(Kun suomalainen lapsi syntyy, niin saa äitiyspakkauksen ja tuon velan sitten. )
Ohjelmaa juontanut Susanne Päivärinta aloitti ohjelman harmittelemalla, että hallituksen lupaus velkakierteen katkaisemisesta tämän hallituskauden aikana on petetty. Seuraavaksi hän käynnisteli ohjelmaa tenttaamalla studiovierailta valtiovelan suuruusluokkaa. Käytiin seuraava keskustelu:
Päivärinta: Miapetra Kumpula-Natri, SDP:n kansanedustaja, ja hääräät myös siellä talousvaliokunnassa, paljonko Suomen valtiolla on velkaa?
Miapetra Kumpula-Natri: Valtion velan kasvu on se, josta ollaan huolissaan, ja kyllä se vuosittainen velanottomäärä on se meille paha rasti ja sen kääntämisestä laskuun pitäisi olla.. että Se on ollut pettymys tällä kaudella ollaan jouduttu vuosittain ottamaan se velkamäärä lisää jopa kymmenen miljardia vuodessa ja ..
Päivärinta: mutta paljonko meillä on sitä velkaa, kun olen ymmärtänyt, ette ole niin kamalan huolissasi ollut, niin paljonko sitä velkaa siis on?
Kumpula-Natri: Nyt en uskalla sanoa oikein tarkkaa määrää. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja...
Päivärinta: Ei voi olla totta. Ei voi olla totta. Et tiedä, paljonko Suomen valtiolla on velkaa.
Kumpula-Natri: Nyt en uskalla sanoa ääneen, etten sano väärää lukua. Huono alku.
Päivärinta: Mä olin ihan varma, että sä olisit tiennyt. Noh, otetaan mukaan Kimmo Sasi, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja. Kerta yritetään ratkaista velkaongelmaa, niin oletan, että te tiedätte, paljonko Suomella on velkaa.
Kimmo Sasi: Se on noin 97 miljardia ja tänä vuonna se 100 miljardia menee rikki. Eli valtionvelka on noin puolet meidän bruttokansantuotteesta. Ja se on tietysti eurooppalaisessa katsannossa ihan kohtuullinen luku mutta niin kuin Miapetra sanoi, kasvu on aivan liian kova ja se on meidän ongelma.
Päivärinta: Otetaan tähän screenille tämmöinen reaaliaikainen velkalaskuri. Tämä on Ylen toimittajan Mika Mäkeläisen tekemä ja se tikittää kuulkaa siellä koko ajan. Ja tässä näette meidän velan tällä hetkellä. Miapetrakin voi katsoa. Ja tässä on myös henkilökohtainen osuus. Se on jo seitsemäntoistatuhatta per lärvi. Kun suomalainen lapsi syntyy, niin saa äitiyspakkauksen ja tuon velan sitten.
Eikö virheistä opita?
A-talk-esiintymiset ovat aiemminkin olleet Kumpula-Natrille vaikeita. Syyskuussa 2012 nähdyssä jaksossa Kumpula-Natri oli kutsuttu setvimään eurokriisin ongelmia, mutta tuolloinkaan hänellä ei ollut ongelman keskeisten taloudellisten tunnuslukujen suuruusluokasta tietoa. Kompastelu herätti tuolloinkin katsojissa kummastusta.
Erehtyminen on inhimillistä ja virheistä opitaan, mutta Kumpula-Natrin eilisen esiintymisen jälkeen herää väkisinkin kysymys, kuinka uskottava ongelmien ratkaisija SDP on, jos edes sen ykkösketju ei edelleenkään ole selvillä ongelmien suuruusluokasta.
Yksi tunti, yksi miljoona lisävelkaa
https://www.suomenuutiset.fi/sdpn-ykkostykilla-ei-hajuakaan-valtion-velan-maarasta/
Ohjelmaa juontanut Susanne Päivärinta aloitti ohjelman harmittelemalla, että hallituksen lupaus velkakierteen katkaisemisesta tämän hallituskauden aikana on petetty. Seuraavaksi hän käynnisteli ohjelmaa tenttaamalla studiovierailta valtiovelan suuruusluokkaa. Käytiin seuraava keskustelu:
Päivärinta: Miapetra Kumpula-Natri, SDP:n kansanedustaja, ja hääräät myös siellä talousvaliokunnassa, paljonko Suomen valtiolla on velkaa?
Miapetra Kumpula-Natri: Valtion velan kasvu on se, josta ollaan huolissaan, ja kyllä se vuosittainen velanottomäärä on se meille paha rasti ja sen kääntämisestä laskuun pitäisi olla.. että Se on ollut pettymys tällä kaudella ollaan jouduttu vuosittain ottamaan se velkamäärä lisää jopa kymmenen miljardia vuodessa ja ..
Päivärinta: mutta paljonko meillä on sitä velkaa, kun olen ymmärtänyt, ette ole niin kamalan huolissasi ollut, niin paljonko sitä velkaa siis on?
Kumpula-Natri: Nyt en uskalla sanoa oikein tarkkaa määrää. Valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja..
Päivärinta: Ei voi olla totta. Ei voi olla totta. Et tiedä, paljonko Suomen valtiolla on velkaa.
Kumpula-Natri: Nyt en uskalla sanoa ääneen, etten sano väärää lukua. Huono alku.
Päivärinta: Mä olin ihan varma, että sä olisit tiennyt. Noh, otetaan mukaan Kimmo Sasi, valtiovarainvaliokunnan puheenjohtaja. Kerta yritetään ratkaista velkaongelmaa, niin oletan, että te tiedätte, paljonko Suomella on velkaa.
Kimmo Sasi: Se on noin 97 miljardia ja tänä vuonna se 100 miljardia menee rikki. Eli valtionvelka on noin puolet meidän bruttokansantuotteesta. Ja se on tietysti eurooppalaisessa katsannossa ihan kohtuullinen luku mutta niin kuin Miapetra sanoi, kasvu on aivan liian kova ja se on meidän ongelma.
Päivärinta: Otetaan tähän screenille tämmöinen reaaliaikainen velkalaskuri
Eikö virheistä opita?
A-talk-esiintymiset ovat aiemminkin olleet Kumpula-Natrille vaikeita. Syyskuussa 2012 nähdyssä jaksossa Kumpula-Natri oli kutsuttu setvimään eurokriisin ongelmia, mutta tuolloinkaan hänellä ei ollut ongelman keskeisten taloudellisten tunnuslukujen suuruusluokasta tietoa. Kompastelu herätti tuolloinkin katsojissa kummastusta.
Erehtyminen on inhimillistä ja virheistä opitaan, mutta Kumpula-Natrin eilisen esiintymisen jälkeen herää väkisinkin kysymys, kuinka uskottava ongelmien ratkaisija SDP on, jos edes sen ykkösketju ei edelleenkään ole selvillä ongelmien suuruusluokasta.
Yksi tunti, yksi miljoona lisävelkaa
https://www.suomenuutiset.fi/sdpn-ykkostykilla-ei-hajuakaan-valtion-velan-maarasta/
Vastaukset 14
Vanhimmat
Ei voi kun nauraa,itku ei enää auta. Nää on pakko kääntää huumoriksi . Siis miten tämä on edes mahdollista että täälläisiä tietämättömiä valitaan päättäviin elimiin.
Kumpula-Nartin kannattaisi laittaa läppäriin aloitussivuksi
http://susijumala.puheenvuoro.uusisuomi.fi/kayttaja/susijumala
ja pyytää kauniisti konsultaatioapua, ennenkuin tarjoutuu tietämättömyyttään väritelevisioon kansalaisten naureskeltavaksi .
Velka on valtioille taloudenhoidon väline. Aivan toisin kuin yksityisten ihmisten ja yritysten lainojen kohdalla yleensä, valtionvelkaa ei ole tarkoituskaan maksaa pois.
Oli yksi maa joka aikoi tehdä toisin, Romaniassa Nicolae Ceauşescu sai päähänsä, että valtionvelka pitää maksaa kokonaan pois. Meillä Sipilä ja Stubb aikovat kai samaa, seurauksista välittämättä.
Yli 100 miljardia maksaisivat velkaa pois tämän hallituskauden aikana ?
Ehkä hänkin on demari:
"– Kun poliitikot puhuvat alijäämästä ja velasta, heillä ei ole yleensä mitään käsitystä siitä, mistä puhuvat. Ne, jotka puhuvat eniten, ymmärtävät asiasta vähiten, taloustieteen nobelisti Paul Krugman sanoo.
Krugmanin mukaan useat poliitikot uskovat suuren julkisen velkataakan nostavan ohjauskorkoja, mutta todellisuus on osoittanut totuuden olevan toisenlainen."
Joo, velkaa pakostakin tulee maataloustuista, 3 miljardia vuosi, 30 vuotta ja 90 miljardia, 18 miljardia per lärvi.
18 miljardia per lärvi"
HEH-heh--
Täytynyt olla demariopettaja, jos yleensä olet kansakoulun saanut läpäistyä.
no näin se menee, kyllä tukiaiset ovat hirveitä, aivan kamalia. Hyvä että sinullekin selvisi, tukipummi. Myönnettäköön että virhe tuli, onhan niitä lärvejä enemmän kuin viisi.
Eikös EU maksa maataloustuet ?
Ei maksa EU, tai joo, mutta Suomi maksaa ensin EU.lle "jäsenmaksuna" ja lisäksi maksamme kansallista tukea.
Ota velkaa paljon, älä maksa takaisin. Entä sitten ?
Maksetaan korot, aivan kuin ruotsalaisten asuntolainat. Niitäkään ei ole tarkoitettukaan maksettavaksi, maksetaan vain korkoja.
Heh--heh--
Kyllä tukiaiset on kamalia, eikös olekkin ?
Ja nekin maksetaan tukiaisilla.
Oot sinä vitsiniekka. Ihan kuset puristuu housuuun, kun niin naurattaa.
Olet selvästi kansanEDUSTAJA TASOA VASEMMSITOLLE.
Siinä hakkaraiset, harakat ja nämä kalpenisi.
Näin kertoo talousnobelisti Paul Krugman, demari kai: valtion velka mielletään usein samanlaiseksi kuin ylisuuren asuntovelan ottaneen perheen velka. Krugman huomauttaa, että vertaus ontuu pahasti, sillä valtioiden ei tarvitse maksaa velkaa takaisin, kunhan huolehditaan siitä, että velka kasvaa hitaammin kuin verokertymä kasvaa.
Krugman antaa esimerkin toisen maailmansodan aiheuttamasta velasta, joka oli suhteellisesti suurempi kuin nykyinen Yhdysvaltain valtion velka.
Velka ei tehnyt sodanjälkeisestä Amerikasta köyhempää, eikä se estänyt suurimpia nousuja tuloissa ja elintasossa Yhdysvaltain historiassa.
Nykyinen valtion velkaantumisella pelottelu johtaa vain tarpeettomiin julkisen sektorin leikkauksiin ja laman syventymiseen.
Näin talousnobelisti