Parempi katsoa kun katua

...outoa porukkaa, muutaman kerran siellä käynyt minäkin.
Olisin vain halunnut jutella, mutta ei siitä koskaan tule mitään, heti vain kysellään mistä päin on ja käykö fantasia-jutut ja nettiseksi. Puhelinnumeroa kysellään ja ehdotellaan heti tapaamisia.
Sama koskee treffipuolta, vaikka sinne kirjoittaa aivan selvästi että hakee vain kirjekaveria, pelkkiä ehdotuksia sieltä vain tulee.
Siellä oli ilmoitukseni kuukauden päivät ja poistin sen koska kaikki tuntuivat olevan sielläkin aivan pipipäitä.
Löysin sieltä kyllä yhden kirjekaverin jonka kanssa meilaillaan melkein joka päivä, mutta taitaa olla niitä harvinaisuuksia ettei ole alkanut mihinkään seksin vonkaamiseen tai muuhun.
Kuvat ollaan lähetetty toisillemme ja meillä löytyy juttua taivaan ja maan välillä muustakin kuin seksistä.
Sillä en tosiaan voi ymmärtää kuinka joku voi välittömästi siitä alkaa puhumaan, kun vain on muutaman sanan umpivieraan ihmisen kanssa kirjoittanut, kyllä minä ainakin hoidan sen puolen aivan toisella kostilla, en ainakaan netissä.

olen aika uusi sättäilijä, mutta kerran haksahtanut ottamaan tuttavuutta mieheen, joka tuntui noin sätissä ihan ok. Kun tapasin niin hänhän olikin ihan ilmeisesti asuntoa vailla ja vissiin luuli seksillä minut saavansa pauloihinsa. Heti kohta toisen kerran tavatessa keskusteli jo meidän taloudesta ja olin kohta muija ja kaiken aikaa oli muuttamassa MINUN asuntooni uskomatonta miks vanha sellaista riesaa ottas. Katos äkkiä kun havahtui totuuteen,, ei se ota

Joukko, joka hakee netistä seuraa on selvästi jakautunut kahteen ryhmään. Osa hakee vain seikkailua ja seksiseuraa, osa hakee ystävää, jonka kanssa seksi myöhemin kuuluu kuvioon, jos suhde kehittyy ja kuten aikuisilla kuvioon kuuluu. Monet miehet pyrkivät seksiin niin nopeasti, että suhde ei ehdi kehittyä naisen mielestä siihen pisteeseen ja siksi lopahtaa. Ja hyvä on, että lopahtaa, jos vain seksi on kiinnostuksen kohde.

Yllättävän monet vanhemmista herrasmiehistä ilmoittavat olevansa nuorekkaita ja ehkä ovatkin mieleltään nuorekkaita, mutta useimmat ovat ulkoisesti ikäisensä näköisiä ja varsinkin kokoisia. Samoin monet yli 50-vuotiaat miehet toivovat naisen olevan itseään 15-20 vuotta nuorempia ja tyylikkäitä. Toivotaanko juuri sitä, mikä itsestä puuttuu? Onhan nuoren, tyylikkään naisen rinnalla kivempi kulkea kuin ikätoverin. Vai onko? Nuorella naisella on vielä lapset pieniä/nuoria tai lapset kokonaan tekemättä, on asuntolainat maksamatta ja vaihdevuodet vasta tulossa. Ja mitä on tyylikkyys? Eikö henkisillä ominaisuuksilla ja sielun sivistyksellä pitäisi kypsän, aikuisen arvoasteikossa olla ykkösija?

Eivät kaikki miehet heti sitä seksiä halua. Tutustuin erääseen naiseen treffien kautta. Olemme seurustelleet pian puoli vuotta. Tapasimme tosin noin viikko ensimmäisten mailien jälkeen, naisen aloitteesta. Sitä rataa on menty. Sänkyyn päädyimme noin puolitoista kuukautta ensitapaamisemme jälkeen.

Tällä hetkellä luulen, että tästä on kehittymässä elämäni paras ihmissuhde. Meillä on paljon yhteistä; arvot, harrastuksia ym. mielenkiinnon kohteita. Näinkin voi joskus käydä. Kun tätä keskustelupalstaa lukee, niin näyttää siltä että useimmat (niin naiset kuin miehetkin!) ovat pettyneet. Onhan näissä piireissä monenlaista vipeltäjää, mutta joskus onni voi potkaistakin.

Suurin syy onnistumiseemme lienee siinä, että emme kumpikaan hakeneet mahdottomia ja olimme sitä mitä olimme. Emme esittäneet toisillemme mitään, olimme alusta lähtien rehellisiä ja avoimia.

Sekään ei aina pidä paikkaansa, että mies hakisi itseään nuorempaa seuraa. Minä olen suurin piirtein keski-ikäinen mies ja naisystäväni on minua kolmisen vuotta vanhempi. Tämän asia ei ole meitä kumpaakaan haitannut. Tässä iässä muutamalla vuodella ei ole enää mitään merkitystä.
Nuorempi (siis 10-20v.) nainen saattaisi hetken tuntua mukavalta, mutta ei varmaan menisi pitkää aikaa kun ongelmia alkaisi ilmetä.

En myöskään pidä itseäni tunnevammaisena, vaikka netistä olen kumppanini löytänytkin. Pystyn mielestäni hyvin läheiseen ihmissuhteeseen. Vastaavaa palautetta olen myös saanut naisystävältäni. Toki myönnän senkin, että paljon näillä treffipalstoilla liikkuu sitäkin porukkaa, etupäässä miehiä, mutta myös naisia! Näistä naisista harvemmin vain puhutaan.

Kirjoitin tämän koska haluan tuodan julki toisenkin näkökulman: Joskus voi onnistuakin!

Joo, tai on puute. Minulla nimittäin ajan puute. Ei ole aikaa laukata esim.baareissa etsimässä " normaalilla tavalla" miestä. VOisitko muuten määritellä, mikä on normaali tapa?
Itse laitoin ilmoituksen ja se oli sillä selvä.
Löysin komean, korkeasti koulutetun (lääkäri) ihmisen ja henkisesti juuri sellaisen, jota en edes villimeissä unelmissa olisi kuvitellut löytäväni.HÄn on kaikkea muuta kuin tunnevammainen. LÄhinnä kaikki "normaalilla" tavalla tapaamani miehet ovat olleet tunnevammaisia.
Ulkoisesti minussa ei taida olla mitään ihmeellisempaa vikaa, ainakin baarissa satelee iskuyrityksiä joka suunnasta. Eikä älykkyydessänikään ole mitään vikaa.
Ehkä sinä itse olet hieman, sanoisinko suppeakatseinen tai sitten niin epäkiinnostava, että vedät puoleesi samankaltaisia ihmisiä.

Valitettavasti olen huomannut samaa.

Olen huomannut myös sen, että netti ei ole mitenkään poikkeus muuhun. Nelikymppisillä on käsillä jäännöspalojen markkinat ja siihen on tyytyminen.

Mielenkiintoiseksi tilanteen tekee se, että joukko puutteellisia bongailee toisten puutteellisten joukosta sitä vähiten epäsopivaa :)

Ja mitäkö minulta puuttuu... oikea asuinpaikka. Paitsi että tämä on minulle juuri se oikea asuinpaikka. Ja sitten vain etsiskellään toista samanlaista kylähullua, joka haluaa asua korvessa luontaistalouden ja markkinatalouden välisellä raja-aidalla tasapainoillen.

Netti on siinä etsinnässä varsin potentiaalinen väline - vai pitäisiköhän sittenkin lähteä ajelemaan pitkin maaseutukyliä ja käydä koputtelemassa oville: "Hyvää päivää. Sattuisiko tässä talossa asumaan seurustelusta kiinnostunutta naista?"

:D

Miks pitää ottaa niin vakavasti asiat, kuin olisi maailman loppu? Kokeilkaa ja kokeilkaa, ei yrittänyttä laiteta! Lie vaikka joskus hyvä osuis kohdalle!?!?

Itse lähden siitä, että jos kemiat ei pelaa, niin sitten laitetaan piste koko hommalle ja jatketaan elämää.

Itsellänikin on profiili netissä ja kolmelta naiselta on tullut tähän mennessä ehdotus tutustumiseksi alle kuukaudessa. Kenenkään kanssa en ole vielä livenä tutustunut, en pidä kiirettä. Miksi? Koska olen livenä vähän ujo ja se ujous johtuu siitä, kun en tuntemattomien kanssa tule hyvin juttuun, siinä se minun vika on! Kun vähän tutustuu niin jo juttu lentää (poislukien känni), eli haluaisin tutustua ensin ja tietää toisesta enempi ensin ennenkuin treffataan.

Ei hoppuilua...

Sattumalta eksyin näihin,ja mielenkiinnolla seuraan mitä porukkaa täällä on.On tosiaan kahdenlaista,tosikoita ja sitten veitikoita;)Yhtälailla samaa sakkia istuu esim ravintoloissa.Ystävän voi löytää sattumalta ja seuransa voi valita.Tärkeintä olisi pysyä totuudessa ja kertoa heti alkuun mitkä on ne omat odotukset..meinaan jos oikeasti kaveria hakee.Itse uskon kyllä että joskus voi onnistaa oikeasti.Olkaapa tarkkoina;)

...voisi väittää muullakin tapaa seuraa etsivillä olevan "puute" :). Eikö asia olekin niin että jos joku ei kenellekään ole kelvannut niin hänessähän on varmasti vikaa... ja puute kai on myös jos on jo varattu.

Totuus on niinkin ihmeellinen ettei kukaan ole tarkalleen sellainen kuin ensivaikutelman perusteella luulisi - vai eivätkö tuttavasi ole tulleet järkiinsä jos ovat muulla tavalla vääränlaisen ihmisen kanssa suhteeseen joutuneet? Kukaan järkevä tuskin heti ensimmäiseksi luettelee kaikki puutteensa (ei netissä eikä myöskään irl) - kaikkihan täällä etsivät täydellistä ihmistä ja epätäydellisillä ei mitään saumaa ellei vähän kaunistele asioita.

Pöpejä on suurin osa, mutta tapasin viime viikolla fiksun miehen deitin kautta. Pelotin hänet pois ja nyt harmittaa. Puhuin kuin papupata ja kerroin kaikista huonoista kokemuksistani deitatessa. Huonosti meni. Eipä taida ottaa sen koommin yhteyttä, vaikka en ole ruma enkä tyhmä.

Otsikon kanssa voin olla samaa mieltä, mutta ajattelin lisätä muutamia kohtia kirjoituksestasi.Mitähän mahtanet tarkoittaa suhteiden solmimista normaalilla tavalla?Rakkaudesta ja kenties perheen perustamismielessä, rahasta toiseen, oman egon pönkittämiseen, jos kumppani hyvillä suhteilla siunattu vai kenties jollakin muulla?Ihan mielenkiinnosta kysynkin mitkä näistä ovat motiiveja toiseen ihmiseen ja rehellisesti kaikki mitkä vaikuttavat asiassa esimerkiksi omalla kohdallasi?Huomannut nimittäin omasta kokemuksesta seuraavaa naisilla ja tunnevammaisuuden sekä huijaruuden välillä.

Naiset hakevat miehistä ns.ylimenoihmistä johon purkaa pahaa oloaan eronneina ja huijaten.Kun on selvitty siitä, heitetään ko.ihminen menemään kuin ei mitään..Eräät ovat ns.rahakkaita etsivät ja nämä huomaa helposti itse toisin kuin ensin mainittu ryhmä.Seuraava onkin sitten hankala.Omaa egoaan ruokkivat ihmiset toisen kustannuksella ja lähinnä sillä, että toisella on laaja ystäväpiiri ja tuttavia.Jollei ole niin pois vaan..

Ja tämä on aivan live-elämästä, joten ei pidä aina yleistää.Tunnevammaisia on jokapaikassa niin virtuaalimaailmassa kuin live maailmassakin.

Kukaan ei ole täydellinen.Jokaisella on"puute"jossakin asiassa.Ei suhteiden luomisessa esimerkiksi nettipalstoilla verrattuna kaljabaareihin erona ole kuin se, että toisessa luullaan enemmän ja jälkimmäisessä ollaan sekaisin enemmän örveltämässä.Mutta kukin tyylillään.

..............................

Joopajoo, sanopa, miten tunnevammat täällä näkyvät. Minusta profiilitekstit ovat aika rehellisiä. Tietysti joukossa on seikkailijoita, mutta heistä ei tarvitse välittää. Jo tuo jako seikkailu/tositarkoitus kertoo ensi silmäyksllä, mihin kukin pyrkii. Minusta seikkailu / tositarkoitus ei voi olla samassa profiilissa.

Netistä on vaikeampi löytää ystävää kuin livenä, koska kaikki ilmeisiin, eleisiin, ääneen ja ulkoasuun liittyvä jää ensi tapaamiseen. Sen sijaan kirjoitustaito antaa etusijan kielioppia opiskelleille.

(Minun) on vaikea suhtautua vakavasti ihmiseen, jonka vastausteksti on parhaimmillaankin neljä riviä pitkä ja jossa on ainakin kymmenen virhettä. Livenä tämmöisestä ei tietäisi mitään. Joten todennäköisesti nyt kiinnittyy huomio aivan eri íhmisiin kuin livetilanteessa.

Kuitenkin me treffipalstalla olijat olemme keskimäärin samanlainen ihmisryhmä kuin yksinäiset, sinkut, eronneet ovat yleensäkin.

Ketjun viesteisstä tuli pääsääntöisesti "negatiivisia" kokemuksia, joten päätinpä kertoa hyviäkin. Laitoin oman ílmoni alkusyksystä - aika reippaalla tekstillä, ja vastauksia tuli paljon. Treffasin monia, osa oli todella hyviä, osa ok, osa ei kiinnostanut ja oli mukana pari todella karseeta, että piti suorastaan kääntyä ympäri saman tien.

Löysin mitä etsin - vakipanon, jota en halua etsiä baareista. Olen saanut kuulla miten hyvä tuuri toiselle muka kävi, heti nappasi hyvän... ;) Ei ne muutkaan hyvät "kokelaat" todellakaan mitään seinästä revästyjä olleet, monet hyvissä ammateissa jne jne.

Yleistäen omasta kokemuksestani sanoisin, että ainakin minuun yhteyttä ottaneet ovat a) varattuja b) korkeasti koulutettuja c) hyvissä duuneissa = tienaavat hyvin d) ovat ihmisiä, joille elämä ei riitä... Joten seikkailua etsitään. Samassa tilanteessa olevat, samankaltaiset ihmiset löytävät kyllä toisensa.

ja miten kävi? Hyviä, hauskoja kokemuksia, osa lyhytaikaisia, osa pitempiä. Olenpahan kokemuksia rikkaampi.

aika mielenkiintoista . olet kiinostunut katsomaan "sivusta" näitä asioita täällä ja kuitenkin teet arvioin kävijöistä.

Parempi muita? heh sinua=)

Haliterkuin tunnevammaiselta..ihana asia.tuntea asioita kuin olisi tuntematta mitään:)

Niin, mikähän olisi se "normaali tapa" solmia suhteita? Minä en ainakaan jaksa baareissa pahemmin päivystää, koska ärsyynnyn kännisten miesten sönkötyksestä ja iskuyrityksistä. Baareista ei todellakaan löydä mitään, korkeintaan yhden yön seuraa, mutta sitä en ole hakemassa. Netissä on paljon helpompi rajata sitä joukkoa, johon tutustuu. Voin kertoa, millaista miestä etsin, ja sitten saan yhteydenottoja niiltä miehiltä, jotka toiveeni mielestään täyttävät. Miten baarissa pystyy kenestäkään pelkän ulkonäön perusteella sanomaan, että kyseinen tyyppi on kiva, fiksu, koulutettu, vapaa ja tositarkoituksella seuraa etsimässä?

Luulenpa, että monien netistä seuraa hakevien pahin "puute" on se, ettei omissa arkiympyröissään helposti tutustu uusiin ihmisiin. Ei se tee kenestäkään sosiaalisesti syrjäytynyttä tai muutenkaan viallista. Minä kuulen aika usein kehuja ulkonäöstäni, olen akateemisesti koulutettu, harrastan paljon liikuntaa jne. Normaaliarjessani en vain silti kovin helposti tapaa ikäisiäni vapaita miehiä. Elämäni kuluu etupäässä töiden tekemiseen, opiskeluun ja harrastuksiin. Työpaikalla kaikki kivanoloiset miehet ovat varattuja, opiskelu taas tapahtuu kotona, jossa teen gradua. Salilla ja uimahallissa tulee toki miehiä vilkuiltua, mutta toistaiseksi ei ole kummastakaan löytynyt pidempiaikaista seuraa. Kaveripiirissäni ei juuri vapaita miehiä ole. Tai on muutama, mutta eivät ole minun tyyppiäni. Eli mistä sen kumppanin sitten "normaalilla tavalla" löytäisi? Itse en oikein keksi muuta kuin netin. Tosin olen siihenkin tällä hetkellä aika kyllästynyt. Jos sinulla on ehdottaa jotain muuta, kuulen neuvojasi ilomielin.