Kuulostaa
pahalta,
mutta meidän
on pakko olla
jossain vaiheessa inhorealisteja
ja löytää ratkaisu ongelmiin.
Milton Friedmanin aikanaan totesi, että hyvinvointivaltio ja vapaa liikkuvuus (siirtolaisuus) eivät ole yhteen sovitettavissa. Toteamus on varmaankin mitä ajankohtaisin nyt, kun maahantulijoiden lukumäärä pyörii päivittäin useissa sadoissa.
Ajankohtainen se on senkin vuoksi, että Suomessa hyvinvointivaltio on viety ehkä kaikkein pisimmälle koko maailmassa; julkiset menot ovat lähes 60 prosenttia suhteessa kokonaistuotannon arvoon. Toisaalta julkisen sektorin alijäämät ovat huolestuttavan suuria, saattaen kuntien ja valtion osalta nousta kahdeksaan miljardiin ensi vuonna. Jo nyt hyvinvointivaltion toiminta perustuu suurelta osin velkarahaan.
Julkiset menot ovat Suomessa nyt hieman runsaat 20 000 euroa henkeä kohden. Kysymys kuluu, voidaanko tästä tasosta pitää kiinni, jos maahan muuttaa satoja tuhansia siirtolaisia, osin juuri hyvinvointivaltion vuoksi.
Jos jatkossa kaikki pääsevät osallisiksi samoista etuuksista, ollaan tekemisissä jopa kymmenen miljardin suuruisen menolisäyksen kanssa. Luvut kuulostavat uhkaavan huonoilta tilanteessa, jossa julkisella taloudella menee muutoinkin huonosti.
Voimme toki sivuuttaa ongelmat toteamalla, että ajan mittaan maahanmuuttajat työllistyvät ja tuottavat verotuloja julkiselle vallalle ja siten neutraloivat kasvaneet kustannuspaineet. Mutta juuri tässä suhteessa olemme hankaluuksissa.
Työllistymisestä ei ole paljon apua, jos maahanmuuttajat vain syrjäyttävät kantaväestöä työntekijöinä, mitä ainakin muualla Euroopassa on tapahtunut. Eli työllistymisen pitäisi merkitä aidosti uusien työpaikkojen syntyä. Mutta miten vaikeaa onkaan uusien aidosti kannattavien työpaikkojen synnyttäminen. Sen ovat saaneet tuta ne lukuisat poliitikot, jota ovat lupailleet sataa tai kahta sataa tuhatta uutta työpaikkaa.
Jotta hyviä työpaikkoja syntyisi, pitäisi pääomakannan kasvaa – eli tarvittaisiin investointeja. Mutta ainakaan vielä mitään loppua ei näy jo viisi vuotta jatkuneeseen investointilamaan.
Suomi ei vain kerta kaikkiaan tunnu houkuttelevan investointikohteena. On vaikea sanoa, mistä kaikesta tämä johtuu, mutta varmaan taustalla on se, että Suomi on liian kallis ja liian kaukana markkinoista.
Ehkä suurin syy kalleuteen on suuressa julkisessa sektorissa ja sen mukanaan tuomassa suuressa kustannusrasituksessa. Palkat ovat mitä ne ovat, mutta ei tunnu kovin houkuttelevalta ajatella, että maahanmuuttoa käytettäisiin väylänä laskea palkkoja ja mahdollistaa siten entistä työvaltaisempien työpaikkojen syntyminen.
Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että puhuminen työllistymisestä ongelmien ratkaisuna on harhaanjohtavaa. Ainoa ongelmien ratkaisu on talouskasvun aikaansaaminen ja uusien tuottavien työpaikkojen synnyttäminen.
Nyt kaikki näyttää menevän väärin. Investointilama jatkuu, uusia työpaikkoja ei synny ja yritysten lukumäärä itse asiassa vähenee.
Samanaikaisesti maahanmuuton välittömät kustannusvaikutukset lisäävät paineita verojen korotuksiin, mikä taas entisestään heikentää kilpailukykyä ja vaikeuttaa työpaikkojen syntyä.
Onko meillä todellakaan mitään muuta ratkaisua kuin hyvinvointivaltion alasajo? On helppo tokaista, että meidän ei tarvitse tinkiä hyvinvointivaltiosta, mutta retoriikka ja talouden realiteetit eivät tässä kohdin vastaa toisiaan.
Kasvaneeseen maahanmuuttoon on sittenkin vain kaksi mahdollista ratkaisua: siirtolaisuuden hallinnollinen rajoittaminen tai sitten julkisen vallan tarjoamien palvelusten ja tulonsiirtojen supistaminen ja vielä kaikilta.
Kuulostaa pahalta, mutta meidän on pakko olla jossain vaiheessa inhorealisteja ja löytää ratkaisu ongelmiin. Aika ei hoida meidän ongelmiamme – päinvastoin.
Ja yhtä vähän ne hoituvat ”jospa näin tapahtuisi”-toiveajattelulla.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/onko-hyvinvointivaltion-taru-lopussa-1.130134
Milton Friedmanin aikanaan totesi, että hyvinvointivaltio ja vapaa liikkuvuus (siirtolaisuus) eivät ole yhteen sovitettavissa. Toteamus on varmaankin mitä ajankohtaisin nyt, kun maahantulijoiden lukumäärä pyörii päivittäin useissa sadoissa.
Ajankohtainen se on senkin vuoksi, että Suomessa hyvinvointivaltio on viety ehkä kaikkein pisimmälle koko maailmassa; julkiset menot ovat lähes 60 prosenttia suhteessa kokonaistuotannon arvoon. Toisaalta julkisen sektorin alijäämät ovat huolestuttavan suuria, saattaen kuntien ja valtion osalta nousta kahdeksaan miljardiin ensi vuonna. Jo nyt hyvinvointivaltion toiminta perustuu suurelta osin velkarahaan.
Julkiset menot ovat Suomessa nyt hieman runsaat 20 000 euroa henkeä kohden. Kysymys kuluu, voidaanko tästä tasosta pitää kiinni, jos maahan muuttaa satoja tuhansia siirtolaisia, osin juuri hyvinvointivaltion vuoksi.
Jos jatkossa kaikki pääsevät osallisiksi samoista etuuksista, ollaan tekemisissä jopa kymmenen miljardin suuruisen menolisäyksen kanssa. Luvut kuulostavat uhkaavan huonoilta tilanteessa, jossa julkisella taloudella menee muutoinkin huonosti.
Voimme toki sivuuttaa ongelmat toteamalla, että ajan mittaan maahanmuuttajat työllistyvät ja tuottavat verotuloja julkiselle vallalle ja siten neutraloivat kasvaneet kustannuspaineet. Mutta juuri tässä suhteessa olemme hankaluuksissa.
Työllistymisestä ei ole paljon apua, jos maahanmuuttajat vain syrjäyttävät kantaväestöä työntekijöinä, mitä ainakin muualla Euroopassa on tapahtunut. Eli työllistymisen pitäisi merkitä aidosti uusien työpaikkojen syntyä. Mutta miten vaikeaa onkaan uusien aidosti kannattavien työpaikkojen synnyttäminen. Sen ovat saaneet tuta ne lukuisat poliitikot, jota ovat lupailleet sataa tai kahta sataa tuhatta uutta työpaikkaa.
Jotta hyviä työpaikkoja syntyisi, pitäisi pääomakannan kasvaa – eli tarvittaisiin investointeja. Mutta ainakaan vielä mitään loppua ei näy jo viisi vuotta jatkuneeseen investointilamaan.
Suomi ei vain kerta kaikkiaan tunnu houkuttelevan investointikohteena. On vaikea sanoa, mistä kaikesta tämä johtuu, mutta varmaan taustalla on se, että Suomi on liian kallis ja liian kaukana markkinoista.
Ehkä suurin syy kalleuteen on suuressa julkisessa sektorissa ja sen mukanaan tuomassa suuressa kustannusrasituksessa. Palkat ovat mitä ne ovat, mutta ei tunnu kovin houkuttelevalta ajatella, että maahanmuuttoa käytettäisiin väylänä laskea palkkoja ja mahdollistaa siten entistä työvaltaisempien työpaikkojen syntyminen.
Kaikki tämä tarkoittaa sitä, että puhuminen työllistymisestä ongelmien ratkaisuna on harhaanjohtavaa. Ainoa ongelmien ratkaisu on talouskasvun aikaansaaminen ja uusien tuottavien työpaikkojen synnyttäminen.
Nyt kaikki näyttää menevän väärin. Investointilama jatkuu, uusia työpaikkoja ei synny ja yritysten lukumäärä itse asiassa vähenee.
Samanaikaisesti maahanmuuton välittömät kustannusvaikutukset lisäävät paineita verojen korotuksiin, mikä taas entisestään heikentää kilpailukykyä ja vaikeuttaa työpaikkojen syntyä.
Onko meillä todellakaan mitään muuta ratkaisua kuin hyvinvointivaltion alasajo? On helppo tokaista, että meidän ei tarvitse tinkiä hyvinvointivaltiosta, mutta retoriikka ja talouden realiteetit eivät tässä kohdin vastaa toisiaan.
Kasvaneeseen maahanmuuttoon on sittenkin vain kaksi mahdollista ratkaisua: siirtolaisuuden hallinnollinen rajoittaminen tai sitten julkisen vallan tarjoamien palvelusten ja tulonsiirtojen supistaminen ja vielä kaikilta.
Kuulostaa pahalta, mutta meidän on pakko olla jossain vaiheessa inhorealisteja ja löytää ratkaisu ongelmiin. Aika ei hoida meidän ongelmiamme – päinvastoin.
Ja yhtä vähän ne hoituvat ”jospa näin tapahtuisi”-toiveajattelulla.
http://www.maaseuduntulevaisuus.fi/mielipiteet/onko-hyvinvointivaltion-taru-lopussa-1.130134
Vastaukset 4
Vanhimmat
Poliisin ulkomaalaispalveluihin resursointi tapahtuu Suomen poliisijärjestöjen liiton mukaan muiden toimintojen kustannuksella.
– Poliisilla ei todellakaan ole tällä hetkellä löysää resurssia, mitä voidaan heitellä sinne, tänne ja tuonne ilman, että se aiheuttaa jotain heikennyksiä poliisin normaaleissa arkipäivän tehtävissä ja rutiineissa, sanoo Yrjö Suhonen Suomen poliisijärjestöjen liitosta.
Suhonen arvioi poliisin palvelujen, käytännön kenttätoiminnan ja juttujen tutkinnan hidastuvan resurssien vähetessä osasta toiminnoista. Resursseja ei voida siirtää muiden toimien kärsimättä. Tehtäviä joudutaan priorisoimaan kovalla otteella.
– Poliisin valmiudet eivät kovin kauaa kestä ilman, että se alkaa näkyä poliisin muissa tehtävissä, jotka enemmän tai vähemmän liittyvät kansalaisten turvallisuuteen. Rima nousee esimerkiksi siinä, mitä juttuja otetaan tutkintaan, Suhonen sanoo.
Esimerkiksi liikennevalvontaryhmiä eri puolilta maata on lähetetty Tornioon tai siirretty muualla maassa ulkomaalaisasioihin.
– On selvää, että siirrot ovat pois liikennevalvonnasta, mutta en voi mennä yksityiskohtiin siinä, miten siirrot vaikuttavat poliisin valvonnan suuntaamiseen. Muutakin poliisin kenttä- ja tutkintahenkilöstöä on siirretty ulkomaalaisasioiden hoitoon. Siirrot vääjäämättä vähentävät työpanosta kaikilta muilta sektoreilta, sanoo Suhonen.
Tornioon myös opiskelijoita ja opettajia
Siirrot vaikuttavat myös koulutustoimintaan. Poliisiammattikorkeakoulussa on jouduttu perumaan kursseja, erityisesti jatko- ja täydennysopintoja, kun koulun opettajia on siirretty Tornioon.
– Lisäksi kenttäjaksolla olevia opiskelijoita on komennettu Tornioon kesken poliisilaitoksilla tapahtuvan harjoittelujakson, eli siinä on tullut muutoksia alkuperäiseen suunnitelmaan, kertoo Suhonen.
Sisäministeriön ensi vuodelle tehdyssä talousarvioesityksessä poliisin määrärahoihin on lisätty noin 7 miljoonaa euroa turvapaikanhakijoiden rekisteröintiin ja kielteisen päätöksen saaneiden henkilöiden maasta poistamiseen.
– Eihän tässä raha ole se kysymys, vaan kysymys on siitä, ettei ole tekijöitä. Raha ei yksin tee mitään, ihmiset tekevät. Nyt on menty tilanteeseen, että poliisi palkkaa eläkkeellä olevia poliiseja takaisin töihin tästä haasteesta selvitäkseen. Minkään kaupan hyllyllä ei ole joutavia poliisimiehiä- tai naisia. Ei eläkeläisten puoleen käännytä, jos olisi muita resursseja, sanoo Suhonen.
Uuden poliisin kouluttaminen kestää kolme vuotta. Poliisin maaliskuussa tehdyssä toiminta- ja taloussuunnitelmassa vuosille 2016-2019 ensi vuoden poliisikoulutuksen aloituspaikkatavoite on kolmesataa, mutta eduskuntaan menneessä talousarvioesityksessä aloituspaikkatavoite on tippunut sataankuuteenkymmeneen.
– Ei ole saatu selvää vastausta, että mistä tämä pudotus mahtoi johtua. Liikaan poliisimäärään liittyvää perustetta ei ainakaan voi olla, sillä ensi vuonna valmistuu noin 60 uutta poliisia ja eläkkeelle lähtee 280, laskee Suhonen.
Voimat vähenee, tehtävät eivät häviä
Ensi vuoden talousarvioesityksessä poliisin osalta henkilötyövuositavoite oli vielä elokuussa 7350, mutta eduskuntaan menneessä esityksessä se oli tiputettu 7100.
– Tänä vuonna henkilötyövuosia poliisissa on noin 7400, eli alamäki jatkuu. En tiedä rauhoittuuko vai kiihtyykö nämä ulkomaalaisasiat entisestään tulevina vuosina, mutta aika heikosti yhteiskunta on varautunut näihin tilanteisiin, miettii Suhonen.
Suhosen mukaan eduskuntaa on usean eduskunnan ajan varoitettu vastaavanlaisesta tilanteesta, kuin nyt oleva turvapaikanhakijatulva on.
– Huolettomuus näyttää siirtyvän eduskunnasta aina seuraavalle. Ei tiedosteta sitä, että tänne lintukotoonkin saattaa tulla jotain, mikä vaatii tekijöitä. Raha ei auta. Sillä voidaan teettää ylitöitä ja kutsua eläkeläisiä töihin, mutta ennen kaikkea pitäisi olla kysyntää vastaava määrä koulutettua virkamieskuntaa, päivittelee Suhonen.
Suhonen kritisoi poliisihallituksen viestintälinjaa, jossa ilmeisistä ongelmista ei puhuta.
– En ymmärrä poliisihallituksen tiedottamislinjaa, että ongelmia vähätellään. Se on väärän tiedon levittämistä. Korkeamman virkamiesjohdonkin pitää pystyä sanomaan päättäjien suuntaan, että tämä on kova tilanne ja vaikuttaa poliisin perustoimintaan, ja siirrettävät resurssit ovat muualta pois.
– Uskotellaan, että kaikki menee hyvin. Ne, jotka joutuvat oikeasti kohtaamaan ongelmat käytännön tasolla, niin sieltä ei kovin herkästi saa tiedottaa mitään. Organisaatio ei ole valmis kohtaamaan tällaisia haasteita, kuin mitä tämän enemmän tai vähemmän hallitsemattoman maahanmuuton yhteydessä on tullut, sanoo Suhonen.
Minna-Riikka Härkönen
http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1444355462145.html
Kansalaisten luottamus poliisijohdon viestintäänhän alkaa olla vitsi - se tiedetään mitä kenttäpoliisit asioista ovat mieltä, mutta organisaatio ja laki estää julkiset avautumiset.
Hyvä artikkeli, vai mitä sanoo maahamuuttokoneiston ylihumanistit?
http://keskustelu.suomi24.fi/t/13871409/lue-tama-kustannustietoa
Realistinen kuvaus kustannuksiin liittyvistä kustannuksista.
Tuohon kun lisää vielä velkarahoituksen haaskalle tulleet yksityiset toimijat, voidaa suorastaan räjäyttää kustannuspankki!
Jännästi valtiovalta ei myönnä realiteettejä - eikä etenkään maahanmuuttoa puolustavat ylisuvaitsevaiset alternative-rasistit joiden kupla puhkeaisi heti jos älynväläys mieleen tulisi että kenties tässä autettaessa marginaalia, sahataankin oksaa pois kokonaisuudelta. Eli oikeasti lisätään hätää.
Muuten YLEn A2 dokumentin vanha mummo lavastusperheessä.
Minkä tason ihmisoikeusrikos on roudata elämänsä muutamaksi loppuvuodeksi henkilö tutusta kulttuuristaan, omiensa parista, täysin vieraaseen sivilisaatioon ja tapoihin? Tuollainen kulttuurishokki on mahdoton oppia ja voi aiheuttaa suunnatonta kaipuuta, mielenterveysongelmia, yksinäisyyttä ja jopa sydänkohtauksen kun joutuu tekemisiin kivikautisemman lähtökultturinsa ja perinteiden keitaasta tänne kylmään ja teknologiseen kulttuuriimme.
Hävetkää! Mummo pitäisi välittömästi palauttaa 15000€ taskussa takaisin todelliseen turvapaikkaansa.
Hyvinvointivaltion taru on lopussa kantasuomalaisille. Muille ja muualle sitä kyllä riittää jaettavaksi. Meidän pitää tuntea kollektiivita syyllisyyttä johonkin, joka ei ole meidän syy.