Valheiden verkossa
Tekojen ja puheiden ei tarvitse kohdata. Valheesta kiinni jäämisestä ei tarvitse välittää, koska valheen voi aina kiistää. Totuuksia voi olla monta, eikä niiden ristiriidoista kannata välittää.
Muun muassa noilla perusperiaatteilla käy Venäjä parastaikaa informaatiosotaa länttä ja myös Suomea vastaan, kertoo tutkija ja sotatieteiden tohtori Saara Jantunen. Hän on esikoistietokirjailija. Hän on tuonut syksyn markkinoille teoksen Infosota (Otava).
Jantusen mukaan informaatiosota on lyhyesti luonnehdittuna sodankäyntiä, joka puuttuu ihmisten perusoikeuteen elää tietoyhteiskunnassa. Se on kovaa psykologista painostusta. Alan vanhoja esimerkkejä Suomelle ovat vaikkapa sotavuosien alun Mainilan laukaukset ja talvisodan Kuusisen hallitus. Tältä päivältä tuttuja ovat vaikkapa Venäjän lapsiasiamiehen Suomi-lausunnot, Venäjän suomalaiset radioasemahankkeet ja Suomeen kohdistuvat Nato-neulanpistot.
Infosota on harkitumpaa jatkoa vanhalle tutulle propagandalle, joka Jantusen mukaan karahti kiville Vietnamin sodan mediakatastrofien yhteydessä. Informaatiosodan suurvalta on Jantusen mukaan Venäjä, vaikka Yhdysvaltojenkaan kykyä siinä ei sovi vähätellä.
”Venäjä on se valtio, joka pyrkii vaikuttamaan juuri nyt. Venäjä toimii kokonaisvaltaisesti. Some-vaikuttaminenkin on läsnä. Psykologinen painostus on kovaa.” Siksi Venäjä on pääosassa myös Jantusen kirjassa.
Pitääkö Suomessa olla jo huolissaan?
”Suomi ei ole nyt Venäjän varsinainen kohde. Kohteita ovat EU ja Nato. Venäjä pyrkii hajottamaan Euroopan unionia ja luomaan sen valtioihin kahdenvälisiä suhteita. Naton laajenemisen pysäyttäminen on Venäjän toinen pääkohde. Krimin valloituksen ja Ukrainan sodan syttymisen jälkeen Venäjä on yrittänyt vaikuttaa lukuisiin maihin. Ruotsiakin Venäjä on kutsunut fasistiseksi valtioksi.”
Vaikka Suomi ole nyt sen kummempi kohde kuin muutkaan Länsi-Euroopan valtiot, Suomessa asiasta keskustellaan eri sävyillä kuin muualla. Meillä ollaan huolestuneempia.
Informaatiosodan häviäjän osa on heikko. Tuota Jantunen ei kuitenkaan näe Suomen kohtalona. Tappiolle jääneen valtion tahto ei toteudu. Ratkaisut syntyvät vääristymien kautta. Esimerkkejä ovat vaikkapa Baltian maiden kohtalo ennen toista maailmansotaa tai kunniamurhan retoriikka tai takavuosien rauhanliikkeen yksipuolinen toiminta.
”Tuo toimii niin, että altavastaajalle sanotaan, että tee niin kuin isä tai isoveli sanoo.”
Suomen rooli informaatiosodassa on turvallisuuspoliittisen liikkumavaran ylläpitäminen. Suomen valtti on yhteiskunnallinen läpinäkyvyys ja moniäänisyys. Tuollaista maata on vaikea käyttää hyväksi ja hankala manipuloida.
Jantunen korostaa infosodassa toimitta-jien ja median roolia. Ne ovat portinvartijoita. Infosodassa totuus ei löydykään vastakkaisten näkemysten puolivälin tienoilta. Rintamalla taistellaan valheita vastaan.
Venäjä nousi kirjan päärooliin sen takia, että se toimii juuri nyt. Venäjän toimet ovat näkyneet hyvin myös Suomessa. Niillä on myös omat kuuluisat kannattajansa, jotka esiintyvät kirjassa suoraan niminä, koska Saara Jantunen purkaa asiaa myös henkilökohtaisesti. Jantunen on itsekin joutunut infosodan kohteeksi.
”Olen kirjoittanut tämän kirjan hiukan eri tavalla kuin kirjoja yleensä kirjoitetaan. Menin asiaan suoraan sisälle. Menin kentälle katsomaan, mitä siellä oikeasti tapahtuu. Infosotaa on ollut helppo tutkia, kun uutisissa on alkanut rytistä ja Suomi ja Eurooppa joutuivat maalitauluksi.”
Jantunen on pannut itsensä kirjassaan alttiiksi. Hän kertoo omista yhteenotoistaan infosodan rintamalla. Hän sanoo, että paskaa lentää tuulettimeen, mutta antaa lentää.
”Infosodan hyökkääjät eivät ole kiinnostuneita dialogista. Heitä eivät kiinnosta viestinnän pelisäännöt tai oikeudenmukaisuus. Kirjalla haen enemmän asioiden selittämistä kuin sormella osoittelua ja syyttelyä”, Saara Jantunen sanoo.
Jantusella on ollut keskeinen rooli kuu-luisan Pietarin infosotalaitoksen eli trollitehtaan löytymisessä. Tieto tuli mediasta. Jantunen nosti sen esiin. Tosin laitos itsessään ei ollut yllätys.
Tekojen ja puheiden ei tarvitse kohdata. Valheesta kiinni jäämisestä ei tarvitse välittää, koska valheen voi aina kiistää. Totuuksia voi olla monta, eikä niiden ristiriidoista kannata välittää.
Muun muassa noilla perusperiaatteilla käy Venäjä parastaikaa informaatiosotaa länttä ja myös Suomea vastaan, kertoo tutkija ja sotatieteiden tohtori Saara Jantunen. Hän on esikoistietokirjailija. Hän on tuonut syksyn markkinoille teoksen Infosota (Otava).
Jantusen mukaan informaatiosota on lyhyesti luonnehdittuna sodankäyntiä, joka puuttuu ihmisten perusoikeuteen elää tietoyhteiskunnassa. Se on kovaa psykologista painostusta. Alan vanhoja esimerkkejä Suomelle ovat vaikkapa sotavuosien alun Mainilan laukaukset ja talvisodan Kuusisen hallitus. Tältä päivältä tuttuja ovat vaikkapa Venäjän lapsiasiamiehen Suomi-lausunnot, Venäjän suomalaiset radioasemahankkeet ja Suomeen kohdistuvat Nato-neulanpistot.
Infosota on harkitumpaa jatkoa vanhalle tutulle propagandalle, joka Jantusen mukaan karahti kiville Vietnamin sodan mediakatastrofien yhteydessä. Informaatiosodan suurvalta on Jantusen mukaan Venäjä, vaikka Yhdysvaltojenkaan kykyä siinä ei sovi vähätellä.
”Venäjä on se valtio, joka pyrkii vaikuttamaan juuri nyt. Venäjä toimii kokonaisvaltaisesti. Some-vaikuttaminenkin on läsnä. Psykologinen painostus on kovaa.” Siksi Venäjä on pääosassa myös Jantusen kirjassa.
Pitääkö Suomessa olla jo huolissaan?
”Suomi ei ole nyt Venäjän varsinainen kohde. Kohteita ovat EU ja Nato. Venäjä pyrkii hajottamaan Euroopan unionia ja luomaan sen valtioihin kahdenvälisiä suhteita. Naton laajenemisen pysäyttäminen on Venäjän toinen pääkohde. Krimin valloituksen ja Ukrainan sodan syttymisen jälkeen Venäjä on yrittänyt vaikuttaa lukuisiin maihin. Ruotsiakin Venäjä on kutsunut fasistiseksi valtioksi.”
Vaikka Suomi ole nyt sen kummempi kohde kuin muutkaan Länsi-Euroopan valtiot, Suomessa asiasta keskustellaan eri sävyillä kuin muualla. Meillä ollaan huolestuneempia.
Informaatiosodan häviäjän osa on heikko. Tuota Jantunen ei kuitenkaan näe Suomen kohtalona. Tappiolle jääneen valtion tahto ei toteudu. Ratkaisut syntyvät vääristymien kautta. Esimerkkejä ovat vaikkapa Baltian maiden kohtalo ennen toista maailmansotaa tai kunniamurhan retoriikka tai takavuosien rauhanliikkeen yksipuolinen toiminta.
”Tuo toimii niin, että altavastaajalle sanotaan, että tee niin kuin isä tai isoveli sanoo.”
Suomen rooli informaatiosodassa on turvallisuuspoliittisen liikkumavaran ylläpitäminen. Suomen valtti on yhteiskunnallinen läpinäkyvyys ja moniäänisyys. Tuollaista maata on vaikea käyttää hyväksi ja hankala manipuloida.
Jantunen korostaa infosodassa toimitta-jien ja median roolia. Ne ovat portinvartijoita. Infosodassa totuus ei löydykään vastakkaisten näkemysten puolivälin tienoilta. Rintamalla taistellaan valheita vastaan.
Venäjä nousi kirjan päärooliin sen takia, että se toimii juuri nyt. Venäjän toimet ovat näkyneet hyvin myös Suomessa. Niillä on myös omat kuuluisat kannattajansa, jotka esiintyvät kirjassa suoraan niminä, koska Saara Jantunen purkaa asiaa myös henkilökohtaisesti. Jantunen on itsekin joutunut infosodan kohteeksi.
”Olen kirjoittanut tämän kirjan hiukan eri tavalla kuin kirjoja yleensä kirjoitetaan. Menin asiaan suoraan sisälle. Menin kentälle katsomaan, mitä siellä oikeasti tapahtuu. Infosotaa on ollut helppo tutkia, kun uutisissa on alkanut rytistä ja Suomi ja Eurooppa joutuivat maalitauluksi.”
Jantunen on pannut itsensä kirjassaan alttiiksi. Hän kertoo omista yhteenotoistaan infosodan rintamalla. Hän sanoo, että paskaa lentää tuulettimeen, mutta antaa lentää.
”Infosodan hyökkääjät eivät ole kiinnostuneita dialogista. Heitä eivät kiinnosta viestinnän pelisäännöt tai oikeudenmukaisuus. Kirjalla haen enemmän asioiden selittämistä kuin sormella osoittelua ja syyttelyä”, Saara Jantunen sanoo.
Jantusella on ollut keskeinen rooli kuu-luisan Pietarin infosotalaitoksen eli trollitehtaan löytymisessä. Tieto tuli mediasta. Jantunen nosti sen esiin. Tosin laitos itsessään ei ollut yllätys.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Oliko tuo nyt sitä inhosotaa?
Washingtonin Tiltujen viserrykseen kuuluu, että Venäjä on pahis ja USA hyvis. Jantunen on Tiltupuolensa ihan itse valinnut.
Titityy, titityy...
kun kalikka kalahtaa
Vituttaako tuitui? tituja vain sä sun hännystelijät ja muut vähempi osaiset. Kannattais läheet kun vielä voi! Huiputin herää ja potkasee vielä huonosta työstä;D Wuf!
Uteliaisuutesi tietyllä elämänalueella vie sinut kiusalliseen välikäteen, mutta tilanteen pelastaa sydämellinen viattomuutesi.
http://areena.yle.fi/1-2334171
Piipittäjät eivät siedä tutkijan näkökulmaa. Suomalaisilla tutkijoilla on varsin yksimielinen näkemys informaatiosodan luonteesta.
Tiltuset ei tätä näkemystä sulata, aiheuttaa heille suupieruja. Tämä "Wtiltu" saa oireita aina välittömästi.
WTiltuja aletaan kouluttamaan Harvardista. Osaavat sitten visertää Orvellin kirjan opettamalla tavalla.
Titityy, titityy....
WUf. Liekaan irtokoira! Siellä puolen on yymärätmisen taito ainakin hyvi hyvin heikkoa. Tiltuja ei ole lännessä paitsi ryssän salatehtävissä ja myyrinä. ja koirina myös näköjään :D Wuf.
Ihan vaan sellaista pohdin: toimiiko ystävällisellä aikeilla oleva naapuri näin? Mieti mikä on seuraava vaihe...
Sitä sietää Pohtia. Taitaa olla aika alkaa varustautumaan sotaan.
Kyllä se on pohtimisen paikka nyt tosissaan.
Miksi Suomen ja Venäjän välit on kiristyneet ja miksi asiaan ei saada parannusta aikaan. Kukin miettiköön tykönänsä. Asiattomat huutelut ei nyt tässä auta.
Suomen ja venäjän väleissä ei ole mitään vikaa.Eu pakoitteet lyövät nyt suomalaista teollisuutta mutta itse suhteet maidemme välillä ovat erinomaiset.
Suomen ja Venäjän välit ovat kiristyneet.
Näkemykseni mukaan tilanteen tekee sekavaksi suuri kulttuuriero Venäjän ja Pohjois-Maitten välillä. Poliittisia kiistoja on aina Suomesskin ollut, mutta keskustelu on kuitenkin ollut aivan toisenluonteista viimeiset 70 vuotta. Poikkeuksia ovat olleet aivan pienet ryhmät kuten stalinistit Suomessa. Niitäkin on enemmän pidettävä "tosiuskovaisina" kuin varsinaisina valheen levittäjinä. Mutta nyt Itä-Valtio yrittää tunkeutua Suomeen täällä olevan pienen ryhmän avulla pyrkimättä mihinkään ojektiiviseen analyysiin ja sekoittamalla tarkoituksella valheet ja tosiasiat. Historialliset taustat unohdetaan ja viitataan lehtijuttuihin, jotka eivät todellakaan ole kovinkaan luotettava tietolähde. Tällaista systemaattista propagandaa ovat harjoittaneet lähinnä Israel ystäviensä avulla ja sotatilanteissa myös USA. Tietysti arbitkin levittävät propagandaa, mutta kaukana Suomessa se vaikuttaa enmmänkin epätoivon ilmaisulta.
Ei tämä tule koskaan loppumaan, vaan Venäjän tarkoitus on sotkea lopullisesti Suomen asiat.