http://www.hs.fi/elama/a1444186450964
"Stenlundin mukaan Jumalan puheen kuuleminen on joskus merkki siitä, että henkilön mieli on vakavasti järkkynyt. Samalla hän korostaa tätä: psykoottisella ja uskonnollisella tavalla tulkita todellisuutta on tiettyjä yhtäläisyyksiä, mutta niiden toisistaan erottaminen on tärkeää.
Psykoottisella yksilöllä on nimittäin oltava oikeus saada hyvää hoitoa. Tavallisen uskovaisen todellisuudentulkintaa sen sijaan suojaa uskonnonvapaus eikä sitä saa käsitellä sairautena."
"Stenlundin mukaan Jumalan puheen kuuleminen on joskus merkki siitä, että henkilön mieli on vakavasti järkkynyt. Samalla hän korostaa tätä: psykoottisella ja uskonnollisella tavalla tulkita todellisuutta on tiettyjä yhtäläisyyksiä, mutta niiden toisistaan erottaminen on tärkeää.
Psykoottisella yksilöllä on nimittäin oltava oikeus saada hyvää hoitoa. Tavallisen uskovaisen todellisuudentulkintaa sen sijaan suojaa uskonnonvapaus eikä sitä saa käsitellä sairautena."
Vastaukset 10
Vanhimmat
Olen uskossa - en ole mielisairas.
"Teologi: Tämä erottaa uskonnollisen kokemuksen psykoottisesta harhasta"
Oikea vastaus: Uskovien määrä. Jos yksi ihminen uskoo että viini ja leipä on 2000 vanhaa ihmisruumista ja verta, niin kysymys on harhasta. Jos kaksi miljardia ihmistä uskoo siihen, kyse on uskonnosta.
Harvapa tuohon enää uskoo, vaikka aikoinaan siitä saattoi päätyä teloitetuksi jos sen kyseenalaisti. Voi näitä hulluja aikoja.
Tohtori kertoi haastattelussa uskostaan ehtoolliseen ja ajatteli aivan oikein sen vaikuttavan hullulta kristinuskosta tietämättömästä.
Tutkimuksen aihe on kuitenkin vakavasti otettava ja mielenkiintoinen, koska kaikille uskoville ei välttämättä kannata tarjota mielenterveyden hoitoa jumaluskoon.
Aika harmittomiahan monet ovat. Pahimpia ovat kuitenkin tietynsorttiset unessakävelijät, joille todellisuus on jo täysin vierasta. Näitä on sitten hankala herätellä tähän päivään.
Luin artikkelin, mutta jumalauskon ja harhan ero on selkeämpi kuin siinä annettiin ymmärtää. Jumalausko on nimittäin epistemologisesti ns. perususkomus, joka esiintyy mitä moninaisimmissa kulttuureissa ja halki ihmisen historian. Lapsilla on synnynnäistä taipumusta jumalauskoon kulttuurista riippumatta. Tämän tähden on virheellistä pitää jumalauskoa psykoosina myös ateistisesta näkökulmasta.
Psykoosi on vakava aivojen häiriötila, johon liittyy anatomis-fysiologisia eroavaisuuksia terveisiin aivoihin nähden. Kuten artikkelissakin todettiin, se voi saada myös uskonnollisia ulottuvuuksia. Jumalausko on kuitenkin ihmiselle ominainen taipumus, ja on tärkeää erottaa se ns. uskonnollisesta psykoosista.
"Lapsilla on synnynnäistä taipumusta jumalauskoon kulttuurista riippumatta."
Tämä liittynee ennemminkin ihmisen (henkiseen) kehitysvaiheeseen kasvuiässä kuin mihinkään teologisesti ajateltavaan jumalolentoon?
Lapsilla on synnynnäistä taipumusta keijuskaisuskoon, peikkouskoon, kummitususkoon, noitauskoon, sängyn alla tai komerossa elävän hirviön uskoon ja aika moneen muuhunkin uskoon. Tämä lapsen usko ei tietenkään ole mikään syy olettaa, että keijukaisia, peikkoja ja sängynalusmörköjä olisi oikeasti olemassa, koska kyseessä on vain lapsellinen uskomus.
Paras selitys tälle johon olen törmännyt on, että evoluution näkökulmasta on parempi pelätä tuulen heiluttamaa pensasta kuin olla pelkäämättä ja joutua pensaasta hyökkäävän tiikerin syömäksi
Pelkkä äänien kuuleminen joskus, ei vielä täytä edellytyksiä mielenterveyshäiriön olemassaolosta. Esim. skitsofrenia tms. diagnoosin saamiseksi täytyy olla muitakin oireita, jotka ovat kestäneet riittävän pitkän aikaa.
Kun tietää miten sekopäisiä uskomuksia esim. fundamentalistinen kristillisyys pitää sisällään, ei jokin äänien kuuleminen ja ilmestysten näkeminen ole useinkaan vielä mielenterveyden häiriintymistä, vaan kyse on monesti erittäin tyhmistä uskomuksista joita yhteisöllisesti ylläpidetään.
Toisaalta tällaisia sekopäisiä uskomuksia ylläpitävä yhteisö voi olla joissain tapauksissa erittäin haitallinen paikka. Mikäli henkilöllä on tunne-elämän ristiriitoja, saattaa sekopääyhteisö sotkea pasmat hyvää hyvyyttään todella pahasti ja joskus ehkä lopullisesti.