Etupäässä Saksan ulkopuolelta siihen liittyi peräti miljoona sotilasta vapaaehtoisesti. Melkein kaikki Euroopan kansat oli edustettuna, irlantilaisista venäläisillä.
Oliko Waffen SS ensimmäinen "EU-armeija"?
yhteinen-eurooppa
19107
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 19
Vanhimmat
Kolme jaottelua:
- etniset saksalaiset, suurin osa Saksan ulkopuolelta
- germaanit
- ei-germaanit
Eniten jälkimmäisiä.
Divisioonista Prinz Eugen koostui Jugoslavian alueen saksalaisista, 9. SS ja 10.SS panssaridivisioonat ranskalaisista ja Glorian Geyer-divisioona Unkarin saksalaisista. Elsasin alueen saksalaiset taisivat yleensä kyllä sotia Wehrmactissa joskaan ihan varma en tästä ole. Romanian ja Unkarin saksalaiset olivat liittolaisuussuhteenkin takia yleensä kansallisten armeijoidensa riveissä. Latvia, Liettuan ja Viron miehistä perustettiin omat divisioonansa jotka tosin olivat vain prikaatien vahvuisia.
Koko Waffen SS:n vahvuus oli noin miljoona, josta ulkomaalaisten osuun oli jotain parinsadantuhannen luokkaa.
Mitä tarkoitat "ulkomaalaisilla"? Minulla on se kuva että itseasiassa ei-germaanit muodostivat selvän enemmistön. Divisiooniin värvättiin 70 000 "germaania" itse Kolmannen Valtakunnan sisältä tuli selvä vähemmistö. Tuskin 20% enempää. Tämä liittyy niihin 38 divisioonaan. Apujoukkojen osalta Saksan sisältä rekrytoitiin vieläkin pienempi osuus.
varsinaiseen Waffen-SS:ään. Saksan palveluksessa ne kyllä olivat.
Luin taannoin Mosierin "Deathride"-kirjan jossa Warren SS-osuudesta kerrottiin kiinnostavasti ja se kuvasi miten kompleksinen yhteiskunta Hitlerin Kolmas valtakunta oli. SS-rekrytointi laajalti estettiin erikoispoikkeuksin laajenemasta itse Saksan sisällä (Leibstandarte, Totenkopf, Das Reich ja lopuksi SS Hitler Jugend divisioona muodostivat vain 10% Heerin SS-divisioonista. Jotain ylikansallista muukalaislegioonan kaltaista siinä oli. Mutta yli kolmen vuodenaikana (1942-45) siitä kasvoi kymmenkertainen sotilaallinen voima. Harkovin kolmannessa taistelussa, Kurskissa ja Normandiassa sen painoarvo oli jo ihan toista luokkaa kuin 1941.
Hollannista, Belgiasta ja Ranskasta yhteensä 100 000 - 120 000. Romaniasta 55 000, Unkarista 40 000, Ukrainasta 20 000, Baltiasta yli 25 000, Pohjolasta yli 15 000 sekä häkellyttävän paljon Kaukasukselta...
Italiasta 18 000. Jugoslavian alueelta 35 000. Valko-Venäjältä 20 000. Espanja 3000. Jostain luin tiedon että Norjasta ja Tanskasta oli tullut yhteensä ainakin 25 000.
Jostain syystä Hitler ei suostunut SS joukkojen laajaan värväykseen, ehkä armeijan painostuksesta. Wehrmacht ei halunnut SS:sta kilpailijaa, joten varsinaisia Saksan kansalaisia ei voitu ottaa asevelvollisina SS:iin. Himler halusi kiihkeästi oman armeijansa, joten saksalaisen yli-ihmisen vaatimuksesta luovuttiin ja SS värväsi väkeä valloitetulta alueilta. Suuri osa lähti mukaan taloudellisista syistä, osa tietysti oli natsimielisiä he olivat vähemmistönä.
Wikin mukaan ulkomaalaiset, korjatkaa jos on vääräää tietoa.
Alankomaat 60 000
Unkari 50 000
Belgia 43 000
Ukraina 40 000
Latvia 32 000
Kroatia 25 000
Ranska 20 000
Viro 20 000
Italia 19 000
Luxemburg 10 211
Tanska 9 000
Norja 6 000
Albania 5 500
Romania 4 000
Suomi 1 406
Intia 1 150
Sveitsi 800
Bulgaria 550
Espanja 300
Ruotsi 180
Liechtenstein 80
Yhdistynyt kuningaskunta 75
Japani 10
Yhdysvallat 8
Thaimaa 3
Irlanti 2
Venäjä, Valko-Venäjä, Kaukasus puuttuu kokonaan. Espanjalle 3000, ei 300. Serbia puuttuu.
oma kiintiönsä asevelvollisista. Se kyllä ylitti ne törkeästi.
Himmlerin tultua täydennysarmeijan komentajaksi elokuussa -44 hän määräsi kutsunnoissa otettavaksi Waffen-SS:ään kaikki yli 175 cm pitkät pojat.
Lisäksi annettiin lupa mm. värvätä Hitler-Jugendin jäseniä suoraan, Näin syntyi oma 12. SS-Panssaridivisioona.
Kaikkein alimpien arvoiden mukaan (Tsekki ja Slovakia puuttui) tuli muista maista vähintäin 464 000 mutta todennäköisemmin lähes 600 000 miestä Waffen SS:n riveihin. Huom ei siis koko SS:n vaan Warren SS:ään.
Suurin yllätys oli Belgian osallistuminen ja se että flaamien ja walloonien välillä ei eroavaisuuksia. Jugoslavian osalta näkyy alueen etnisen saksalaisväestön osuus (1.5 miljoonaa).
Suositusikä 23-35 ei täsmää ainakaan suomalaisiin joista huomattava osa oli alle 23-vuotiaita. Talvisodan vaikutus näkyy.
Mikä sitten Ranskan muukalaislegioona oli?
Oliko muukalaislegioonassa miljoonaa sotilasta samanaikaisesti?
Missä niin sanotaan että armeijassa pitää olla miljoona sotilasta samanaikaisesti?
Varmaankin alusta pitäen Ranskan muukalaislegioona on ollut melkoinen kansainsekoitus, 2. MS jälkeen siihen kelpasi SS-ukotkin, kuten hyvin tiedetään, sotimaan suurvaltaa taas leikkimään alkaneen Ranskan siirtomaasotia.
Prinz Eugenin historiikissa vilahtaa pakko, ei vapaaehtoisuus vaikka suuri osa lähtenyt vapaaehtoisesti. Ruotsalaisten osallistuminen mitätöntä (200) mutta pitäneet myöhemmin siitä melua paljon. Turkki ja Intia lähettivät myös 2000-3000 kumpikin. Mutta Kaukasuksen osuus on todella iso. Azerit yksistään peräti 70 000.
Reippaasti yli 500 000. Epäilen että ukrainalaisia on ollut selvästi enemmän myös kuin mitä ilmoitettu. Taisi asua etnisiä Euroopan saksalaisia n. 12 miljoonaa Kolmannen Valtakunnan v 1939 rajojen ulkopuolella. Vain Volgan saksalaisalue jäi Hitlerin valtausten ulkopuolelle. Laskin äkisten että 10 miljoonan potentiaalissa oli 70 000 sotilaan ikäluokat etnisiä saksalaisia. Tätä saksalaisalueen laajuutta ei nykyajan ihminen käsitä mutta se voisi samalla avata solmuja siinä sotkussa minkä mosaiikkimainen etninen kirjo itäisessä Keski-Euroopassa ja Balkanilla aiheutti. Taisi olalla myös Viipurissa merkittävä saksalainen vähemmistö?
Kaikkiaan SS-divisioonia oli 38 ja kirjo suuri. Osa asetettu etupäässä vastarintajoukkoja ja partisaaneja vastaan. Osa Heerin parhaiten aseistettuja mekanisoituja tulivoimaisia erittäin hyvin motivoituja aivan loppuun asti. Waffen SS:n kasvu alkoi itseasiassa vasta vuoden 1942 lopulta. Sitä ennen sillä oli vain muutamia yksittäisiä divisioonia rintamalla. Sen panssaridivisioonat murskasivat puna-armeijan Harkovissa maaliskuussa 1943 täysin.
Suomalainen SS-pataljoona sai huippuhyvät arvosanat Saksan sotilasjohdolta.
SS Nordin surkea seikkailu kesällä 1941 Sallan metsissä johtui surkeasta koulutuksesta kun pääasiassa vartiomiehistä ja muusta sekalaisesta sakista koottu divisioona koki mitä on olla vailla koulutusta lappilaisessa korvessa rajusti kampoihin pannutta vihollista vastassa. Myöhemmin divisioonasta tiettävästi poistettiin kelvottomin aines (mm. ikämiehet) ja otettiin nuorempia paremmin koulutettuja sotilaita tilalle. Tulokset paranivat huomattavasti.
Tarinan opetus: ideologialla ei pitkälle pötkitä mikäli koulutus on heikkoa ja sitä liian vähän. SS Nord-divisioonan surkeus osoitti suomalaisille että Saksan asevoimista löytyy myös kelvotonta ainesta eikä Waffen SS ole aina välttämättä tae kovasta tasosta. Monet muutkin Waffen SS:n yksiköt tuskin olisivat olleet kovaan rintamataisteluun kelvollisia. Paljon niitä laitettiinkin esim Balkanin partisaanien vastaiseen sotaan.
Sitten oli se kovien Waffen SS:n divisioonien ydin. Kärjessä Leibstandarte, Das Reich, Totenkopf ja muutama muu panssaroitu divisioona. Myös Wiking sai hyvät arvosanat. Myös vastoin muita väitteitä SS Hitler Jugend-divisioona oli melko hyvä tasoinen ja brittejä vastaan Caenissa uskomattoman sitkeästi toivottoman tuntuisissa tilanteissa taistellut yksikkö.
Waffen SS:llä oli etuna se että se sai kyökin kautta usein uusinta parasta kalustoa ja monet sen yksiköt olivat keskimäärin tulivoimaisempia kuin Wehrmachtin vastaavat. Niitä käytetiinkin hanakasti painopistesuunnan puolustustaisteluissa ja vastaiskuissa kuten Harkovissa, Kurskissa, Dniepropetrovskissa, Kuurinmaalla, Itä-Preussin taisteluissa, Normandiassa.
Leibstandarten siirto Dieppen tapauksen takia länteen saattoi olla lopullinen niitti sille että Pauluksen armeijalla kävi niin kuin kävi. Muurinmurtajaa ei ollut lähettää pahaan paikkaan.