Venäläisen Gazpromin ja useiden länsieurooppalaisten energiayhtiöiden suunnitelma laajentaa Itämeren pohjalla kulkevaa Nord Stream -kaasuputkea herättää poliittisia intohimoja Euroopan Unionissa.
Etenkin EU:n komissio on hankalassa välikädessä. Sen alullepanema hanke energiaunionista korostaa riippumattomuuden lisäämistä Venäjästä, mutta uusi putki, joka kaksinkertaistaisi nykyisen putken kuljetusmäärän, lisäisi riippuvuutta venäläisestä kaasusta.
Komission on vaikea tehdä paljon mitään, koska kyseessä on vapailla markkinoilla toimivien yritysten investoinnista, johon ne ovat menossa omilla liiketaloudellisilla perusteillaan.
Hanke nytkähti tosissaan eteenpäin, kun omistajiksi haluavat yhtiöt allekirjoittivat aiesopimuksen Pietarissa syyskuussa.
Gazprom omistaisi uudesta kahden putken linjasta yli 50 prosenttia. Länsi-Euroopasta mukana on viisi yhtiötä: Hollannista Shell ja Wintershall, Itävallasta OMV, Saksasta Eon ja Ranskasta Gdf Suez.
Suunnittelijat ovat kaavailleet, että uusi kahden putken yhteys olisi käyttövalmis jo vuonna 2019.
Rakentaminen olisi nykyistä putkea nopeampaa, koska monesta nykyiseen putkeen liittyneestä vaiheesta säästyttäisiin, sillä uusi putkiyhteys on tarkoitus asentaa vanhan viereen.
Euroopan unionin jäsenmaista putkea vastustavat erityisesti Baltian maat, Puola, Tsekki ja Slovakia, eikä sille hurrata myöskään kaakkoisissa EU-maissa eikä Italiassa.
Ne, jotka vastustavat putkea poliittisista syistä, katsovat hankkeen antavan väärän signaalin Venäjälle. EU-maiden pitäisi tämän kannan mukaan pidättäytyä Ukrainan-kriisin takia kaasuyhteistyön syventämisestä Venäjän kanssa.
Venäjän tavoitteena katsotaan olevan lopettaa kaasun kuljettaminen Länsi-Eurooppaan Ukrainan kautta. Ukraina menettäisi tällöin useiden miljardien eurojen kauttakuljetusmaksut.
Myös Slovakia ja Tšekki menettäisivät tuloja, joita ne saavat nyt kauttakuljetuksesta.
Nämä maat ja Puola pelkäävät, että ne päinvastoin joutuvat tulevaisuudessa maksamaan kuljetusmaksuja saksalaisille, jos valtaosa kaasuvirroista siirtyy Nord Streamin putkiin ja sitä kautta Saksan maaperällä oleviin verkkoihin.
Tulevaisuuden kuva voisi olla, että myös Ukraina joutuu ostamaan venäläisperäisen kaasunsa lännestä.
Komissiossa on laskettu, että jos uusi putkiyhteys toteutuu, noin 80 prosenttia EU-maiden tarvitsemasta venäläisestä kaasusta voisi siirtyä suoraan toimitukseen Venäjältä Saksaan.
Gazpromin mukaan uusi putkiyhteys ei korvaa vanhoja, vaan sitä tarvitaan, koska tuontikaasun tarve EU:ssa kasvaa, kun EU:n oma tuotanto Pohjanmerellä vähenee ja kulutus nousee.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vakuutti viime viikolla, etteivät kuljetukset Ukrainan kautta ole vaarassa.
Slovakian pääministeri Robert Fico kutsui putkihanketta "petokseksi", joka maksaisi Ukrainalle ja Slovakialle miljardeja euroja.
Voi voi kun vapaa markkinatalous ei suostu politiikan välikappaleeksi - aina.
Etenkin EU:n komissio on hankalassa välikädessä. Sen alullepanema hanke energiaunionista korostaa riippumattomuuden lisäämistä Venäjästä, mutta uusi putki, joka kaksinkertaistaisi nykyisen putken kuljetusmäärän, lisäisi riippuvuutta venäläisestä kaasusta.
Komission on vaikea tehdä paljon mitään, koska kyseessä on vapailla markkinoilla toimivien yritysten investoinnista, johon ne ovat menossa omilla liiketaloudellisilla perusteillaan.
Hanke nytkähti tosissaan eteenpäin, kun omistajiksi haluavat yhtiöt allekirjoittivat aiesopimuksen Pietarissa syyskuussa.
Gazprom omistaisi uudesta kahden putken linjasta yli 50 prosenttia. Länsi-Euroopasta mukana on viisi yhtiötä: Hollannista Shell ja Wintershall, Itävallasta OMV, Saksasta Eon ja Ranskasta Gdf Suez.
Suunnittelijat ovat kaavailleet, että uusi kahden putken yhteys olisi käyttövalmis jo vuonna 2019.
Rakentaminen olisi nykyistä putkea nopeampaa, koska monesta nykyiseen putkeen liittyneestä vaiheesta säästyttäisiin, sillä uusi putkiyhteys on tarkoitus asentaa vanhan viereen.
Euroopan unionin jäsenmaista putkea vastustavat erityisesti Baltian maat, Puola, Tsekki ja Slovakia, eikä sille hurrata myöskään kaakkoisissa EU-maissa eikä Italiassa.
Ne, jotka vastustavat putkea poliittisista syistä, katsovat hankkeen antavan väärän signaalin Venäjälle. EU-maiden pitäisi tämän kannan mukaan pidättäytyä Ukrainan-kriisin takia kaasuyhteistyön syventämisestä Venäjän kanssa.
Venäjän tavoitteena katsotaan olevan lopettaa kaasun kuljettaminen Länsi-Eurooppaan Ukrainan kautta. Ukraina menettäisi tällöin useiden miljardien eurojen kauttakuljetusmaksut.
Myös Slovakia ja Tšekki menettäisivät tuloja, joita ne saavat nyt kauttakuljetuksesta.
Nämä maat ja Puola pelkäävät, että ne päinvastoin joutuvat tulevaisuudessa maksamaan kuljetusmaksuja saksalaisille, jos valtaosa kaasuvirroista siirtyy Nord Streamin putkiin ja sitä kautta Saksan maaperällä oleviin verkkoihin.
Tulevaisuuden kuva voisi olla, että myös Ukraina joutuu ostamaan venäläisperäisen kaasunsa lännestä.
Komissiossa on laskettu, että jos uusi putkiyhteys toteutuu, noin 80 prosenttia EU-maiden tarvitsemasta venäläisestä kaasusta voisi siirtyä suoraan toimitukseen Venäjältä Saksaan.
Gazpromin mukaan uusi putkiyhteys ei korvaa vanhoja, vaan sitä tarvitaan, koska tuontikaasun tarve EU:ssa kasvaa, kun EU:n oma tuotanto Pohjanmerellä vähenee ja kulutus nousee.
Venäjän presidentti Vladimir Putin vakuutti viime viikolla, etteivät kuljetukset Ukrainan kautta ole vaarassa.
Slovakian pääministeri Robert Fico kutsui putkihanketta "petokseksi", joka maksaisi Ukrainalle ja Slovakialle miljardeja euroja.
Voi voi kun vapaa markkinatalous ei suostu politiikan välikappaleeksi - aina.
Vastaukset
Vanhimmat
Ei vielä vastauksia
Aloittaja odottaa vastauksia. Kerro oma näkemyksesi ensimmäisenä.