Kerätään 100-150 omistajaa ja perustetaan oma yhtiö kivitipulle.
30-50 tuhatta yhdeltä omistajalta ja hyvät edut omistajille. 4 500 000-7 500 000
Siihen porukkaan mahtuu jo viisaampiakin jotka saavat kuntoutujat takasin ja
jokaisella uusia ideoita paikalle.
Jos vielä tulisi miinus vuosi niin ei paljon yhdeltä tekisi.
Samalla jää remontti rahat et laitetaan paikat kuntoon.
Laittakaa joku ehdotus eteenpäin ja pelastetaan kivitippu!
Mökkien omistajat,golffarit ja lähialueen asukkaat varmasti mukana!
100-150 hengen porukka ja niiden sukulaiset käyvät silloin tällöin sielä tanssahtelemas niin alkaa tupa täyttymään.
Laittakaa ideoita tänneja ostetaan pois jos vielä keretään.
30-50 tuhatta yhdeltä omistajalta ja hyvät edut omistajille. 4 500 000-7 500 000
Siihen porukkaan mahtuu jo viisaampiakin jotka saavat kuntoutujat takasin ja
jokaisella uusia ideoita paikalle.
Jos vielä tulisi miinus vuosi niin ei paljon yhdeltä tekisi.
Samalla jää remontti rahat et laitetaan paikat kuntoon.
Laittakaa joku ehdotus eteenpäin ja pelastetaan kivitippu!
Mökkien omistajat,golffarit ja lähialueen asukkaat varmasti mukana!
100-150 hengen porukka ja niiden sukulaiset käyvät silloin tällöin sielä tanssahtelemas niin alkaa tupa täyttymään.
Laittakaa ideoita tänneja ostetaan pois jos vielä keretään.
Vastaukset 14
Vanhimmat
"omistajille puoliilmaiseksi" -> takuu bisnes
Mukana ollaan! Kuka keräisi porukan kasaan?
Kuntakin varmasti pienellä
panostuksella uusia yrittäjiä tukemassa.
Kannattavuuslaskelmat on tehty tarkkaan. Ei kannattane toistaiseksi kylpylä-hotellina. Pari vuotta sitten remontoitiin ravintola-keittiö. Tuntuu, että sitä silmällä pitäen, että mahdollistuu isomman porukan nopea ja joustava ruokailu. Taisi olla jo silloin tiedossa tämä. Mutta hyvä niin, sillä monikulttuurisuus on rikkautta.
Jaetaan sitten kaikille osakkaille oma huone ja kylpeä voi kaikki koska haluaa
Alueen naapurusto käy niin kuumana, että tämä voi varmasti tapahtua.
Tehkää tästä julkinen juttu, niin nähdään keitä lähtee oikeasti mukaan.
Ei se pimein lyhdyin toimi ja ihan vielä ei kannata hätäillä kauppaa.
Lomayhtymä vedättää kuitenkin pakolaisilla hintaa.
Eikös tälläisiä ideoita ole yleensä "kasvokirjassa", jossa on mahdollisuus suljettuun ryhmään? Itse en kuitenkaan aio mennä sinne ja siksi annan vielä kerran hyvän ehdotuksen niille jotka ovat kiinnostuneet ottamaan vastuun itselleen Kivitipusta tulevaisuudesta. Ensin tarvitsette hyvän lakimiehen, jotta tiedätte, miten asiat menee, kun ne tehdään oikein. Hyvä perusta tarvitaan tässäkin, niinkuin muissakin asioissa. Kun sitten on vastuunottoporukka koossa otatte mallia "sosiaalisesta taloudenpidosta"
Suomessa vaikuttaa Tytti Laine hyvänä asiantuntijana (develooppi.fi)
Tytti on yhteistyössä muidenkin kanssa jotka osaavat asian, mm. Håkan Björk.
Te teette ja haette neuvot tekemisestä heiltä. Hyvä kun on netti, niin yhteydet pelaa kauemmaksikin, alta aikayksikön.
Luultavasti täytyy alkaa allekirjoituksen valituksesta, ja siihen pitää olla erittäin pätevä lakimies asialla. Älkää käyttäkö lähiseudun, vaan jotain jolle tiedetään tälläisten asioiden olevan rutiinia.
Tämä on selvää tekstiä
http://www.develooppi.fi/wp-content/uploads/2010/01/pikaopas_2009.pdf
Voi sitä riitelyn määrää kun on 100-150 johtajaa.
Jos joku lähtisi juttua vetämään, olisin mukana!
Oy,perustainen ja normisto toimitusjohtaja ja omistajille pääomatulot ainakin osittain vaikka alennus lippuina kylpylän käyttöön tai tannisparketille..en näe etteikö se toimis ihan tervelelä pohjalla.mutta jos ei mitään tehdä niin kivitippu menetetään iäksi. ja se on sillä selvä. joten ideana kannatettava tehdä kivitipusta uusi omistuspohjainen oy yritys.
Hei Setukeskus, ehdotit että "omistajille pääomatulot ainakin osittain vaikka alennus lippuina kylpylän käyttöön tai tannisparketille".
En usko ideaan ja yritän alla lyhyesti selittää miksi.
Jos alkupanostus on tuo aloittajalta kevyesti heitetty 30-50 tuhatta/osallistuja, niin aika paljon pitää tanssijalkaa vipattaa ja kylpylän käytöstä nauttia että saisi omansa poi.
Lasketaanpa vähän: jos yhdistetty kylpylä ja tanssilippu olisi esim 50 euroa ( ei ole niin paljoa tiedän, mutta näin on helpompi laskea) ja osakas kävisi nauttimassa eduistaan säännöllisesti kaksi kertaa viikossa, niin menisi 10-19 vuotta (sijoitussummasta riippuen) että sijoittaja olisi edes omillaan.
Minusta olisi kyllä mukava käydä noiden vuosien kuluessa välillä jossain muuallakin -ja viettää joskus jopa koti-iltaa.
Enkä kyllä usko sitäkään, että 200 km:n etäisyydeltä löytyisi tarpeeksi porukkaa joilla on noin paljon löysää rahaa. Ai miksikö tuo 200 km? Hybin harva lähtee tansseihin tuon kauemmaksi.
Oikein hyvää jatkoa!
Onhan noit aikaisemminkin yrityksiä perustettu!
Luotettava tapa toimia = Yhteiskunnallinen yrittäjyys.
http://social-business.se/affarsmodellen/vara-egna-exempel/ (Ruotsissa)
Tässä selvitys suomeksi tuosta ruotsin mallista:
MITKÄ YHTEISÖYRITYKSET ?
SATUMAISTA(KO) ? (Laittakaa tiedoksi päättäjille!!! Apurahoja saa hakea EU:sta esittäessään luotettavan liikeidean sosiaalisen liiketoiminnan muodossa!)
Olipa kerran…15 vuotta sitten...
kaukana Euroopan pohjoiskolkassa lääni, jonka nimi oli Västerbotten. Läänin maaherra päätti, että nytpä kannustetaan kaikkia uusia ideoita ja uusajattelua. Kenenkään ei enää tarvitsisi työttömänä maleksia. Läänissä oli kosolti tyydyttämättömiä tarpeita. Verovarat olivat vähissä ja yksityinen sektori työskenteli muiden asioiden kimpussa. Miten tyydyttää uusia tarpeita ja samalla luoda turvallista ja kestävää palkkatyötä?
Skotlannista löytyi hyvä vastaus - Community Business. Västerbottenissa ryhdyttiin sitä opiskelemaan ja liitettiin voimat yhteen jännittäviin Yhteisöyrityksiin. Jos yritys menestyisi ja palkanmaksun jälkeen jäisi rahaa, voitto käytettäisiin uusien tarpeiden tyydyttämiseen. Omistajille ja jäsenille ei osinkoa maksettaisi.
Yhteisöyrityksissä yhdistettiin vapaaehtoistyö ja liiketoiminta. Lisäksi yhteiskunta maksoi oma osuutensa aikaansaannoksista. Yhteisöyritykset tarvitsivat tukea ja järjestelmällistä työtä ja senpä vuoksi perustettiin tukiyritys. Tukijajoukko oli innoissaan ja halusi yhteisöyritysten täyttävän koko maan - tai ainakin maakunnan.
Yhteisöllisyydestä tuli pop – pieniä paikallisia yhteisöyrityksiä suuressa Euroopan Yhteisössä.. Västerbottenista kehittyi onnellisin ja yritteliäin lääni koko Euroopassa.
S O S I A A L I T A L O U S
Sektorit kotitalous osuuskunnat yhteisöyritykset
Yksityinen sektori
Kolmas sektori sosiaalitalous sosiaaliset yritykset
Julkinen sektori
epävirallinen talous aatteelliset yritykset sosiaaliset
harmaa ja valkoinen osuuskunnat
On monta tapaa kuvata toimintaa, joka ei ole sen paremmin julkista kuin yksityistä. Kokonaisuuden hahmottamiseksi voidaan kansantalous jakaa kolmeen sektoriin, yksityiseen, julkiseen ja kolmanteen sektoriin. Hyvässä yhteiskunnassa nämä täydentävät ja vahvistavat toisiaan ja luovat ihmisille rikkaan ja hyvän elämän.
Kolmas sektori on usein näkymätön ja aliarvostettu taloudellisessa mielessä. Kuitenkin se on tärkeä kansantalouden kannalta. Kolmas sektori pitää sisällään sosiaalitalouden, epävirallisen talouden ja kotitaloudet. Kotitaloudessa toiminta kohdistuu perheeseen ja omaisiin. Epävirallisessa taloudessa ihmiset tekevät paljonkin työtä auttaakseen toisia erilaisissa verkostoissa.
Sosiaalitalouden käsitteen kotimaassa, Ranskassa, se kuvaa kaikki yritykset ja järjestöt, joilla on yhteiskunnallista hyötyä luovaa taloudellista toimintaa. Käsite on yleistymässä EU:ssa ja sitä on myös yritetty määritellä Ruotsissa ( ja Suomessa).
Sosiaalitalouden sijasta voisi puhua yhteisötaloudesta, eli taloudesta joka tähtää yhteisön etuun. Se muodostuu ennen kaikkea osuuskunnista, säätiöistä, aatteellisista yhdistyksistä ja sosiaalisista yrityksistä.
Sosiaaliset yritykset harjoittavat taloudellista toimintaa demokraattiselta pohjalta. Yritysten päätarkoitus ei ole tuottaa taloudellista voittoa. Sosiaalinen yrittäminen lähtee halusta tyydyttää tarpeita ja täyttää toivomuksia jotka liittyvät kansalaisten hyvään arkeen. Ruotsalaisessa yhteiskunnassa tämä pitää sisällään myös oikeuden turvalliseen ja mielekkääseen työhön.
Inhimillisessä yhteiskunnassa taloudelliset arvot eivät aina tule syrjäyttää toisia tärkeitä arvoja. Tietoisuus tästä on ollut sosiaalitalouden uusien yritysmuotojen kehittämisen taustalla. Tämä siitä, "olipa kerran"
Nyt sitten todellisuus se että on toimiva malli ja kolmas sektori käyttää nimeä neljäs sektori sekä että yritykset, jotka perustetaan sosiaalisen tilinpidon mukaan nykyään, ovat yleensä voittoa tuottavia tavallisia yrityksiä. Ero tavalliseen yrittämiseen on se että voittoosuus jaetaan siihen omaan toimintaan eikä esim. osinkona muualle. Takaamaan toiminnan tulevaisuuden ja työntekijöiden oman työpaikan pysyvyyden. Ajatus on yleishyödyllinen yhteiskunnallinen yritys, joka on inhimillinen meitä kaikkia kohtaan eikä ole sen jälkeen yhtäkään työtöntä, kun kaikki ovat otiminnassa mukana, oman kykynsä mukaan.
Hehehee heheehee heeheeee!
https://www.youtube.com/watch?v=CF_-ThDLF34