Aliravittuja on yhä maailmassa 800 miljoonaa – kuusi syytä, miksi ruokaa ei riitä kaikille -
### NÄLKÄPÄIVÄ -ruoan haaskaamisen päivän merkeissä 16.10. eletään. Samoin asunnottomuus lisääntyy, työttömyyden ja maahanmuuton seurauksena.
MUTTA roskikseen ja jätteisiin ruokaa 'riittää' maailmalla kuten myös Suomessa elintarvike-kaupasta ja ruokatuotannossa, suurkeittiöissä ja ravintoloissa ym.! Kotitalouksissa samaten !
Ruoka- ja leipäjakeluun menee vain murto-osa pois heitettävästä hyödynnettävästä ruoasta!
Kokoomus kansaa edustava Ben Zyskowicz on nähnyt tässä vapaassa ruokajakelussa häpeän Helsingille, tämä itse köyhistä juutalaisoloista lähtenyt kansan varoilla vaurastunut tyhjänpäiväisyys ei edes kansan edustajan toimessaan näe nokkaansa pidemmälle!?
______________________________________________________________________.
Ulkomaat 16.10.2015 15:44 Päivitetty: 16.10.2015 20:46
Jukka Perttu Helsingin Sanomat
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1444964180601
Aliravittuja on yhä maailmassa 800 miljoonaa – kuusi syytä, miksi ruokaa ei riitä kaikille .
Maailmassa on yhä 800 miljoonaa aliravittua ihmistä, kertoo YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.
Edistystä on kuitenkin tapahtunut, sillä 25 vuodessa aliravittujen määrä on vähentynyt yli 200 miljoonalla, vaikka maailman väestömäärä on kasvanut voimakkaasti pitkästi yli seitsemään miljardiin.
Tänään 16. lokakuuta vietetään Maailman ruokapäivää. 16. lokakuuta vuonna 1943 perustettu FAO viettää päivää vuosittain.
Eniten aliravittuja on Intiassa ja Kiinassa, Intiassa parisataa miljoonaa ja Kiinassa jonkin verran alle 150 miljoonaa. Intiassa määrä väheni neljännesvuosisadassa vain hieman, mutta Kiinassa määrä karkeasti puolittui.
Maita, joissa aliravitsemuksesta kärsii erityisen suuri osa väestöstä, ovat Haiti, Zambia, Keski-Afrikan Tasavalta, Namibia ja Pohjois-Korea.
Ruokaa tuotetaan maailmassa niin paljon, että se riittäisi kaikille, mutta eri syistä osa ihmisistä jää vaille riittävää ravintoa. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma on listannut kuusi keskeistä syytä aliravitsemukseen.
1. Köyhyysloukku
Köyhyydessä elävät ihmiset eivät saa hankituksi riittävästi ravitsevaa ruokaa itselleen ja perheelleen. Heikko ravinto tekee heidät heikommiksi ja vähemmän kykeneviksi hankkimaan ansioita, jotta pääsisivät köyhyydestä ja nälästä eroon. Kun lapset kärsivät pitkäaikaisesta aliravitsemuksesta, heidän saattaa olla vaikeampi tulevaisuudessa hankkia riittäviä tuloja, ja he voivat jäädä pysyvästi köyhyyteen ja nälkään.
2. Ilmasto ja sää
Luonnontuhot kuten tulvat, trooppiset myrskyt ja pitkäaikaiset kuivuusjaksot ovat lisääntymässä. Luonnontuhoista koituu kehitysmaiden köyhille katastrofaalisia seurauksia. Kuivuudet ovat yksi yleisimmistä syitä ruokapulille. Monessa kehittyvässä maassa ilmastonmuutos on heikentämässä jo ennestään kehnoja luonnonoloja. Maailman hedelmällinen maatalousmaa kärsii yhä laajemmin eroosiosta, suolaantumisesta ja aavikoitumisesta. Ihmisistä johtuva metsien häviäminen kiihdyttää eroosiota.
Aikavälillä 2004–2009 noin 55 000 ihmistä maailmassa menetti vuosittain henkensä suoraan aseellisen konfliktin ja terrorismin vuoksi. Kuitenkin esimerkiksi pelkästään Somaliassa nälkään menehtyi vuosina 2010–2012 yli 250 000 ihmistä: nälänhätä johtui kuivuudesta ja sotimisesta.
3. Sodat ja pakolaisuus
Aseelliset konfliktit haittaavat ruuan tuotantoa. Taistelut ajavat miljoonia ihmisiä kodeistaan. Pakoon lähteneiden on vaikea löytää keinoja itsensä elättämiseen. Sodissa ruokaa käytetään toisinaan aseena. Toinen osapuoli voi tuhota toisen ruokavaroja tai karjaa sekä pilata markkinat. Peltoja miinoitetaan ja vesilähteitä saastutetaan. Alkuvuonna 2015 sodan runtelemassa Syyriassa lähes kymmenen miljoonaa ihmistä tarvitsi elantoonsa eritasoista avustusta. Näistä lähes seitsemän miljoonaa tarvitsi kipeästi ruoka-apua.
4. Epävakaat markkinat
Viime vuosina ruuan hinnat ovat olleet hyvin epävakaita. Voimakkaasti vaihtelevat hinnat aiheuttavat sen, että köyhimpien on vaikea hankkia ruokaa hintapiikkien aikana. Pieniin lapsiin riittävän ravinnon saannin keskeytymisellä voi olla pysyviä vaikutuksia.
5. Ruuan tuhlaus
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨!!
Kolmannes maailmassa tuotetusta ruuasta menee hukkaan. Hukkaankin menneen ruuan tuottamiseen on kulutettu runsaasti erilaisia resursseja. Esimerkiksi suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa pois vuosittain puolen miljardin euron arvosta, kerrotaan Kuluttajaliiton verkkosivuilla.
6. Investointien vähyys
Monissa kehittyvissä maissa ei ole maatalouden edellyttämää infrastruktuuria. Maista puuttuu teitä, varastoja ja kastelumahdollisuuksia. Seurauksena ovat kalliit kuljetuskustannukset, varastoinnin vaikeudet ja epävarmuus kasteluveden saannista. Nämä heikkoudet nakertavat maataloutta ja ruuan tarjontaa. Tilanteen parantamiseksi olisi esimerkiksi hyödynnettävä tehokkaammin vesivaroja ja saatava käyttöön kestävämpiä siemenlajikkeita.
### NÄLKÄPÄIVÄ -ruoan haaskaamisen päivän merkeissä 16.10. eletään. Samoin asunnottomuus lisääntyy, työttömyyden ja maahanmuuton seurauksena.
MUTTA roskikseen ja jätteisiin ruokaa 'riittää' maailmalla kuten myös Suomessa elintarvike-kaupasta ja ruokatuotannossa, suurkeittiöissä ja ravintoloissa ym.! Kotitalouksissa samaten !
Ruoka- ja leipäjakeluun menee vain murto-osa pois heitettävästä hyödynnettävästä ruoasta!
Kokoomus kansaa edustava Ben Zyskowicz on nähnyt tässä vapaassa ruokajakelussa häpeän Helsingille, tämä itse köyhistä juutalaisoloista lähtenyt kansan varoilla vaurastunut tyhjänpäiväisyys ei edes kansan edustajan toimessaan näe nokkaansa pidemmälle!?
______________________________________________________________________.
Ulkomaat 16.10.2015 15:44 Päivitetty: 16.10.2015 20:46
Jukka Perttu Helsingin Sanomat
http://www.hs.fi/ulkomaat/a1444964180601
Aliravittuja on yhä maailmassa 800 miljoonaa – kuusi syytä, miksi ruokaa ei riitä kaikille .
Maailmassa on yhä 800 miljoonaa aliravittua ihmistä, kertoo YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO.
Edistystä on kuitenkin tapahtunut, sillä 25 vuodessa aliravittujen määrä on vähentynyt yli 200 miljoonalla, vaikka maailman väestömäärä on kasvanut voimakkaasti pitkästi yli seitsemään miljardiin.
Tänään 16. lokakuuta vietetään Maailman ruokapäivää. 16. lokakuuta vuonna 1943 perustettu FAO viettää päivää vuosittain.
Eniten aliravittuja on Intiassa ja Kiinassa, Intiassa parisataa miljoonaa ja Kiinassa jonkin verran alle 150 miljoonaa. Intiassa määrä väheni neljännesvuosisadassa vain hieman, mutta Kiinassa määrä karkeasti puolittui.
Maita, joissa aliravitsemuksesta kärsii erityisen suuri osa väestöstä, ovat Haiti, Zambia, Keski-Afrikan Tasavalta, Namibia ja Pohjois-Korea.
Ruokaa tuotetaan maailmassa niin paljon, että se riittäisi kaikille, mutta eri syistä osa ihmisistä jää vaille riittävää ravintoa. YK:n alainen Maailman ruokaohjelma on listannut kuusi keskeistä syytä aliravitsemukseen.
1. Köyhyysloukku
Köyhyydessä elävät ihmiset eivät saa hankituksi riittävästi ravitsevaa ruokaa itselleen ja perheelleen. Heikko ravinto tekee heidät heikommiksi ja vähemmän kykeneviksi hankkimaan ansioita, jotta pääsisivät köyhyydestä ja nälästä eroon. Kun lapset kärsivät pitkäaikaisesta aliravitsemuksesta, heidän saattaa olla vaikeampi tulevaisuudessa hankkia riittäviä tuloja, ja he voivat jäädä pysyvästi köyhyyteen ja nälkään.
2. Ilmasto ja sää
Luonnontuhot kuten tulvat, trooppiset myrskyt ja pitkäaikaiset kuivuusjaksot ovat lisääntymässä. Luonnontuhoista koituu kehitysmaiden köyhille katastrofaalisia seurauksia. Kuivuudet ovat yksi yleisimmistä syitä ruokapulille. Monessa kehittyvässä maassa ilmastonmuutos on heikentämässä jo ennestään kehnoja luonnonoloja. Maailman hedelmällinen maatalousmaa kärsii yhä laajemmin eroosiosta, suolaantumisesta ja aavikoitumisesta. Ihmisistä johtuva metsien häviäminen kiihdyttää eroosiota.
Aikavälillä 2004–2009 noin 55 000 ihmistä maailmassa menetti vuosittain henkensä suoraan aseellisen konfliktin ja terrorismin vuoksi. Kuitenkin esimerkiksi pelkästään Somaliassa nälkään menehtyi vuosina 2010–2012 yli 250 000 ihmistä: nälänhätä johtui kuivuudesta ja sotimisesta.
3. Sodat ja pakolaisuus
Aseelliset konfliktit haittaavat ruuan tuotantoa. Taistelut ajavat miljoonia ihmisiä kodeistaan. Pakoon lähteneiden on vaikea löytää keinoja itsensä elättämiseen. Sodissa ruokaa käytetään toisinaan aseena. Toinen osapuoli voi tuhota toisen ruokavaroja tai karjaa sekä pilata markkinat. Peltoja miinoitetaan ja vesilähteitä saastutetaan. Alkuvuonna 2015 sodan runtelemassa Syyriassa lähes kymmenen miljoonaa ihmistä tarvitsi elantoonsa eritasoista avustusta. Näistä lähes seitsemän miljoonaa tarvitsi kipeästi ruoka-apua.
4. Epävakaat markkinat
Viime vuosina ruuan hinnat ovat olleet hyvin epävakaita. Voimakkaasti vaihtelevat hinnat aiheuttavat sen, että köyhimpien on vaikea hankkia ruokaa hintapiikkien aikana. Pieniin lapsiin riittävän ravinnon saannin keskeytymisellä voi olla pysyviä vaikutuksia.
5. Ruuan tuhlaus
¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨¨!!
Kolmannes maailmassa tuotetusta ruuasta menee hukkaan. Hukkaankin menneen ruuan tuottamiseen on kulutettu runsaasti erilaisia resursseja. Esimerkiksi suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa pois vuosittain puolen miljardin euron arvosta, kerrotaan Kuluttajaliiton verkkosivuilla.
6. Investointien vähyys
Monissa kehittyvissä maissa ei ole maatalouden edellyttämää infrastruktuuria. Maista puuttuu teitä, varastoja ja kastelumahdollisuuksia. Seurauksena ovat kalliit kuljetuskustannukset, varastoinnin vaikeudet ja epävarmuus kasteluveden saannista. Nämä heikkoudet nakertavat maataloutta ja ruuan tarjontaa. Tilanteen parantamiseksi olisi esimerkiksi hyödynnettävä tehokkaammin vesivaroja ja saatava käyttöön kestävämpiä siemenlajikkeita.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Ei kiinnosta (alira)VITTUJAKAAN!