Noin 40 000 suomalaista jonottaa kaupungin vuokra-asuntoa pääkaupunkiseudulla. Odotus venyy entisestään, kun myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneet maahanmuuttajat asettuvat jonon jatkeeksi.
Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotilanne on ollut vaikea jo pitkään. Kysyntää on tarjontaa enemmän. Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella on noin 40 000 asuntohakemusta, joista suuri osa on kiireellisiä. Vantaan maankäytöstä ja asuntopolitiikasta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä arvioi, että pakolaistulva aiheuttaa vaikeuksia pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla.
– Vantaan vuokra-asunnoista on käytössä liki 99 prosenttia ja niitä vapautuu vain vaihdon kautta. Asuntopula on jo riittävän vaikea. Ilman erityistoimenpiteitä se kriisiytyy, kun asunnontarve lisääntyy maahanmuuttajien määrän kasvaessa, Penttilä sanoo.
Tarvitaan nopeita toimenpiteitä:
Suomeen on saapunut tänä vuonna miltei 20 000 turvapaikanhakijaa, jotka on majoitettu vastaanottokeskuksiin. Tulevaisuudessa valtaosan oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista ennakoidaan suuntaavansa tiensä pääkaupunkiseudulle.
Hallitus toimeenpanee hallitusohjelman mukaan laajan ohjelman asuntorakentamisen lisäämiseksi. Penttilä toivoo, että hallitus arvioi asuntopolitiikkaansa siten, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen ja tarjoaminen olisi mahdollista myös tulevaisuudessa.
– Tämän vuoden pakolaistulva ei näy vielä pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla. Tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Mikäli nyt lisätään asuntorakentamista, niin ne ovat kaavoitus- ja rakennusvaiheiden jälkeen vasta noin kolmen vuoden kuluttua ihmisten käytössä, Penttilä toteaa.
Pääkaupunkiseudulla asuu yli puolet maahanmuuttajista:
Tilastokeskuksen mukaan 74 prosenttia Suomen väestönkasvusta tuli viime vuonna maahanmuutosta. Se painottui suurimpiin kaupunkeihin ja erityisesti Helsinkiin.
Helsingin kaupungin maahanmuuttostrategian mukaan maahanmuuttajat hakeutuvat yleensä alueelle, jossa on työtä ja yrittämisen mahdollisuuksia. Sen vuoksi ei ole ihme, että pääkaupunkiseudulla asuu yli puolet ja Helsingissä yli neljännes Suomen maahanmuuttajaväestöstä.
Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki katsoo, että pakolaistulva vaikuttaa pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen ensi ja sitä seuraavana vuonna.
– Emme ole poikkeustilanteessa, mutta vastaanottokeskusten kapasiteettia on nostettu ja olemme tehneet arvioita asuntotuotannon tarpeesta. Se tiedetään, että alkuvaiheessa asunnontarve on isompi, mutta turvapaikkakäsittelyn ratkaisukäytännöt vaikuttavat kuinka iso osa hakijoista jää maahan, Sinnemäki pohtii.
Vuokra-asunnot kiven alla:
Sinnemäki huomauttaa, että joka tapauksessa Helsinki tarvitsee valtion kumppanuutta kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi. Helsingin kaupungin asunto-osaston päällikkö Markku Leijo myöntää suoraan, että pakolaistulva on kiperä asia.
– Kyllä kaupunki on varautunut normaaliin kasvuun, mutta turvapaikanhakijoiden kasvupiikkiin varautumisesta en ole ihan varma. Jos kaupunkiin suuntautuva muutto tuplaantuu jollakin aikavälillä, niin kyllä me aika ihmeissään ollaan. Tilanne on kiperä, Leijo summaa.
Leijo ennakoi, että oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä alkaa tuntua asuntopuolella ensi vapun tienoilla.
– Sitten saadaan kysyntäpiikki, joka nostaa vuokra-asuntomarkkinoilla vapaarahoitteisen asuntojen hintatasoa. Myös kaupungin vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa. Kysyntään vaikuttaa oleskelupien käsittelyaika. Jos siihen tulee viivettä, niin kysyntä tulee hitaammin meille tai yleensä asuntomarkkinoille.
Helsingin kaupungilla on Leijon mukaan aika heikot edellytykset tarjota vuokra-asuntoja lähivuosina, koska niissä on meneillään paljon peruskorjauksia.
Pääkaupunkiseudun vuokra-asuntotilanne on ollut vaikea jo pitkään. Kysyntää on tarjontaa enemmän. Helsingin, Espoon ja Vantaan alueella on noin 40 000 asuntohakemusta, joista suuri osa on kiireellisiä. Vantaan maankäytöstä ja asuntopolitiikasta vastaava apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä arvioi, että pakolaistulva aiheuttaa vaikeuksia pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla.
– Vantaan vuokra-asunnoista on käytössä liki 99 prosenttia ja niitä vapautuu vain vaihdon kautta. Asuntopula on jo riittävän vaikea. Ilman erityistoimenpiteitä se kriisiytyy, kun asunnontarve lisääntyy maahanmuuttajien määrän kasvaessa, Penttilä sanoo.
Tarvitaan nopeita toimenpiteitä:
Suomeen on saapunut tänä vuonna miltei 20 000 turvapaikanhakijaa, jotka on majoitettu vastaanottokeskuksiin. Tulevaisuudessa valtaosan oleskeluluvan saaneista turvapaikanhakijoista ennakoidaan suuntaavansa tiensä pääkaupunkiseudulle.
Hallitus toimeenpanee hallitusohjelman mukaan laajan ohjelman asuntorakentamisen lisäämiseksi. Penttilä toivoo, että hallitus arvioi asuntopolitiikkaansa siten, että kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen rakentaminen ja tarjoaminen olisi mahdollista myös tulevaisuudessa.
– Tämän vuoden pakolaistulva ei näy vielä pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoilla. Tarvitaan nopeita toimenpiteitä. Mikäli nyt lisätään asuntorakentamista, niin ne ovat kaavoitus- ja rakennusvaiheiden jälkeen vasta noin kolmen vuoden kuluttua ihmisten käytössä, Penttilä toteaa.
Pääkaupunkiseudulla asuu yli puolet maahanmuuttajista:
Tilastokeskuksen mukaan 74 prosenttia Suomen väestönkasvusta tuli viime vuonna maahanmuutosta. Se painottui suurimpiin kaupunkeihin ja erityisesti Helsinkiin.
Helsingin kaupungin maahanmuuttostrategian mukaan maahanmuuttajat hakeutuvat yleensä alueelle, jossa on työtä ja yrittämisen mahdollisuuksia. Sen vuoksi ei ole ihme, että pääkaupunkiseudulla asuu yli puolet ja Helsingissä yli neljännes Suomen maahanmuuttajaväestöstä.
Helsingin kaupunkisuunnittelu- ja kiinteistötoimen apulaiskaupunginjohtaja Anni Sinnemäki katsoo, että pakolaistulva vaikuttaa pääkaupunkiseudun asuntotilanteeseen ensi ja sitä seuraavana vuonna.
– Emme ole poikkeustilanteessa, mutta vastaanottokeskusten kapasiteettia on nostettu ja olemme tehneet arvioita asuntotuotannon tarpeesta. Se tiedetään, että alkuvaiheessa asunnontarve on isompi, mutta turvapaikkakäsittelyn ratkaisukäytännöt vaikuttavat kuinka iso osa hakijoista jää maahan, Sinnemäki pohtii.
Vuokra-asunnot kiven alla:
Sinnemäki huomauttaa, että joka tapauksessa Helsinki tarvitsee valtion kumppanuutta kohtuuhintaisen asumisen turvaamiseksi. Helsingin kaupungin asunto-osaston päällikkö Markku Leijo myöntää suoraan, että pakolaistulva on kiperä asia.
– Kyllä kaupunki on varautunut normaaliin kasvuun, mutta turvapaikanhakijoiden kasvupiikkiin varautumisesta en ole ihan varma. Jos kaupunkiin suuntautuva muutto tuplaantuu jollakin aikavälillä, niin kyllä me aika ihmeissään ollaan. Tilanne on kiperä, Leijo summaa.
Leijo ennakoi, että oleskeluluvan saaneiden turvapaikanhakijoiden määrä alkaa tuntua asuntopuolella ensi vapun tienoilla.
– Sitten saadaan kysyntäpiikki, joka nostaa vuokra-asuntomarkkinoilla vapaarahoitteisen asuntojen hintatasoa. Myös kaupungin vuokra-asuntojen kysyntä kasvaa. Kysyntään vaikuttaa oleskelupien käsittelyaika. Jos siihen tulee viivettä, niin kysyntä tulee hitaammin meille tai yleensä asuntomarkkinoille.
Helsingin kaupungilla on Leijon mukaan aika heikot edellytykset tarjota vuokra-asuntoja lähivuosina, koska niissä on meneillään paljon peruskorjauksia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
muuten hyvä avaus mutta kuten tavallista hinta ja kustannukset puuttuu
20 000 asuntoa pk-seudulla maksaa n 4 - 8 miljardia euroa !
Mistä helvetistä rahat otetaan ?
pitää päästä mahdollisimman kalliiseen paikkaan asumaan veronmaksajien rahoilla ...Tämä on hulluutta joka romahduttaa suomen koko yhteiskunnan..
Mamuja tulee maahan kymmeniä tuhansi joille on velvoitettu rakentamaan asuntoja maan kalleimmalle seudulle ja sitten nämä vieljoudutaan veronmaksajilla maksattamaan näiden asumiskulut...perheenyhdistämisinen tulijavirta on n. 200 000 vuositasolla joka on n. espoon kokoinen väkimäärä.............
rittäisikö 10 miljardia vuositasolla ?
Muuttotappiokunnille nämä pitää sijoittaa missä on tyhjiä asuntoja,ei siinä muuten järkeä ole.Jos joku harva työtä tekee työ määrää tietysti asuinpaikan.
En ymmärrä ajatusta miksi sossuasiakkaat pitäisi ruuhkasuomeen työntäää,,ruuhkasuomi on aktiivikansalaisian varten..Tällainen politikkka tulee kalliiksi.
Jaaha, nyt alkaa maahanmuuton hyötyjät ilmottautua ja valtiota huudetaan rakennusteollisuuden maksumieheksi.
Näitä hyötyjiä alkaa oleen jo pitkä lista.