-keskuksessa.
Nyt olisi keskusteltava maahanmuuttokriisin ohella Suomen kuntahallinnon uudistamisesta. Kuntarakenneuudistus on tehtävä mahdollisimman pian, nykyiseen 318 kunnan hallintomalliin Suomella ei ole varaa.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.