Eikö jo olla häiriötilantaassa? Esim.Tilat ei riitä.
ote on vihkosesta: Ministerin käsikirja - Valtioneuvoston kanslia
Varautuminen
Hallinnonalojen valmiusjärjestelyt muodostavat perustan häiriötilanteisiin ja
poikkeusoloihin varautumiselle. Valmiussuunnitelmien, yhteistyö- ja toiminta
-
mallien, harjoittelun sekä muiden toimenpiteiden avulla varmistetaan viran
-
omaisten tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös normaaliolo
-
jen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kukin ministeriö johtaa varautumisesta
omalla toimialallaan.
Valtioneuvoston johtamisen ja päätöksenteon tukena valtioneuvoston kanslia
vastaa valtioneuvoston yhteisestä varautumisesta. Valtioneuvoston yhteinen
varautuminen jaetaan ministeriöiden yhteiseen valmiussuunnitteluun (mi
-
nisteriöt osana valtioneuvostoa), valtioneuvoston yhteiseen häiriötilanteisiin
ja poikkeusoloihin varautumiseen ja valtioneuvoston tilannekuvatoimintaan.
Yhteinen varautuminen liittyy esimerkiksi valmiussuunnitteluun, tilasuunnitte
-
luun, koulutustoimintaan ja harjoitustoimintaan.
Puolustusministeriön yhteydessä toimiva turvallisuuskomitea toimii ennakoivan
varautumisen pysyvänä yhteistyöelimenä. Ministeriön kansliapäällikön ja val
-
tioneuvoston kansliassa alivaltiosihteerin tehtävänä on huolehtia ministeriön
ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta ja varautumisesta. Ministeriöt
toimivat varautumisessa tarpeen mukaan yhteistyössä asioiden valmistelussa.
Yhteistyön järjestämisestä vastaa se ministeriö, jonka toimialaan asia pääosal
-
taan kuuluu.
Ministeriöiden valmiuspäälliköillä on keskeinen rooli ministeriöiden varautu
-
misessa ja valmiuspäällikkökokous on ministeriöiden varautumista tukeva yh
-
teistyöelin. Ministeriöiden valmiussihteerien valmiussihteerikokous valmistelee
asioita valmiuspäällikkökokoukselle.
1.4.12.4
Häiriötilanteissa sovellettava lainsäädäntö
Häiriötilanteissa viranomaiset toimivat mahdollisimman pitkään normaaliolojen
lainsäädännön antamilla valtuuksilla, jotka tarjoavat mahdollisuuksia valmiu
-
den joustavaan tehostamiseen.
Koska normaalioloja koskevat toimivaltuudet saattavat poikkeusoloissa olla
riittämättömiä, on oikeusjärjestykseen etukäteen sisällytetty säännökset
poikkeusoloissa käyttöön otettavista poikkeuksellisista toimivaltuuksista.
Poikkeusoloille on leimallista, että normaalit toimintakeinot ja resurssit eivät
riitä, vaan tarvitaan lisätoimivaltuuksia ja lisärahoitusta sekä inhimillisten ja
aineellisten voimavarojen käyttöön saamista. Poikkeusoloissa voidaan joutua
turvautumaan esimerkiksi viennin ja tuonnin säännöstelyyn, tuotannon ohja
ukseen, kuljetuksien ja liikenteen valvomiseen ja säännöstelyyn sekä tilapäi
-
sen työvelvollisuuden asettamiseen. Valmiuslainsäädännöllä turvataan se, että
tietyssä tilanteessa voidaan ryhtyä ripeästi tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.
Valmiuslainsäädäntöön kuuluu valmiuslain lisäksi puolustustilalaki, min
-
kä lisäksi eräillä aloilla on säädetty poikkeusoloja koskevia säännöksiä.
Valmiuslainsäädännöllä on pyritty varmistamaan väestön turvallisuus ja elin
-
mahdollisuudet sekä yhteiskunnan toimivuus poikkeusoloissa.
Valmiuslain mukaisten poikkeusolojen toteamista voi edeltää häiriötilanne tai
muu tilanteen nopea tai asteittainen vaikeutuminen. Häiriötilanne itsessään
– vaikka se olisi vakava – ei oikeuta valmiuslain mukaisten lisätoimivaltuuksi
-
en käyttöönottoa. Lisätoimivaltuuksien käyttöönoton edellytyksenä on se, että
käsillä on jokin valmiuslaissa tarkoitettu poikkeusolo, että tilanne ei ole hallit
-
tavissa viranomaisen säännönmukaisin toimivaltuuksin ja että valtioneuvosto,
yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, on todennut maassa vallitse
-
van poikkeusolot.
Puolustustilalain mukaan valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja oikeusjär
-
jestyksen ylläpitämiseksi voidaan valtakunnan puolustusta tehostaa ja sen tur
-
vallisuutta lujittaa saattamalla voimaan puolustustila.
http://vnk.fi/documents/10616/1095776/Ministerin käsikirja 2015/07302242-b280-4d8e-87ce-e0414499f2f8
ote on vihkosesta: Ministerin käsikirja - Valtioneuvoston kanslia
Varautuminen
Hallinnonalojen valmiusjärjestelyt muodostavat perustan häiriötilanteisiin ja
poikkeusoloihin varautumiselle. Valmiussuunnitelmien, yhteistyö- ja toiminta
-
mallien, harjoittelun sekä muiden toimenpiteiden avulla varmistetaan viran
-
omaisten tehtävien mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös normaaliolo
-
jen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Kukin ministeriö johtaa varautumisesta
omalla toimialallaan.
Valtioneuvoston johtamisen ja päätöksenteon tukena valtioneuvoston kanslia
vastaa valtioneuvoston yhteisestä varautumisesta. Valtioneuvoston yhteinen
varautuminen jaetaan ministeriöiden yhteiseen valmiussuunnitteluun (mi
-
nisteriöt osana valtioneuvostoa), valtioneuvoston yhteiseen häiriötilanteisiin
ja poikkeusoloihin varautumiseen ja valtioneuvoston tilannekuvatoimintaan.
Yhteinen varautuminen liittyy esimerkiksi valmiussuunnitteluun, tilasuunnitte
-
luun, koulutustoimintaan ja harjoitustoimintaan.
Puolustusministeriön yhteydessä toimiva turvallisuuskomitea toimii ennakoivan
varautumisen pysyvänä yhteistyöelimenä. Ministeriön kansliapäällikön ja val
-
tioneuvoston kansliassa alivaltiosihteerin tehtävänä on huolehtia ministeriön
ja sen hallinnonalan yleisestä turvallisuudesta ja varautumisesta. Ministeriöt
toimivat varautumisessa tarpeen mukaan yhteistyössä asioiden valmistelussa.
Yhteistyön järjestämisestä vastaa se ministeriö, jonka toimialaan asia pääosal
-
taan kuuluu.
Ministeriöiden valmiuspäälliköillä on keskeinen rooli ministeriöiden varautu
-
misessa ja valmiuspäällikkökokous on ministeriöiden varautumista tukeva yh
-
teistyöelin. Ministeriöiden valmiussihteerien valmiussihteerikokous valmistelee
asioita valmiuspäällikkökokoukselle.
1.4.12.4
Häiriötilanteissa sovellettava lainsäädäntö
Häiriötilanteissa viranomaiset toimivat mahdollisimman pitkään normaaliolojen
lainsäädännön antamilla valtuuksilla, jotka tarjoavat mahdollisuuksia valmiu
-
den joustavaan tehostamiseen.
Koska normaalioloja koskevat toimivaltuudet saattavat poikkeusoloissa olla
riittämättömiä, on oikeusjärjestykseen etukäteen sisällytetty säännökset
poikkeusoloissa käyttöön otettavista poikkeuksellisista toimivaltuuksista.
Poikkeusoloille on leimallista, että normaalit toimintakeinot ja resurssit eivät
riitä, vaan tarvitaan lisätoimivaltuuksia ja lisärahoitusta sekä inhimillisten ja
aineellisten voimavarojen käyttöön saamista. Poikkeusoloissa voidaan joutua
turvautumaan esimerkiksi viennin ja tuonnin säännöstelyyn, tuotannon ohja
ukseen, kuljetuksien ja liikenteen valvomiseen ja säännöstelyyn sekä tilapäi
-
sen työvelvollisuuden asettamiseen. Valmiuslainsäädännöllä turvataan se, että
tietyssä tilanteessa voidaan ryhtyä ripeästi tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.
Valmiuslainsäädäntöön kuuluu valmiuslain lisäksi puolustustilalaki, min
-
kä lisäksi eräillä aloilla on säädetty poikkeusoloja koskevia säännöksiä.
Valmiuslainsäädännöllä on pyritty varmistamaan väestön turvallisuus ja elin
-
mahdollisuudet sekä yhteiskunnan toimivuus poikkeusoloissa.
Valmiuslain mukaisten poikkeusolojen toteamista voi edeltää häiriötilanne tai
muu tilanteen nopea tai asteittainen vaikeutuminen. Häiriötilanne itsessään
– vaikka se olisi vakava – ei oikeuta valmiuslain mukaisten lisätoimivaltuuksi
-
en käyttöönottoa. Lisätoimivaltuuksien käyttöönoton edellytyksenä on se, että
käsillä on jokin valmiuslaissa tarkoitettu poikkeusolo, että tilanne ei ole hallit
-
tavissa viranomaisen säännönmukaisin toimivaltuuksin ja että valtioneuvosto,
yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa, on todennut maassa vallitse
-
van poikkeusolot.
Puolustustilalain mukaan valtiollisen itsenäisyyden turvaamiseksi ja oikeusjär
-
jestyksen ylläpitämiseksi voidaan valtakunnan puolustusta tehostaa ja sen tur
-
vallisuutta lujittaa saattamalla voimaan puolustustila.
http://vnk.fi/documents/10616/1095776/Ministerin käsikirja 2015/07302242-b280-4d8e-87ce-e0414499f2f8
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.