Viimeistään keväällä 1943 oli selvää ettei Saksa tule sotaa voittamaan. Silloin olisi pitänyt aloittaa massiiviset linnoitustyötKarjalan kannaksella. Kylvää maa täyteen jalkaväki ja panssarimiinoja, kk-pesäkkeitä, bunkkereita, pst-tykkejä, kranaatinheittimiä, tykistöä ja paljon enemmän miehiä. Miksi mitään ei tehty?!
Miksi Karjalan kannasta ei linnoitettu?
En.ymmärrä
104232
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 104
Vanhimmat
linnoitettiin. Työt alkoivat jo -41 syksyllä.
Tavan mukaan et ole lainkaan asiasta selvillä.
Kannakselle siirrettiin myös lisäjoukkoja kaksi divisioonaa ja prikaati. Siis armeijakunnan verran.
Ei linnoitettu tarpeeksi, puolustus olisi pitänyt tehdä riittävän syväksi niin puna-armeija olisi pysäytetty ennen Viipuria. Joukkoja oli aivan liian vähän, niitähän alettiin lisää siirtämään kun hyökkäys oli jo alkanut. Rikollisen typerää välinpitämättömyyttä.
sodan aikana, vai oletko vain jälkiviisas?
Tyhmyydestä sakotettiin silloin melkein kunnolla.
Koskas sitä tarpeeksi tulisi tehtyä! Linnoitettiin kuitenkin se, mitä voitiin! Olet taas pihalla kuin lumiukko!
Juuri niin.
Sen sijaan miehitettyyn Itä-karjalaan rakennettiin massiivinen linnoitusketju,joka sitten jouduttiin jättämään ryssälle käytännössä ilman taisteluja.
Puoletkin siitä betonimäärästä olisi Kannaksella muuttanut tilannetta oleellisesti.
Päätös linnoitteiden sijoituksesta oli luultavasti tehty aikana,jolloin Saksan voittoa pidettiin itsestään selvänä,ja kuviteltiin linnoitusketjun varmistavan alueen liittämisen Suomeen.
Kannaksen suhteen oli jo saatu Saksalta tietoa Puna-Armeijan käytttämästä taktiikasta,joka edellytti tykistömassan keskitystä aiotun läpimurtokohdan alueelle,ja puolustajan vastahyökkäykseen ryhmittyneiden joukkojen murjomista ja kuluttamista tällä tykistöllä yhdessä muiden aselajien kanssa.
Näin juuri tapahtumat etenivät Kannaksella.Ensimmäisen päivän valtava tykistökeskitys oli vain tunnustelua ja suomalaisten joukkojen pehmitystä.
Seuraavana päivänä alkanut varsinainen hyökkäys heittikin sitten puolustajan asemistaan osin paniikinomaisissa tunnelmissa.
Tykistön kantaman ulkopuolella ollut toinen linnoitettu asema olisi silloin maksanut ruhtinaallisesti itsensä,jos se ei olisi ollut sijoitettuna karjalaiseen korpeen.
tiedä, niin tykistön kantaman ulkopuolella olio kantalinnoitettu VT-asema.
Joka ei sitten kestänyt ryssän ryntäystä.
linnoittamisen vähäinen merkitys. Erityisen tehoton on yli 70 vuotta jälkikäteen tapahtuva asiantuntematon jauhaminen.
Eli Itä-Karjalaa linnoitettiin suurilla summilla täysin turhaan?
Oikeasti juuri Kannaksen taisteluissa olisi ollut elintärkeää luoda puolustukselle syvyyttä juuri linnoitteilla,jotka olisivat mahdollistaneet hyökkäyksen pysäyttämisen jo kesäkuun aikana.
Hyökkääjä olisi tarvinnut joukkojen täydennystä ja uudelleenjärjestelyä ennen uuden läpimurron aikaansaamista.
Ja siinä vaiheessa vanjalle olisi jo tullut kiire Berliiniin.
Tuhannet suomalaiset sotilaat olisivat säilyttäneet henkensä.
Kannaksella oli kantalinnoitettu VT-asema Pääaseman takana.
Venäläiset pysäytettiin eri puolilla asemissa, joissa ei ollut linnoitteita.
Väitätkö muka, että oli kunnolla varauduttu hyökkäykseen.
niillä resursseilla ja tiedoilla, jotka tuolloin olivat käytössä.
Rintamat olivat pitkät.
Kysytään niin päin että olisiko linnoittaminen auttanut? Linnoitusten tehosta oli jo huonoa näyttöä. Maginot ohitettiin heittämällä, kauhea Atlantin valli sivuutettiin muutamissa tunneissa. Saksan Bug-joen valtakunnan rajan linnoitus ei ollut edes hidaste.
Ehkä aika oli jo ajanut linnoitusten ohi.
"Linnoitusten tehosta oli jo huonoa näyttöä. Maginot ohitettiin heittämällä..."
Tuon voisi yhtä hyvin tulkita toisesta suunnasta; Maginot-linja ohitettiin, koska se oli riittävän vahva tehdäkseen suoran hyökkäyksen huonoksi vaihtoehdoksi. Eli linja täytti tarkoituksensakin ehkäisemällä suoran hyökkäyksen rajan yli.
Se ettei oltaisi jääty housut kintuissa kiinni, osa oli paskahuusissa hyökkäyksen tullessa.
Asia kyllä oli nostettu esiin eräiden henkilöiden toimesta mutta vain viitattiin kintaalla.Asemasota kun alkoi niin vanhempaa väkeä takaisin kotirintamalle töihin missä sitten lähes rauhanajan meininki ja suurhyökkäys kun tuli oli näille miehille sitten järkytys lähteä keskelle kiivainta taistelua.
Tietysti voisi veteraaneilta kysyä puolustivatko mieluummin linnotteissa vai maakuopassa.
Marski odotti Venäjän ratsuväen hyökkäävän sapelit tanassa kuin Puolan rintamalla 1870.
Mannerheim ja Hitler uskoivat neukkujen kuluttaneen tykinruoan. Berliinissä oli paljon nelikymppisiä eli idän mittapuulla vanhoja ja harvoja elossa selvinneitä nuoria sarjaraiskaajia. Venäjän neuvostoajan alkuvuosina kasvaneesta nuoridista enemmistö lepää Kaukasukselta Berliiniin ja Petsamoon ylettyvällä vyöhykkeellä.
” Marski odotti Venäjän ratsuväen hyökkäävän sapelit tanassa kuin Puolan rintamalla 1870.”
Vain Tiltu yksin elää vuotta 1870!
Tämä osoittaa Tiltujen historiantuntemuksen tason:-D
Oletko koskaan kuullutkaan termiä "rahapula"? Linnoitustyötkin maksavat aika paljon.
Suomi ei ollut varakas valtio. Jatkuvasti on jouduttu tinkimään monesta asiasta. Nykyaikainen sotatoimi ei voi perustua vahvoihin linnoituksiin.
Saksakin menestyi aluksi hyvin "salamasodassa" mutta menestys alkoi vähetä todellisuuden realiteettien mukana eli joukkojen (logistiikka) huolto (etäisyydet ja talvi) ei toiminut Barbarossa operaatiossa. Saksa ei ollut varautunut pitkäkestoiseen monivuotiseen sotatoimeen koska sodan johto uskoi nopeaan "salamasotaan" jossa Neuvostoliitto olisi vallattu ja tuhottu 3 kk:dessa. Lopuksi Saksaltakin loppui reservit koska sotatoimi kesti liian pitkään.
Moderni sotatoimi vaatii äärimmäistä tehokkuutta ja nopeutta vihollisen lyömiseen. Minkään valtion resurssit eivät riitä monivuotiseen sotaan. Hyvänä esimerkkinä tästä on Vietnamin sota. Voimakas sotavaltio, USA, joutui lähtemään sieltä pikavauhtia pois. Monivuotinen sota ei riittänyt sodan voittoon eli USA ei voinut voittaa edes pientä Pohjois-Vietnamia.
Molemmat mahtivaltiot, Neuvostoliitto ja Usa ovat sotineen vuosikausia Afganistanissa eikä voittoa näy eikä taida näkyäkään koskaan. Pitkäkestoissa sodissa ei ole voittajia.
"Suomi ei ollut varakas valtio. Jatkuvasti on jouduttu tinkimään monesta asiasta. Nykyaikainen sotatoimi ei voi perustua vahvoihin linnoituksiin."
Miinat eivät ole kalliita. Miljoonan panssarimiinaa ja kymmenen miljoonaa jalkaväkimiinaa Karjalan kannaksella olisivat mukavasti naapurin rynnistystä hidastaneet. Miksi massiivisia miinakenttiä ei käytetty, aikaa niiden tekemiseen oli yllin kyllin.
Koska Ylipäällikönä oli Yli-ikäinen hevosmies. Ei tajunnut sodankäynnistä enää mitään. Olisi ollut sopiva enää verkonpainoksi.
Paras tehtävä oli ollut jonkinlainen Kunniamarsalkka. Oikeassa johdossa olisi tullut olla 20v nuorempi.
Mannarheim johti sotaa, kenraali Airo sotatoimia.
"Koska Ylipäällikönä oli Yli-ikäinen hevosmies. "
Voi olla, mutta Airo on itse todennut Ylen haastattelussa 80 luvulla, että ainoa mahdollinen ylipäällikkö oli Mannerheim, jolla oli riittävästi arvovaltaa. Airon sanoin "jos joku muu siellä olisi ruvennut komentelemaan siitä ei olisi tullut mitään". Lisäksi Mannerheimillä oli laajempi näkemys asioista ja tilanteesta sillä hän oli "kiertänyt muutakin kuin tahkoa".
"Ei tajunnut sodankäynnistä enää mitään. Olisi ollut sopiva enää verkonpainoksi."
Sen takia Mannerheimillä oli tukenaan erittäin hyvin koulutettuja upseereja.
Ylipäällikkö Mannerheim uskoi että Suomi selviää sodasta kuin koira veräjästä. Puna-armeijalla ei muka ole aikaa ja haluja hyökätä Suomeen, sillä on kiire Berliiniin. Siksi on aivan turha mitään linnoittaa sillä hyökkäystä ei tule. Näin uskottiin vielä kesäkuun alussa vuonna 1944.
Mannerheim nimenomaan korosti linnoittamista ja syytti kenraaleita töiden laiminlyönnistä.
Marski uskoi hyökkäykseen Kannaksella vielä talvella -44, mutta keväällä hän alkoi taipua siihen käsitykseen, että Suomeen ei ole järkevää tehdä suurhyökkäystä.
Siksi hyökkäyksen ajankohta ja voima yllättivät hänet.
Eli Mannerheimin käskyä ei noudatettu. Alkoi vanhan miehen arvovalta murentua-
Kyllä linnoitettiin, mutta ei ehkä kaikella mahdollisella tarmolla. Sotaan oli väsytty.
Touhuttiin muutakin.
Ukon horinoita siitä miten suurhyökkäystä ei tule on kirjat täynnä.
Kuinka saatana tyhmä olet. Käsiä ei missään vaiheessa nostettu pystyyn. Päämaja ei marsalkan johdolla uskonut suurhyökkäykseen. Suurhyökkäys tuli Kannaksen kautta, mutta eihän tämä 'nero' saanut sitäkään oikein.
Usko siihen ettei harvaa elossa olevaa nuorta miestä kannattanut tappaa Suomen metsissä oli perusteltu, onneksi kusimutteri ymmärsi tämän viimeistään Ilomantsin jälkern. Neuvostoliiton alle 25 vuotiaista miehistä vähintään 73 ptosenttia sai surmansa sodassa. Suomen rintamalla kuolleen georgialaisen Leselidzen suku on hyvä esimerkki mieshukasta, neljästä veljeksestä yksi palasi elävänä Georgiaan. Kaukasuksen pojat kosti eurooppalaisten itäslaavien kanssa kovat tappiot raiskaamalla.
Montako suomalaista nämä Kaukasuksen pojat taas raiskasivatkaan?
” Marski odotti Venäjän ratsuväen hyökkäävän sapelit tanassa kuin Puolan rintamalla 1870.”
Kun eivät päässeet läpimurtoon niin ei varmasti ketään!
Jos joukkoja olisi ollut etulinjassa enempi niitä olisi ollut selustassa ja reservissä vähemmän. Miettikääpä tätä ongelmaa, amatööri-aarot.
onneksi oli iäkäs verkkainen venäjän tunteva mannerheim........ jos olisi ollu joku toimelias naivi hörhö porukka, esim talvela ja suojeluskunta jääkäri hörhöt.... niin olis käyny kuin saksalle......tuhoutunut koko maa.
Toisaalta olisi silloin kerralla poltiikka vaihtunut. eikä olsi tarvinnu suomen kansan alistua kokoomuskepu sdp vihreä alasajon ja tuhon tielle.
Paraatiovi jätettiin auki, mutta "Aanukseen" tungettiin paljon tavaraa, työtä ja vaivaa. Ja kaikesta siitä luovuttiin taistelutta. Pisi-Sammatus -linja (PSS) oli tehty valtavalla työllä, ihan turhaan.
Linnoitustöistä vastannut kenraali oli Haenel. Hän todellakin soveltui syötämäänMarskin hevoselle sokeria, kuten Ilmari Turjan Päämajassa -näytelmässä tapahtui.
Kannaksella oltiin taisteluvalmiina. Hyökkäyksen voima oli se yllätys kaikilla tasoilla.
Aunuksessa käytiin kovat taistelu, mutta joukot saatiin pelastettua.
Kenraali Hanell ei joutunut syöttämään sokeria Marskin ratsulle. Sellaiset asiat kuuluivat ratsupalvelijalle. Myös Marski itse käytti tapaa palkitsemiseen.
Turjan Päämaja on mielikuvitusta.
Sokerinsyöttäjäksi oli pantu Hanell, joka oli hetken Yleisesikunnan päällikkönä kun Paukka-Heikki teki Suur-Suomea rajan takana...
http://fi.wikipedia.org/wiki/Edvard_Hanell
Tuolla on avaukseni aiheesta:
Päämaja elokuva
tänää 17.5.2008 11:32
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5824249
Tarina kerrotaan tarkkaan kirjassa nimeltään TURJA JO ELÄESSÄÄN – ILMARI TURJA - WSOY 1986
http://keskustelu.suomi24.fi/node/5824249#comment-30604976
Totta on, että Aunuksen kannasta linnoitettiin liikaa ja Karjalan kannasta liian vähän. Aunuksen kaupungin itäpuolella olleesta Pisi-Saarimäki-Sammatus (PSS-linja) linjasta sen Laatokan puoleisestä päästä puna-armeija tuli vuorokaudessa läpi.
"Aunuksen kaupungin itäpuolella olleesta Pisi-Saarimäki-Sammatus (PSS-linja) linjasta sen Laatokan puoleisestä päästä puna-armeija tuli vuorokaudessa läpi."
Tätä ennen oli jo menetetty VT -asema 14.6 ja suomalaiset olivat jo aikaisemmin aloittaneet vetäytymisen Syväriltä 20.6. Vetäytymiseen liittyi myös Laatokalla suoritettu maihinnousu Tuuloksessa. PSS -asemaa olikin tarkoitus käyttää hyökkäyksen sattuessa saranan tavoin suojaamaan Laatokan rantatietä.
Koska VT -asema oli menetetty ja joukot vetäytyivät VKT -asemaan PSS -asema menetti merkityksensä.
Eivät nuo linnoitukset ole vuosituhansiin kauaa vihollista pidätelleet. Sotavoimat ovat kiertäneet ne tai kehitelleet keinot linnoitteiden murtamiseen. Katapultista alkaen tai jo ennen sitäkin.
Kyllä ryssä olisi tullut läpi linnoitteista. Päämajan olisi ollut viisasta uskoa saksalaisten kokemuksiin ryssän hyökkäystavasta ja varautua sen mukaan. Olisi säästynyt miesten henkiä.
Päämajan olisi ollut viisasta käydä Saksan itärintamalla edes katsomassa millaiseksi sodankäynti oli kuluneina 4 vuotena muuttunut kun rysäkin oli saanut peukalon pois perseestään. Enää ei tankkeja pysäytelty tunkemalla tukkia telaketjun väliin. Sen sijaan marskilla löytyi aikaa käydä Göringin kanssa halailemassa, jäniksiä metästämässä ja maljaa kilistelemässä turvallisesti Carinhallissa.
Riitti myös aikaa siirtyä 1943 Sveitsiin, kesken sodan, juuri silloin kun olisi ollut aika varautua siihen ettei köllöttely ja pahkakuppien veistely Leningradin esikaupungeissa ja Syvärillä tule kestämään loputtomiin.
Niin juuri.
Salpa-linjakin oli järjetön pelkkä rahanreikä,jonka hinnalla olisi Suomalainen armeija voitu varustaa modernisti!
Ihmetellä pitää,missä komentajat päätään pitivät,pensaassa vai?
Päämajalla oli koko ajan edustaja Itärintaman Päämajassa (OKH).
Lisäksi eversti Nihtilän johtama valtuuskunta kävi Virossa keväällä -44 tutustumassa puolustustaisteluun.
Saksalainen eversti kävi Päämajassa luennoimassa puolustustaistelusta.
Päämaja jakoi suurtaisteluohjeet kaikille johtoportaille.
Et näy tietävän mistään mitään.
Marski keväällä -43 erittäin vakavasti sairas. Sveitsiin oli mentävä lääkärin määräyksestä toipumaan.
Ei se armeijan toimintaan mitään vaikuttanut.
Niin just.Kävi Saksalaista everstiä ja kävi Nihtilää seliselittämässä.
Mutta oikeasti juuri mitään ei tehty!
Päämajassa uskottiin etulinjan pitävän ainakin kuukauden!
SE PUHKESI KAHDESSA VUOROKAUDESSA!
Ja sitten mentiin pitkin kannaksen lepikoita jotta kävyt lenteli.
Et näy ymmärtävän mistään mitään.
Ei Päämaja Kannasta puolustanut, vaan sikäläiset joukot.
Ne taistelivat sitkeästi muroon jälkeenkin ja aikanaan hyökkäys pysäytettiin.
Salpalinja rakennettiin Talvisodan jälkeen välirauhan aikana. Silloin oli Kannaksen linnoittaminen naapurin huolena :)
"Päämajassa uskottiin etulinjan pitävän ainakin kuukauden!"
Pääaseman oletettiin kestävän joitakin päiviä tai viikkoja niin että VT-asema ennätettäisiin miehittä kunnolla eikä siinä ollutkaan tarkoitus suorittaa puolustustaisteluja vaan viivyttää.
Keskeneräinen VT-asema oli pettymys se murtui aivan liian nopeasti. Yksi puute oli aseman takana olevien teiden varmistaminen panssareiden varalta. Nehän pääsivät ajamaan läpimurrossa Kuuterselän kautta Ratsuväki prikaatin selustaan suoraan esikunnan takapihalle.
"Keskeneräinen VT-asema oli pettymys se murtui aivan liian nopeasti. "
Kuuterselän aseman miehitys oli aivan liian harva, koska sieltä puuttui osa miehityksestä. Käytännön mukaan 10.D olisi pitänyt perääntyä vihollista viivyttäen VT-asemaan mutta koko divisioona oli hajonnut suurhyökkäyksen tulimyrskyssä eikä siitä ollut VT-aseman puolustajaksi.
Kannakselle oli kyllä tulossa 4.D mutta se oli vielä matkalla ja 18.D oli aikaisemmin lähettetty rakentamaan VKT-asemaa.
Asiaan tietysti vaikutti myös aikaisempi joukkojen heikentäminen syksystä 1942 lähtien, jolloin 104000 miehellä siirrettiin reserviin maatalouden ja teollisuuden palvelukseen. Tässä toimessa divisioonista yksi JR korvattiin pataljoonalla samoin divisioonan kevytosasto poistettiin .
Saksasta tuli tietoa ja upseereja luennoimaan puna-armeijan hyökkäystavasta ennen kesää 44. Täällä vain ajateltiin, että massiivista hyökkäystä Suomeen ei tule. Surkein komentaja tässä suhteessa oli "pappa" Laatikainen.
Ongelma olikin ettei mikään auttanut. Kävi luennoitsijaa, tuli tiedustelutietoa joka lähteestä, jopa rivimiehet tiesivät että pian rysähtää. Tai tiedettiinhän päämajassakin mutta kukaan ei uskaltanut haastaa vanhaa, dementoitunutta, 1800-lukua elänyttä ylipäällikköä.
Suomen ylin sotilaallinen ja poliittinen johto oli varma ettei puna-armeija hyökkäisi Suomeen etenkin kun Normandian maihinnousu oli alkanut. Oli alkanut kilpajuoksu Berliiniin eikä siinä olisi aikaa tuhlattavaksi aivan epäolennaisilla rintamilla.
Stalinhan olisi voinut jättää Suomen rauhaan ja hyökätä Baltian maihin jo kesäkuussa. Suomi oli vaaraton, ei siitä ollut hyökkäämään. Turha tuhlata Suomeen ruutia, parempi valloittaa Baltian maat.
Tuossa ajatuksenjuoksussa on kyllä ihan hyvä logiikka. Niin ei kuitenkaan käynyt mutta jälkiviisaus on aina helpointa viisautta.
Ymmärrettävä logiikka. Saksa ei olisi enää missään tapauksessa kyennyt mihinkään merkittävään uhkaan vaikka olisi peräti valloittanut Suomen. Päinvastoin sillä oli välittömässä mottiin jäämisen uhassa joukkoja jo ennestäänkin eikä takuulla varaa enää hajottaa voimiaan enempää. Suomen olisi pitänyt vain analysoida tilanne skarpimmin ja myös toimia: Tarjota vetäytymistä Talvisotaa edeltäville rajoille, Saksan joukkojen karkottamista maasta ja rauhansopimusta. Win-win -tilanne, molemmat olisivat välttäneet raskaat taistelut, NL saanut lisäpanostusta Saksan rintamille ja Suomi säilyttänyt maa-alueensa.
Aivan. Siis jälkiviisastelu.
Linnoittautumisoppi oli jo tuolloin vanhentunut doktriini, mutta linnoitusten pettäminen panssarintorjunnassa aiheutti sen, että Valkeasaari murtui. Viimeinen lukko olivat panssarit, mutta niitä säästeltiin, kun Saksassa oli parempaa materiaalia kuin heidän omansa massoittain romuna.
"... , mutta linnoitusten pettäminen panssarintorjunnassa aiheutti sen, että Valkeasaari murtui. Viimeinen lukko olivat panssarit, mutta niitä säästeltiin, ..."
Mitä ihmettä sinä oikein höpiset????
Karjalan kannaksella oli arvokkaita biotooppeja ja ne olisivat tykkitulessa varmasti tuhoutuneet.
Mannerheimin tahto oli olla linnoittamatta Kannasta. Syytä tähän käsittämättömyyteen hän ei kai koskaan kertonut. Jorinat Itä-Karjalasta jonain kummana panttina on syytä unohtaa, eihän sellaisissa puheissa ole päätä eikä häntää.
Mannerheim käski Kannaksen linnoittamisesta jo loppuvuodesta 1942. Linnoitusjoukkojen pääosa oli kuitenkin kesään-44 Itä-Karjalassa monistakin syistä.
Mannerhein uskoi,että sota loppuu rauhankonferenssiin, jossa voitaisiin neuvotella asioista ja länsivallat saattaisivat pitää Suomenpuolta.
Hän ei tiennyt, että Suomi oli Teheranin konferenssissa -43 luovutettu NL:n reviiriksi.
Mannerheim ei myöskään uskonut, että NL tekisi Suomen suuntaan täysivoimaisen hyökkäyksen.
Teheranissa oli sovittu, ettei Suomea miehitetä. Neuvostoliitto vaati Moskovan rauhan 1940 rajojen palauttamista.
Mannerheim teki karkea arviointivirheen, kun ei keskittänyt päävoimia Kannekselle. Ilman Teheranissa jo sovittua, Suomen olisi voinut käydä sodassa huonosti.
Kolminkertainen eläköön huuto presidentti Rooseveltille! Suomen pelastaja!
-----Mannerhein uskoi,että -----
-----Mannerheim ei uskonut, -----
Niin siinä sitten kävi kuten tiedetään käyneen kun uskotaan vain vanhan seniilin huuhkajan uskoihin eikä kukaan muu usko yhtään mitään. Alkoholin turmelemat aivot elivät jo varmaan eri vuosikymmenillä kuin 1940-luvulla.
” Teheranissa oli sovittu, ettei Suomea miehitetä. Neuvostoliitto vaati Moskovan rauhan 1940 rajojen palauttamista.”
Tosin Jooseppi olisi ilolla ja halulla rikkonut sen sopimuksen jos puna-armeija olisi vain läpimurtoon päässyt!
”Mannerheim teki karkea arviointivirheen, kun ei keskittänyt päävoimia Kannekselle. Ilman Teheranissa jo sovittua, Suomen olisi voinut käydä sodassa huonosti.”
Joukkojen siirto rauhan aikana olisi vaatinut Syvärin linjan tyhjentämistä! Suomen pelasti torjuntavoitot, joihin punakone hyytyi!
”Kolminkertainen eläköön huuto presidentti Rooseveltille! Suomen pelastaja!”
Kehumatta paras! Tahdoton nahjus! Churchill oli realisti!
Mannerheim oli täysin toimintakykyinen kuolinvuoteelleen asti.
Hänellä ei ollut roolia suurvaltojen pelissä sen enempää kuin kellään muullakaan pienen maan ylipäälliköllä.
Hallitus oli Mannerheimin kanssa samaa mieltä, samoin kenraalit olivat hänen takanaan. Viisauksia alettiin esittää vasta sodan jälkeen.
"Mannerheim oli täysin toimintakykyinen kuolinvuoteelleen asti."
Mannerheim oli täysin toimintakykyinen ja johdatti Suomen taitavasti sodasta eroon.
"Hänellä ei ollut roolia suurvaltojen pelissä sen enempää kuin kellään muullakaan pienen maan ylipäälliköllä."
Tietenkin oli! Hän oli sotaa käyvän maan presidentti!
,,,,,,Mannerheim oli täysin toimintakykyinen ja johdatti Suomen taitavasti sodasta eroon.,,,,
Roskaa, ukko pantiin pressaksi koska tyhmät suojeluskuntalaiset palvoivat häntä jumalanaan. Ajateltiin, että hän saa paremmin kuin kukaan muu nämä kovakalloiset paukapäät tottelemaan kun antautumaan aletaan.
Mannerheim oli ainoa henkilö,jonka arvovalta oli riittävä vaikeassa tilanteessa.
Se oli hänen valttikorttinsa, ei poliittinen osaaminen,joka osoittautuikin heikoksi.
Muun valinnan pelätttiin johtavan sisäiseen valtataisteluun ja armeijan hajoamiseen.
Nyt laillisuusrintamaa vastaan olivat vain kommunistit.
Mutta onneksi EI TARVINNUT ANTAUTUA muualla kuin ikistallareitten unelmissa!
Syyskuun -44 sopimus ei ollut hyökkääjän ja loistavan torjuntavoiton saaneen välinen sopimus vaan selkeä antautumissopimus. Sellaista sopimusta jossa toinen yksipuolisesti sanelee kaiken ei tee maa joka tuntee olevansa vahvoilla hyökkääjään nähden. Silloin tehtäisiin melkoisen tasapuolinen sopimus. Muut puheet ovat surkeaa roskaa.
Rauhansopimus mahdollisti Suomelle asioiden hoitamisen itse ja omien lakien mukaisesti. Tosin sopimuksen ehdot oli täytettävä.Maan valtaus oli estetty.
Antautuminen on aivan toinen prosessi, vaikka palstan stallarit eivät sitä ymmärrä.
Tuloksen voi katsoa sodanjälkeisestä Saksasta.
On täysin selvää että Kannaksen linnoittaminen oli laiminlyöty.
Sotahistoria on täynnä todisteita siitä, Mannerheim oli lukinnut
käsityksensä jonka mukaan jos hyökkäys ylipäätään tapahtuu, se
tapahtuu Maanselän kannaksen kautta.
Kun tiedustelutiedot (kaukopartiot, ilmatiedustelu ja radiotiedustelu)
lopulta sai päämajassa huomiota käskytti Mannerheim (liian myöhään)
linnoittamiseen jot sitäkin toteutettiin vain muutamalla lohkolla.
Yhtä suuri virhe tehtiin joukkojen keskittämisen suhteen. Lisäksi
juuri hyökkäyksen alla päästettiin joukkoja lomalle maataloustöihin.
Yleisesikunnan päällikkö Valo Nihtilä oli esitellyt sittemmin täysin
toteutuneen arvionsa venäläisten hyökkäyksestä päämajalle jo vuosia
aikaisemmin.
Mannerheim ei ollut 1944 enää tehtäviensä tasalla ja ilmeisesti Airo
salasi tältä tietoja kuten myös viimeisimpien arvioitten mukaan myös
tiedustelupäällikkö Aladar Paasonen.
Näitten virheitten seurauksena on sankarihaudoillamme tuhansia
turhia ristejä.
Kaikkea kanssa.
Mannerheimin käsitys oli,ettei suurhyökkäystä Suomea vastaan ylipäänsä tule.
Kannasta kyllä linnoitettiin,mutta linnoitusjoukkojen painopiste oli Itä-Karjalassa.
Mannerheim vaati toimien tehostamista Kannaksella, mutta vain 2. D:ssa asiaan suhtauduttiin vakavasti.Muut komentajat puuhasivat mitä kukin.
Eversti Valo Nihtilä oli operatiivisen osaston päällikkö.
Mannerheim oli ylipäällikön tehtävien tasalla paremmin kukaan muu mahdollinen.
Linnoituksilla ei hyökkäyksiä torjuta. Se nähtiin mm. Leningradin piirityksen murtuessa tammikuussa -44.
Suomen armeijalta puuttui se aseistus,joka olisi mahdollistanut suurhyökkäyksen torjunnan, eli panssarivaunut, kauskantoinen tykistö ja maavoimien tukemiseen kykevät ilmavoimat.
Kannaksen linnoituksiin ryhmityneet päävoimat olisi tuhottu paikalleen. Sen jälkeen olisi todennäköisesti ollut pakko antautua, kuten oli NL:n suunnitelma.
Adolfin ihmeaseet eivät toimineetkaan, tuli vain taaksepäin suhisevia putkia, joista tipahti köntti maastoon.
Uudet lähitorjunta-aseet mahdollistivat osaltaan torjunnan onnistumisen Ihantalassa ja muualla.
Ihme, että antoivat ressukoille edes niitä.
Suomella oli kelvollinen aseistus vuoden 1941 mittapuulla.
1944 olisi tarvittu aivan toisenlainen, eikä sekään olisi riittänyt Puna-armeijan valtavaa ylivoimaa vastaan.
Myös linnoitusjärjestelmä olisi murskattu, vaikka se olisi ollut kuinka vahva. Yksikään linnoitusjärjestelmä ei 2. MS:ssa pysäyttänyt hyökkääjää.
Vain taistelu syvällä alueella ja vastahyökkäys hyökkääjän kulutettua voimansa tehosivat.
Niinkö tämä historiapalstan greta thunberg arvelee.
CYMMA
Jonkun verran yhtymäkohtia on Summan taisteluilla ja Talin panssarin torjunnalla, Summassa tuhottiin 58 panssaria etupäässä Bofors 37 mm tykeillä, tuskin panssarinyrkeillä on Talissa tuhottu näin montaa, kuin Poppiuksen ja Miljoonan Boforseilla. Ilmeisesti T-34 :lle Miljoonalinnake olisi ollut pelkkä suupala.
syvä puolustus, miinoitus, teiden sulutus.. - sodan johto, siis ei toimniut alussa ,-44, vetäytyminen järjestetysti... jne.. ei toiminut.. Oli kaaos viikon ajan..
-.puolustus vetäytymis suunnitelmat ja johto, toteutus puuttui -44. ja esim.. huolto ei toimnut.. esim..tavarat jäii kannakselle kun juostiin, jne..
--siksi kun ei ollu strategiaa,, niin juostiin sekavana ,, ja siksi tankit ajoi melko vapaasti viipuriin n. viikossa ..
mutta n. viikon ajassa alkoi sinikonekin toimia, vaikka oli ollut pahasti kesälomalla. Ja sitten sinikoneen puolustus jo toimi.
noin viikko ihmeteltiin.... ja punakone jylläsi melko vapaaasti pitkin maanteitä viipuriin... miehet tankkien kansilla istuen.. mm. kun torjuntaa ei riittävästi ollu !!
kesälomilla tosiaan ! tankit sai ajaa vapaasti teitä myöten viipuriin !! - se kertoo että puolustus suunnitelmaa ei ollut ja sodan johto ei toimnut alussa,,,,
vasta viikon kuluttua se alkoi toimia......
Ja kaikkea kanssa !
Kannaksen linnoittaminen oli LAIMINLYÖTY !
Saattoi olla olla 2.Div. jossa se oli hoidettu, ainakin muistan että
komentaja oli Reponen, oliko arvoltaan eversti, ja vain tällä lohkolla
rintama kesti, mutta oli lähdettävä kun vieressä puhdetöihin keskitty-
neet yksiköt lähtivät.
Ylipäällikkönä Mannerheim, joka oli keskittänyt kaiken vallan itselleen
oli yksiselitteisesti vastuussa siitä että oli typeryydellään saattaa maan
perikatoon.
Vain kenraali Nenosen ja hänen majurinsa Petäjän opein toimineen
tykistömme ja saksalaisen ilma-avun turvin maamme pelastui Tali,
Ihantalassa.
Joukkomme eri aselajeineen oli keskitetty pääosin Maanselälle.
On totta ettei Mannerheim uskonut suurhyökkäykseen ollenkaan
ja piti sitä mahdollisena vain siellä.
Kaikki tiedustelutiedot sivuutettiin, eikä Valo Nihtilän vuosia aiemmin
todistelema teoria herätellyt päämajaa.
Koska Kannaksen ainoa linnoitettu osa olisi kestänyt, ainakin huomattavasti
pitempään, on selvää juuri linnoituksen laiminlyönti oli suurin syy
kannaksen läpijuoksuun ohi Viipurin ja raskaisiin miehistö ja kalusto-
tappioihin.
Onko tullut mieleen, että sota oli käsikirjoitettu jo etukäteen? Kaikki oli sovittu salaisesti Mannerheimin ja suuren kommunistisen Neuvostoliiton kesken. Yhtä suurta teatteria sanoi Murjalan mummokin.
Hölynpölyä vaan itsellesikin.
"Saattoi olla olla 2.Div. jossa se oli hoidettu, ainakin muistan että
komentaja oli Reponen, oliko arvoltaan eversti, ja vain tällä lohkolla
rintama kesti, "
2.D komentaja ollut mikään Reponen vaan Martola!
"Saattoi olla olla 2.Div. jossa se oli hoidettu, ainakin muistan että
komentaja oli Reponen, oliko arvoltaan eversti, ja vain tällä lohkolla
rintama kesti, mutta oli lähdettävä kun vieressä puhdetöihin keskitty-
neet yksiköt lähtivät."
Vanhassa Valkeasaaressa ja Valkeasaaressa kuten Rajajoen osuuden maasto oli hiekkaista eikä sinne voinut rakentaa kunnolla kestäviä korsuja. Lisäksi NL puoleisen rintaman betoni bunkkerit (Stalinin linja) parin kilometrin päässä olivat parikymmentä metriä korkeammalla kuin Valkeasaaressa. Näin venäläiset pystyivät seuraaman suomalaisten toimia. Kaikkea linnoittamista estettiin tykkitulella, näin asemia pystyttiin rakentamaan vain yöaikaan.
Kaiken hyvän lisäksi Kronstatin, laivaston ja Krasnaja Gorka (Yhinmäki) järeät 12 tuumaiset tykit pystyivät ampumaan 500 kg ammuksia NL maavoimien valtavan kenttätykistön lisäksi suomalaisten asemiin.
Kun Valo Nihtilä kävi Valkeasaaressa tarkastusmatkalla, hän kysyi silloin vuorossa olleelta 18.D päällystöltä eivätkö he haluaisi valita VT -asemaa pääasemaksi. Vastaus oli, että Pääasemaan oli rakennettu asemat ja ne kestäisivät riittävän pitkään.
10 .D otettua asemat vastaan pariviikkoa ennen suurhyökkäystä ja näkivät asemien rakennelmat sotilaista tuntui, että näihin asemiin on tultu kuolemaan , asemat olivat niin huonot ja kevyesti rakennetut.
2.D alueella ja siitä itäänpäin maasto soveltui paremmin linnoittamiseen eikä lopullinen suurhyökkäys kohdistunutkaan ko. alueelle niin kovana kuin lännempänä.
"Joukkomme eri aselajeineen oli keskitetty pääosin Maanselälle."
Taas väärin!
Kannasaksella oli yli kaksinkerteinen miehitys Maaselän kannaksen miehitykseen (Patalj./km) ja melkein kaksinkerteinen miehitys (Patalj./km) Aunuksen kannaksella (Syväri).
Syvärillä oli monin paikoin niin harva, että lomatkin pyörivät paljon harvemmin kuin Kannaksella.
--------------------------------------------------------------------------------
10.3.44 Miehitys rintamalla
Karjalan kannas | Aunuksen kannas (Aun.R) | Maaselän kannas
--------------------------------------------------------------------------
3,01 km/pataljoona | 5,5 km/pataljoona | 6,5 km/patal.
------------------------------------------------------------------------
IV AK III AK | VI AK V AK | II AK
------------------------------------------------------------------------
2,8 km 3,2 km | 5,5 km 5,5 km | 6,5 km
------------------------------------------------------------------------
18.D, 2.D, 15.D, 19.Pr. | 15.Pr., 5.D, 17.D, 11.D, 7.D | 6.D, 21.Pr., 1.D
2,3 3,3 2,9 4.6 | 5,5 6,6 5,1 5,5 5,7 | 8.8 5.5 5,0 P/km
Ostettiin marskin pääseminen pois Keitelin ja Jodlin kohtalosta. Sehän on nyt päivänselvää.
Loistavat torjunnat tylsistyttivät Nliiton 30. Kaartin armeijan kuin läpimurtodivisioonat Ihantalassa ja Vuosalmella, missä Vuoksen ylimenon jälkeen teutaroivat Vuoksen rantaheinikoissa, sotkien halmeet.
Se siitä sitten.
Keitelin ja Jodlin kohtalo Hitlerin lähimpinä sotilasavustajina määrättiin Nürnbergin oikeudenkäynnissä. Mannerheim ei siihen joukkoon kuulunut.
Karjalan Kannaksen etelärannan linnoittaminen olisi johtanut siihen, että hyökkäys olisi juuttunut Muolaaseen ja puna-armeija olisi tuhottu sinne, kun Maaselän ja Aunuksen joukot olisivat ehtineet sinne soutuveneillä, mutta seniili päämaja valtasi Itä-Karjalaa panttina.
Kannaksen vahvempi linnoittaminen ei olisi merkinnyt sen enempää kuin Talvisodassakaan.
Kaikki linnnoitukset voidaan tuliylivoimalla murtaa. Sen Puna-armeija osasi.
Sen jälkeen olisi ollut tie auki Helsinkiin ja antautuminen edessä.
Nyt Marski ja Airo keksivät vahingossa alueellisen puolustuksen.Se otettiin 60-luvulla Suomen viralliseksi opiksi ja on pääpiirtein voimassa edelleen.
Et ymmärrä puna-armeijan taktiikkaa, se tunnusteli heikkoja kohtia ja teki sisäänmurtonsa sieltä, mistä panssarit jalkaväen tukemina pääsi. Panssarilla ei voi Suulajärven tapaisessa kangasmaastossa ajaa bunkkerin lähellä, missä on sen panssarin läpäisevä tykki. Panssari ei pääse edes tietä etenemään metsässä, jos siltä puuttuu suojaava ryhmä tai joukkue. Tämä ryhmä lentää puunlatvoihin märkinä köntteinä, kun suora-ammunnassa sitä ammutaan muutaman kerran, ensin panssari, sitten pst-ryhmä.
Talvisodassa Mannerheim-linja esti koko Kannaksen valtaamisen. Summa on 70 km vanhalta rajalta ja 30 km Viipurista. Puna-armeija eteni tämän 70 km vähän yli 2 viikossa. Summa petti helmikuun 11. päivä eli rintama oli paikallaan melkein 2 kuukautta. Jos tätä linjaa ei olisi ollut niin luultavasti Viipuri olisi ollut vuoden vaihteessa "venäläinen kaupunki".
Talvisodan ajan Mannerheim-linjan tukikohdissa ei ollut tykkejä kuin Laatokan puoleisessa osassa 8 tukikohdassa. Painopisteessä Summan alueella oli vain konekiväärejä.
Kirjoittaja onneksi tunnustaa että ei ymmärrä. Kerrankin rehellistä tekstiä.
Siis Miljoonalinnake ei olisi ollut kauaakaan pystyssä, mikäli siellä ei olisi ollut pst-tykkiä, tottakai siellä oli ainakin yksi Bofors. Alueella oli 35 kpl Maximia ja muutama 37 mm ja 20 mm pst-aseita. Sinä olet se Memgelen ihailija. Et tunnu tuntevan edes suomalaisten taktiikkaa, koska taistelussa tykillä ammuttiin kerran, siirryttiin toiseen valmisteltuun asemaan, missä tuliasema kuntoon.
Summassa vihollinen käytti erityisen paljon raskaita panssarivaunuja, joista suurin osa oli T-28-mallisia eli ”postijunia”. Mäntykosken komppanialla oli aseistuksenaan Bofors-tykkejä, parasta panssarintorjuntakalustoa. Helmikuun
5. päivänä puna-armeijan suurhyökkäys Summassa jatkui jo viidettä päivää, Mannerheim-linja oli kestänyt vaikka joitain betonibunkkereita oli menetetty. Mäntykosken tykit olivat tuhonneet useita vaunuja. Vihollinen käytti paljon myös raskasta tykistöä, joten pelkkä ulkona liikkuminenkin oli vaarallista. Mäntykoski johti 5.2.1940 komppaniansa toimintaa ammusvarastona toimineen bunkkerin suuaukolta kun kranaatinsirpale lävisti pään. Mäntykoskelta jäi vaimo ja 5 lasta.
Neuvostoarmeijan tuloksellisin yksittäinen operaatio jatkosodassa oli Laatokan pohjoisrannalla olevan Tuuloksen seudun maihinnousu juhannuksena 44. Tämä teki sen että itäpuolella olleen Suomen armeijan kaikki raskas varustus jäi paikoilleen kun sotaväki joutui perääntymään metsään tehtyjä heikkokuntoisia teitä länteen kiertäen maihinnousukohdan. Sinne jäi samalla Suomen paras linnoitusketju joka oli rakennettu Aunuksenkaupungin itäpuolelle, nimeltään PSS-linja (Pisi-Saarimäki-Sammatus). Koskaan ei ole täällä julkaistu luetteloita paikalle jääneestä tarvikemäärästä, onkohan enemmän kuin Raatteen tiellä talvisodassa neuvostoarmeijalta saatu sotasaalis? Voitoista aina uhotaan mutta tappioista ollaan hiljaa.
Suomen suurin strateginen virhe jatkosodassa oli se, että linnoitusrakentamisen painopiste oli Laatokan pohjoispuolella. Jopa Karhumäen kaupungin alueella oli merkittäviä linnoituksia.
Kyllä Karjalan kannasta linnoitettiin jo ennen sotaa. Muistan kun isäni kertoi, että oli linnoitushommissa juuri ennen sotaa. Kun sota syttyi, hänen piti mennä heti rintamalle. Sodan sytyttyä tarvittiin kaikki miehet rintamalle.
Kannasta linnoitettiin ennen talvisotaa: Mannerheim-linja. Jatkosodan aikana rakennettu päälinnoitusketju rakennettiin Laatokan pohjoispuolelle. Lisäksi tehtiin Salpalinja jossa ei taisteltu.
TYHMÄ MULKKU VETI TAAS VESIPERÄN.
Painopisteessä Summan alueella oli vain konekiväärejä.
Kirjoittaja onneksi tunnustaa että ei ymmärrä. Kerrankin rehellistä tekstiä.
Joulukuun puolivälissä saapui Lähteen lohkon oikealle sivustalle pataljoonan vasta silloin saamista kahdesta panssarintorjuntatykistä toinen eli uudenaikainen Boforsin 37 mm:n tykki. Se sijoitettiin Miljoonalinnakkeen vaserunan päätyseinän sivulle hirsikehikon ja -katoksen suojaan. Tästä tuliasemasta tykki, jonka johtajana toimi eteläpohjalainen alikersantti Rantala.
Karjalan kannaksen puolustuksen murtuminen parissa päivässä oli joka
tapauksessa seurausta päämajan kyvyttömyydestä.
Mannerheim oli keskittänyt kaiken vallan itselleen, eikä ollut enää
tehtäviensä tasalla.
Kaikki aikalaiskertomukset todistavat tämän, esim Suomen sota teoksen
kolmannessa osassa Wolf. H. Halsti kuvaa tapahtumien kehittymistä itse
paikalla olleena.
Tiedustelutietoihin ei uskottu, linnoittautumista ei tehty riittävästi mikä
kiistatta olisi vähentänyt miestappioita ja kalustomenetyksiä ja samalla
hidastanut hyökkääjän etenemistä.
Linnoittautumista enemmän tulevalla sotatoimialueella jälleenrakennet-
tiin jopa evakosta palaavien taloja ja sotilaita päästettiin ennätysmäärin
lomille maataloustöihin, samoin sitä kuljetuskalustoa jota olisi tarvittu
raskaan aseistuksen siirroissa oli myös luovutettu näihin tehtäviin.
Huippuna vain muutamaa tuntia ennen suurhyökkäystä päästettiin vielä
sotilaita koulutukseen. Rintamavastuussa olevissa yksiköissä olitiin täysin
varmoja tulevasta hyökkäyksestä, vain kellonaika ei ollut tiedossa.
Kyvyttömämpää sodanjohtoa saa historiasta hakea.