Oletteko tutustuneet syväekologiaan?

Onhan siihen pintapuolisesti tullut tutustuttua, ja periaatteessa olen sen kannattaja tietyin ehdoin ja poikkeuksin. Kannattaa ensalkuun ainakin huomioida se, että ekologia itsessään on tieteenala eikä mikään katsomus tai filosofia. Käsitteenä "syväekologia" on siis epämääräinen ja kyseenalainen. Aivan kuten ekologia ei ole maailmankatsomus, ei syväekologia ole tiedettä.

Sikäli kun "syväekologia" perustuu tieteelliseen tietoon perustuviin rationalisiin näkemyksiin ja ratkaisuihin, on se mielestäni ihan hyvä aate. Tuo "spirituaalinen" puoli ynnä muu huuhaa ja hippeily taas on mielestäni jotain, jonka kautta mitään ongelmia ei ratkaista. Sellaisen kautta vaan päädytään myöhemmin uudelleen samaan tilanteeseen, kuin missä nyt ollaan. Epätietoisuus ja piittaamattomuus faktoista on johtanut meidät pinteeseen, josta ei päästä ilman järjenkäyttöä.

En ymmärrä tätä rationaalisuuden tai järjen ylistämistä. Järki ja tunteet ovat molemmat lähtökohtainen osa ihmistä, niitä ei voida lähteä erottamaan toisistaan ja jos ihminen sitä yrittää, niin tulokset ovat huonoja. Järjen ja tunteiden yhdistäminen on viisain ratkaisu.

Jos syväekologian peruspointti on se, että luonnon tuhoaminen ihmisen toimesta (liika kansoitus, markkinatalous) lopulta johtaa sekä ihmisten, että muiden eliömuotojen lähes tuhoutumiseen, niin olen 100% mukana.

Miksi kaikki pitäisi tuhota vain siksi, että saadaan lisää talouskasvua? Luonnon monimuotoisuus on jo nyt todella voimakkaasti uhattuna ja ekokatastrofi aivan ovella. Silti markkitalous, jossa pieni osa itsekkäistä ihmisistä omii valtavia omaisuuksia sen mukaan, mikä on heille edullisinta (sumeilematon saastuttaminen kehitysmaissa, yms.), on voimassa oleva suuntaus. Ja kuluttajilla ei ole juurikaan suuria vaihtoehtoja, vaan suurin osa tukee tietämättään tai silmät ummistaen näitä tuhon tekijöitä. Näin se vaan menee, tarvittaisiin todella iso muutos...