Vuokralaisten etujärjestö Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita on huolissaan siitä, että kuinka maahan jäävien turvapaikanhakijoiden suuri määrä vaikuttaa vuokra-asumiseen Helsingissä.
– Mikäli tulee paljon työttömiä maahanmuuttajia, niin he saattavat mennä pienituloisten ohi asuntojonossa. Tämä voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä ongelman, jossa tietty väestö ja mahdolliset sosiaaliset ongelmat kasautuvat alueellisesti, Viita sanoo.
Jo 30 prosenttia vieraskielisiä:
Helsingin kaupunki on Suomen suurin vuokranantaja, joka omistaa noin 56 000 vuokra-asuntoa. Asunnoista noin 45 000 on valtion asuntolainoittamia aravavuokra-asuntoja. Asukkaista lähes 30 prosenttia on vieraskielisiä. Suurimmat vieraskielisten osuudet ovat kaupungin itä- ja koillisosissa. Viita arvioi, että vuokra-asunnon saaminen hankaloituu lähitulevaisuudessa.
– Asuntopolitiikka ei ole onnistunut, jos pelkästään Helsingin asuntojonossa on noin 25 000 ihmistä. Maahanmuuttajien määrän kasvu vaikeuttaa tilannetta entisestään, jos asuntoja ei onnistuta rakentamaan lisää. Seurauksena voi olla se, että muutetaan kaverin nurkkiin asumaan. Sitten taloyhtiössä ihmetellään sähkön ja veden kulutuspiikkiä, Viita toteaa.
Tarve ja varallisuus vaikuttavat:
Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen asukkaiden valinta tapahtuu asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Lisäksi kaupungin tavoitteena on, että vuokra-asunnoissa on tasapainoinen ja monipuolinen asukasrakenne
– Mikäli tulee paljon työttömiä maahanmuuttajia, niin he saattavat mennä pienituloisten ohi asuntojonossa. Tämä voi aiheuttaa pitkällä aikavälillä ongelman, jossa tietty väestö ja mahdolliset sosiaaliset ongelmat kasautuvat alueellisesti, Viita sanoo.
Jo 30 prosenttia vieraskielisiä:
Helsingin kaupunki on Suomen suurin vuokranantaja, joka omistaa noin 56 000 vuokra-asuntoa. Asunnoista noin 45 000 on valtion asuntolainoittamia aravavuokra-asuntoja. Asukkaista lähes 30 prosenttia on vieraskielisiä. Suurimmat vieraskielisten osuudet ovat kaupungin itä- ja koillisosissa. Viita arvioi, että vuokra-asunnon saaminen hankaloituu lähitulevaisuudessa.
– Asuntopolitiikka ei ole onnistunut, jos pelkästään Helsingin asuntojonossa on noin 25 000 ihmistä. Maahanmuuttajien määrän kasvu vaikeuttaa tilannetta entisestään, jos asuntoja ei onnistuta rakentamaan lisää. Seurauksena voi olla se, että muutetaan kaverin nurkkiin asumaan. Sitten taloyhtiössä ihmetellään sähkön ja veden kulutuspiikkiä, Viita toteaa.
Tarve ja varallisuus vaikuttavat:
Helsingin kaupungin vuokra-asuntojen asukkaiden valinta tapahtuu asunnontarpeen, varallisuuden ja tulojen perusteella. Lisäksi kaupungin tavoitteena on, että vuokra-asunnoissa on tasapainoinen ja monipuolinen asukasrakenne
Vastaukset 7
Vanhimmat
Entäs sitten? Yleensä kaupungin vuokra-asuntoa jonottavat kantasuomalaiset ovat alkoholisoituneita pitkäaikaistyöttömiä, jotka voisivat asua muuallakin syrjä-Suomessa. Sen sijaan turvapaikanhakijoissa on suurin osa nuoria, ja heille on tärkeää koulutuksen ja työllistymisen kannalta asua pääkaupunkiseudulla. Myös työssä olevat kantasuomalaiset voisivat muuttaa kehyskuntiin kuten Hämeenlinna, Lahti jne, ja käydä töissä täällä tai tehdä etätyötä. Sen sijaan maahanmuuttajien tilanne on pahin, ja siksi heidät on järkevää asuttaa pääkaupunkiin.
äitisi oli alkoholisoitunut kun sinut sai.
niin ja heille tulis antaa työpaikka jota suomalaiset eivät saa/halua koska suomalaiset ovat alkoholisoituneita ja ei kiinnosta työt.
ja samalla meille näisväelle tuli hiukan silmänruokaakin ;=)
Kokkaretrolli vauhdissa.
Tämä saatana nyt tiedettiin jo ennakkoon.
Suututtaa ! !
Tämän kaupungin asuntoja on vapautumassa (näkyy netistä) enemmän kuin koskaan, asuntotoimistossa on pelkkiä pakolaisia ja eikä sieltä taida paikalliset saada yhtään mitään.
Saako siitä joku enemmän jos hylkii pienituloista kantista?