Avioliiton saa purkaa ja pyytää mitätöintiä, mikäli rakkaus tai kärsivällisyys heikkenee liiaksi. Tahtominen loppuu.
Tahtomisen loppuminen on merkki, ettei avioliiton sakramentaalista sidettä ehkä olekaan ja liiton saa kyseenalaistaa kirkon ehdoilla.
Tahtomisen loppuminen on merkki, ettei avioliiton sakramentaalista sidettä ehkä olekaan ja liiton saa kyseenalaistaa kirkon ehdoilla.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Kirkko voi mitätöidä avioliiton, mutta perusteeksi vaaditaan selkeästi näytettävissä oleva vilpillinen toiminta, ei pelkästään"ei enää jakseta". Tällaisia syitä voivat olla esimerkiksi puolison väkivaltaisuus sekä abortti. Avioeroa voi jokainen hakea, eikä sitä lueta synniksi syyttömälle, eli sille osapuolelle, joka vastustaa eroa. Eronneet saavat osallistua ehtoolliselle, kunhan eivät ole uudessa suhteessa. Tahdon loppuminen ei ole peruste.
Ehkä katolinen kirkko on muuttunut, mutta tähän asti katolilaiset ovat kertoneet että protestanttien ja katolilaisuuden avioliittokäsityksen ero on, että katolilaisilla avioliitto on sakramentti jota kukaan ei voi purkaa mistään syystä.
Minua nämä asiat kiinnostavat, koska olen elänyt avoliitossa ja harkinnut katolilaisuuteen kääntymistä. Kääntymisen ehtona kuitenkin on, että avoliittoni muutetaan luterilaisella vihkimisellä sakramentaaliseksi avioliitoksi. Eikä siinä olisi mitään järkeä, jos katolinen kirkko myöhemmin kirkon jäseneksi päästyäni mitätöisikin avioliittoni jollakin lillukanvarsiverukkeella.
Ymmärrän kyllä, että joskus hätätapauksissa pariskunnan on erottava ja jaettava omaisuutensa, jotta selviäisivät eteenpäin. Mutta silti he olisivat puolisoina yhä samaa perhettä, aivan kuten toisistaan erkaantuneet sisarukset tai lapset ja vanhemmatkin ovat.
Ja samoin äärimmäisissä selvissä valeavioliittotapauksissa voidaan tuomita, ettei sakramentaalista sidettä ole, mutta sellaiset tapaukset ovat varmasti hyvin, hyvin harvinaisia. Eihän muuan naisiin menevä murhanhimoinen englantilainen kuningaskaan saanut mitätöinti järjestetystä liitostaan velivainaansa kihlatun kanssa. Ei, vaikka paikallinen piispa puolsi mitätöintiä.
Niin, juuri siitä syystä, että sakramenttia ei saa rikkoa, on eronneelle kiellettyä elää uudessa suhteessa, koska kirkko ei eroa tunnusta. Jos ero ei ole yhteinen päätös ja toinen puoliso vastustaa eroa, hänet katsotaan syyttömäksi osapuoleksi, sillä avioero ja sen hyväksyminen on aina synti. Kirkon opetus asiassa ei ole muuttunut.
Tahto ei voi loppua siihen, kun rakkauden tunne väljähtyy. Siitä nimittäin tahdon on juuri alettava. Tahto on rakkautta.
Ei kannata välittää näistä sairaista ihmisistä, jotka levittää näitä sairaita trollejaan.
Tämä keskustelun aloitus on taas hyvä esimerkki mieleltään järkkyneen ihmisen ajatuksen juoksusta ja yrityksestä levittää omaa pahaa oloaan muille.
No, hei miksi itse levität pahaa oloasi muille?
Eikö olisi parempi olla asiallinen?
Fakta on, että vaikka katsoisi asioita ruusunpunaisten lasien läpi, niin ihmiset elävät nykyään pidempään kuin ennen jolloin oli hyvä jos selvisi 40 vuotta hengissä. Lisäksi oli soita ja muita vitasauksia ja tauteja, joilla erosta selvittiin kunniallisesti.
Jos juttelisit joskus pappien kanssa niin ymmärtäisit, että monesti ero on paras ratkaisu vahinkojen minimoimiseksi. Jos noin ei olisi, niin ei olisi piispan synodia Roomassa. Ei sitä siksi ole sinne kutsuttu, että piispoista on kivaa hengailla 3 viikkoa keskenään Roomassa, pelata futista Eurooppa vastaan Aasia ja syödä pitsaa ja juoda Chiantita.
Miksi esität Katolilaista?
Minä en todellakaan ole katolilainen, hassu.