"Rajat kiinni"-mielenosoitus Torniossa ja eri puolilla Suomea sekä tapahtumaa tukeva laaja nettikirjoittelu ovat hämmentäviä osoituksia siitä, miten huomattavalta osalta kansasta puuttuu historian taju.
Tehdäänpä pieni ajatusleikki. Oletetaan, että Suomen rajat olisivat olleet kiinni toiseen suuntaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ja että suomalaisten olisi ollut mahdotonta lähteä siirtolaisiksi.
Aloitetaan prosenttiosuudella 56,3 %.
Tämän verran olivat nelihenkisen perheen ravintomenot kaikista perheen kulutusmenoista vuosina 1908–1909. Vera Hjelt tutki ammattityöläisten toimeentuloa Suomessa ja julkaisi tuloksensa vuonna 1912.
Suomalaisten huomio kohdistui sata vuotta sitten päivittäiseen ruoanhankintaan. Aliravitsemus ja yksipuolisesta ravinnosta johtuneet puutostilat eivät olleet harvinaisia asioita, vaikka suoranaista nälkää ei enää nähty. Siirtolaisuus pelasti aikanaan meuhkaajien sukulaiset.
Hieman parantuneet elinolot johtivat maaseudulla väestönkasvuun, jota kehittymättömän yhteiskunnan kantokyky ei kestänyt.
Monien suomalaisten pelastukseksi ja onneksi koitui siirtolaisuus: vuosina 1883–1909 siirtolaispassin otti yli 220 000 henkeä. Määrä vastasi noin kymmentä prosenttia koko väestöstä. Siirtolaisinstituutin mukaan Amerikkaan lähti ajanjaksolla 1870–1914 yli 300 000 suomalaista.
Aikalaiset arvioivat, että 60 prosenttia siirtolaisista oli maaseudun tilatonta väestöä. (Edvard Gylling: Siirtolaisuus I. Yhteiskunnallinen käsikirja, 1910.)
"Rajat kiinni"-suomalaisissa on varmasti 1900-luvun alun tilattomien jälkeläisiä. He meuhkaavat nyt rajojen sulkemisen puolesta, vaikka sata vuotta sitten maaseudun väestöpaineen hellittäminen avasi heidän sukulaisilleen selviytymisen ja menestymisenkin mahdollisuuden. Ilman siirtolaisuutta hukka olisi perinyt tuhannet suomalaiset.
Vuonna 1918 paettiin Venäjälle
Varsinainen katastrofi olisi ollut edessä keväällä 1918, jos venäläiset olisivat seisseet rajalla vastassa ja estäneet punaisten joukkopaon Venäjälle. Kapinansa hävinneet punaiset pyrkivät perheineen itään, ja tuhannet heistä onnistuivat.
Jos raja olisi ollut kiinni, teloitettujen ja vankileireillä menehtyneiden punaisten määrä olisi noussut suuremmaksi.
Tehdäänpä pieni ajatusleikki. Oletetaan, että Suomen rajat olisivat olleet kiinni toiseen suuntaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa ja että suomalaisten olisi ollut mahdotonta lähteä siirtolaisiksi.
Aloitetaan prosenttiosuudella 56,3 %.
Tämän verran olivat nelihenkisen perheen ravintomenot kaikista perheen kulutusmenoista vuosina 1908–1909. Vera Hjelt tutki ammattityöläisten toimeentuloa Suomessa ja julkaisi tuloksensa vuonna 1912.
Suomalaisten huomio kohdistui sata vuotta sitten päivittäiseen ruoanhankintaan. Aliravitsemus ja yksipuolisesta ravinnosta johtuneet puutostilat eivät olleet harvinaisia asioita, vaikka suoranaista nälkää ei enää nähty. Siirtolaisuus pelasti aikanaan meuhkaajien sukulaiset.
Hieman parantuneet elinolot johtivat maaseudulla väestönkasvuun, jota kehittymättömän yhteiskunnan kantokyky ei kestänyt.
Monien suomalaisten pelastukseksi ja onneksi koitui siirtolaisuus: vuosina 1883–1909 siirtolaispassin otti yli 220 000 henkeä. Määrä vastasi noin kymmentä prosenttia koko väestöstä. Siirtolaisinstituutin mukaan Amerikkaan lähti ajanjaksolla 1870–1914 yli 300 000 suomalaista.
Aikalaiset arvioivat, että 60 prosenttia siirtolaisista oli maaseudun tilatonta väestöä. (Edvard Gylling: Siirtolaisuus I. Yhteiskunnallinen käsikirja, 1910.)
"Rajat kiinni"-suomalaisissa on varmasti 1900-luvun alun tilattomien jälkeläisiä. He meuhkaavat nyt rajojen sulkemisen puolesta, vaikka sata vuotta sitten maaseudun väestöpaineen hellittäminen avasi heidän sukulaisilleen selviytymisen ja menestymisenkin mahdollisuuden. Ilman siirtolaisuutta hukka olisi perinyt tuhannet suomalaiset.
Vuonna 1918 paettiin Venäjälle
Varsinainen katastrofi olisi ollut edessä keväällä 1918, jos venäläiset olisivat seisseet rajalla vastassa ja estäneet punaisten joukkopaon Venäjälle. Kapinansa hävinneet punaiset pyrkivät perheineen itään, ja tuhannet heistä onnistuivat.
Jos raja olisi ollut kiinni, teloitettujen ja vankileireillä menehtyneiden punaisten määrä olisi noussut suuremmaksi.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Entä jos Tali-Ihantala olisi päättynyt katastrofiin?
Kesällä 1944 suomalaiset sotilaat pysäyttivät puna-armeijan suurhyökkäyksen. Isoisäni totesi kerran hirtehisesti, että Tali-Ihantalassa hän katsoi kuluneita saappaitaan ja arveli, että tokkopa ne kestäisivät kävelyä Tornioon ja rajan yli Ruotsiin.
Oli saappaat antaneen valtion kannalta parempi valinta jäädä paikoilleen.
Vakavasti ottaen sadattuhannet suomalaiset olisivat paenneet länteen, jos rintama olisi luhistunut. Isovanhempieni perheet olisivat olleet Stalinin lahtaus- ja kyydityslistoilla, koska sukulaiseni kuuluivat suojeluskuntiin ja edustivat kommunistien silmissä Suomen porvarillista luokkaa.
Jos pahin olisi toteutunut ja Ruotsin raja olisi ollut kiinni, edessä olisi ollut verilöyly.
Ruotsi ei sulkenut rajojaan pakolaisilta. Viron presidentin Toomas Hendrik Ilveksen vanhemmat pakenivat venäläisiä miehittäjiä Ruotsiin. Samoin tekivät monet kommunismia pelänneet suomalaiset. Ruotsin raja on ollut aina meille avoinna
"Rajat kiinni"-huutelu Ruotsin rajalla tuntuu irvokkaalta ja vastenmieliseltä, koska ruotsalaiset ovat kantaneet – ja kantavat yhä – suurta vastuuta maailman hädänalaisten auttamisesta.
Ruotsi ja ruotsalaiset pelastivat 1960- ja 1970-luvuilla satojatuhansia suomalaisia köyhyydeltä. Sodan jälkeen Suomessa oli perustettu pientiloja, jotka eivät olleet enää elinkelpoisia.
Kaupungeissakaan ei ollut riittävästi töitä, joten elantoa etsittiin lännestä. Pelkästään kahtena vuonna (1969 ja 1970) Ruotsiin muutti 80 000 suomalaista. Aiemmin siirtolaisiksi lähteneitä palasi jonkin verran, mutta muuttotappio Ruotsiin ylitti siirtolaisuusaallon huippuvaiheessa 60 000 ihmisen rajan.
Siirtolaisuus Syyriasta ja Irakista ei ole kohtuutonta
Jos Suomeen nyt muuttaa muutaman vuoden ajan vuosittain esimerkiksi 30 000–40 000 ihmistä, jotka jäävät tänne pysyvästi, tilannetta ei voi pitää kansallisen historiamme valossa millään tavalla kohtuuttomana tai epäoikeudenmukaisena.
Syyrian ja Irakin yhteiskunnat ovat romahtaneet sotien seurauksena. Samoin olisi voinut käydä myös Suomelle historiamme suurissa murroskohdissa.
"Rajat kiinni"-maailmassa Suomesta ei olisi koskaan kasvanut vaurasta maata. "Rajat kiinni"-maailmassa satojentuhansien suomalaisten kohtalo olisi ollut kotimaassa murheellinen.
Vai onko niin, että "rajat kiinni"-vaatimus pätee meuhkaajien ajattelussa vain niiden siirtolaisten kohdalla, joiden ihonväri ja uskonto poikkeavat omastamme?
Joka tapauksessa kodeilla ja koulujen historianopettajilla on suuri vastuu siitä, että eri kansallisuuksien Suomeen varttuu sukupolvia, joilta löytyy ajassamme vaadittavaa suhteellisuuden ja historian tajua.
Kyllä on Toimittajalla pitkään kestänyt ajatuksenjuoksu tänäyönä, hyvä että pääsi lopulta nukkuun.
Suomalainen ei ollut arvomaailmaltaan kuin vieraalta planeetalta venäjällä tai länsimaissa.
Suomalainen ei tuonut taantumusta muuassaan. Suomalainen ei tuonut vierasta valloitushaluista ja moraaliltaan epämääräistä uskontoa ja sopeutumishalutonta vihamielistä kulttuuria muuassaan.
Suomalainen ei kieltänyt naisiaan menemästä naimisiin toisuskoisten kanssa.
Sinä se tässä kaipaat suhteellisuuden tajua.
Olet oikeassa siinä, että emme halua maahan lisää hihhuleita, äärisovinismia tai kunniaväkivaltaa - miksi haluaisimme?
Jotkut eivät varmaan halua, että valkoinen rotu häviää, koska sen myötä häviää lopulta myös suomalainen identiteetti.
Sinulle tämä lienee ihan sama, mutta salli ihmeessä olla kanssasi eri mieltä jeesustelematta.
Ne oikeat pelot ainakin paljastuvat kirjoituksestasi.
Pisteet siitä.
Moniko amerikkalainen on yhdysvalloista alunperin ? Eivätkö he kaikki ole siirtolaisia.
USA on epäesimerkillinen esimerkki kansojen sulatusuunista, koska siellähän yhteiskunta on kova ja säälimätön.
Raha ratkaisee, eikä kunnon yhteisöllisyyttä ole vaan erillisiä etnisiä keskittymiä, joiden välit ovat mitä ovat.
Liikuttava tarina. Tarkoitat siis, että nyt kun Irakista, Afganistanista, Somaliasta ja Albaniasta tulee "siirtolaisia" tänne, niin väestöpaine näissä maissa hellittää? Ei se hellitä, syntyvyys on muslimien keskuudessa holtitonta. Puutostautien olemassaoloa vastaan puhuvat tulijoiden päällepäin näkyvä hyvä terveys, ermmivaatteet ja IPhonet.
Ai niin, eivätkä ne tulijat tulleet tänne töitä tekemään, vaan ilmaista parempaa elämää hakemaan. Sen nimi on sosiaaliturva, mitä he täältä ajattelivat saavansa. Ja useat saavatkin.
öitä sen sijaan saavat vain harvat, koska toisin kuin siirtolaisiksi lähteneillä suomalaisilla, näillä "siirtolaisilla" ei ole taipumusta työntekoon, joka edellyttää tietynlaista kurinalaisuutta ja järjestelmällisyyttä. Omista kulttuureistaan ja kotimaidensa tilasta näkee, mikä on näiden kyky ja halu rakentaa.
Kotimaissaan olisi ollut paljon tehtävää, sen sijaan he päättivät lähteä Suomeen töihin. Hoh-hoijaa... Tiedossa ei tietenkään ollut, että täällä on enenstään 300 000 - 500 000 työtöntä. Amerikassa oli taannoin työvoimapula. Sosiaaliturvaa siellä ei ollut.
Kun seuraavan kerran yrität hyödyntää historiallisia tapahtumia ja lukuja oman maailmankuvasi ajamiseen, niin yritä muistaa, että juttujesi lukijat todennäköisesti ovat sinua älykkäämpiä jopa tällä palstalla.
1800-luvun ja 1900 luvun välissä Suomesta lähti ihmisiä asutaamaan valloitettua maata. Alueen alkuperäiset ihmiset tuskin olivat valmiita jakamaan maansa heidän kanssaa. Kysymys oli lopulta vain ryöstöstä, jonka kommunistina varmaan itsekin allekirjoitat.
Sisällissodan jälkeen suomesta pahimmin rikoksiin syyllistyneet pakenevat Venäjälle, mutta luuletko, että siellä heillä oli parempi olla. En hyväksy kuolemantuomioita, ja olen sen vuoksi aidosti onnelllinen, että valkoiset voittivat.
Näitä huvittavia vertauksia suomen historian siirtolaisajoista käyttää älyllisesti epärehelliset hölmöt tai ja valehtelijat.
Suomen kriisien aikana kun väestö on muuttanut muualla, ei ole ikinä ollut tarjolla sosiaaliturvaa siellä mihin on menty.
Aina on menty työtä tekemään tai sitten kuolemaan sinne, ei lorvimaan sosiaaliturvalla.
Sisällissodan ja Jatkosodan aikana suomalainen taisteli ja kuoli maansa puolesta.
Jos naapurimaahan on lähetetty sotalapsia sillä ei ole mitään tekemistä modernin pakolaisaallon kanssa tai jos v 1918 punaisia on paennut venäjälle.
Kaikissa tapauksissa suomalaisia on mennyt , väistänyt taisteluja sotatoimien ajaksi tai vainon takia naapurimaihin, joilla on suomen kanssa yhteinen historia monen sadan vuoden ajalta.
Ei mitenkään rinnastettavissa siihen että toiselta puolelta maailmaa tulee pakolaisia sosiaalisen perustein eri kulttuureista tänne lorvimaan meidän kustannuksella.
Suomi on pelannut korttinsa oikein siis. Ei pilata tätä perinnettä avaamalla ovet ottomaaneille. Intiaanithan avasivat ovet. Nyt pitävät kasinoa ja juovat pontikkaa.
Suomalaisten siirtolaisuus Ruotsiin 1960 - 1970-luvulla perustui suurelta osin ruotsalaisten suuryritysten halvan työvoiman tarpeelle. Muuttoliike syntyi mm. Volvon, LKAB:n ja SKF:n aloitteesta. Suomi kykeni tarjoamaan halpaa, lukutaitoista ja ainakin kansakoulutason koulutuksen saanutta työvoimaa, joka uskontonsa sekä kulttuurinsa osalta oli erittäin integroitumiskykyistä. Samalla keskimäärin koulutetumpi ruotsalainen työvoima siirtyi palveluammatteihin.
Siitä olen samaa mieltä, että suomalaiset tuntevat historiaa huonosti, kuten jo aloitusviesti osoittaa.