Suomeen tulvii siirtolaisia, pääasiassa irakilaisia seikkailijoita. Mutta mistä asunnot? Ei hätää mitään, sillä kyllä hätä keinot keksii. Suomessa perinteet ovat aina olleet kunniassa. Niin nytkin. Kun karjalaiset tulivat, niin hätä oli suuri: mistä asunnot? Laadittiin huoneenvuokralaki eli jos sinulla oli liikaa neliöitä, niin ne oli annettava karjalaisille. Minunkin mummolaani asutettiin kaksi karjalaisperhettä, yksi alakertaan ja yksi yläkertaan. Lisää perinteitä: karjalaiset saivat matkustaa valtion rautateillä 10 vuotta ilmaiseksi eli vuoteen 1954 asti. Virkojen täytössä karjalainen oli etusijalla, tämä jatkui, etten sanoisi kymmeniä vuosia. Niin että ei huolta!! Kyllä Suomessa perinteitä tullaan noudattamaan! Valtakunnassa kaikki hyvin!
PERINTEET KUNNIAAN
Valtakunnassakaikkihyvin
367
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Joo, huutolaisia on suomessa ollut jotka saivat jopa kokonaisia tiloja. En tarkoita et idea "ahaa" kukkahatut ruvetko jakamaan maita pakolaisille lahjaksi. Huutolaiset oli kuitenkin Suomalaisia jota elättivät itsenä hoitamalla näitä "lahjoitettuja tiloja".
.
Tämä ja aloittajan mainintaa ei pidä yrittää soveltaa uudelleen tai Suomessa menee työn sekä rahan arvot ja me ei saada perunajauho pussia kaupasta alle satasella. Tälläistä työllä perintöinä ansaitun omistusoikeuksien hävittämispolitiikkaa ei pidä lähteä kokeilemaan. Tehdyn työn tekemisellä ei olisi sen jälkeen merkitystä. Ollaan vaan kaikki luukulla jonossa.
.
mistä me rahaa saadaan jos ryhdytään "repimään" rahaa ja nauretaan kukkahattumaisesti. vähän psykoottisesti muha hah ahaa
Niin, meitäkin oli isä, äiti ja kolme lasta, jotka asuimme erään mökinomistajan kamarissa. Mökissä oli kaksi huonetta ja keittiö. Omistaja joutui antamaan kamarinsa huoneenvuokralautakunnan määräyksestä meille. Itse omistajat asuivat lapsineen olohuoneessa.
Lapset eivät ainakaan mitään riitoja huomanneet aikuisten kesken. Silloin jokainen ymmärsi, ettei karjalaisia voinut pihalle lapsineen jättää, olimmehan kaikki samoja suomalaisia, tosin eri puolelta Suomea.
Karjalaiset saivat korvauksia menetetystä rajan taakse jääneestä omaisuudestaan, jolla rahalla suurtilallisilta ostettiin pieniä, yleensä 5-10 hehtaarin tiloja. Asukkaat raivasivat tilansa metsään. Ensimmäisenä vuonna sai rakentaa saunan, toisena vuonna navetan ja vasta kolmantena vuonna asuinrakennuksen. Ensimmäiset vuodet asuttiin saunassa. Aloittajan Mummola on ollut jonkinsortin kartano, kun sinne on noin paljon ihmisiä asutettu. Eivätkä he sinne ikuisiksi ajoiksi jääneet.