Samat voimien epätasapaino mutta kuitenkin huomattavasti erillainen lopputulos. Jokainen voi käydä tarkistamassa luotettavaista lähteistä vahvuudet, tappiot ja lopputuloksen. Mikä aiheutti sen että SA ei tuhoutunut kuten Saksan Keskustan armeijaryhmä?
Ehdotukseni:
1) Ryti ei ollut Hitler, sotapäälliköillä (Airo ja Päämaja) vapaat kädet toimia parhaaksi katsomallaan tavalla 10.6.44 läpimurron jälkeen. Suomalaiset eivät jääneet saarroksiin.
2) Edellä mainitusta syystä suomalaisten syvän puolustuksen strategia toimi paremmin kuin saksalaisten "puolustettavat linnakkeet".
3) Suomi sai paikalle omat tuoreet reservit luopumalla koko Itä-Karjalasta tämän hintana. Saksan Keskustan armeijaryhmällä oli suorastaan olemattomat reservit.
4) Suomen selustaan ei tehty "Normandiaa".
5) Suomi kävi de facto ja de jure erillissotaan jonka Teheranissa Stalin ja länsivallat tunnustivat kuten kiinnostavalla tavalla myös Saksa oli tehnyt jo aiemmin. Stalin antoi Govoroville tietyt resurssit jolla Suomi on nitistettävä mutta tähän herra sotamarsalkka Govorov ei pystynyt. Hänestä ei juuri Kannaksen jälkeen paljoa kuulunut.
6) Luftwaffella tiettävästi vain 40 torjuntapäivähävittäjää toimintakunnossa Valko-Venäjän rintamalla hyökkäyksen alkuvaiheessa. Se oli suhteessa jopa 10 kertaa vähemmän kuin suomalaisilla.
Ehdotukseni:
1) Ryti ei ollut Hitler, sotapäälliköillä (Airo ja Päämaja) vapaat kädet toimia parhaaksi katsomallaan tavalla 10.6.44 läpimurron jälkeen. Suomalaiset eivät jääneet saarroksiin.
2) Edellä mainitusta syystä suomalaisten syvän puolustuksen strategia toimi paremmin kuin saksalaisten "puolustettavat linnakkeet".
3) Suomi sai paikalle omat tuoreet reservit luopumalla koko Itä-Karjalasta tämän hintana. Saksan Keskustan armeijaryhmällä oli suorastaan olemattomat reservit.
4) Suomen selustaan ei tehty "Normandiaa".
5) Suomi kävi de facto ja de jure erillissotaan jonka Teheranissa Stalin ja länsivallat tunnustivat kuten kiinnostavalla tavalla myös Saksa oli tehnyt jo aiemmin. Stalin antoi Govoroville tietyt resurssit jolla Suomi on nitistettävä mutta tähän herra sotamarsalkka Govorov ei pystynyt. Hänestä ei juuri Kannaksen jälkeen paljoa kuulunut.
6) Luftwaffella tiettävästi vain 40 torjuntapäivähävittäjää toimintakunnossa Valko-Venäjän rintamalla hyökkäyksen alkuvaiheessa. Se oli suhteessa jopa 10 kertaa vähemmän kuin suomalaisilla.
Vastaukset 13
Vanhimmat
mannerheiminen oli täydessä pervitiinissä mikkelin hovi lounailla, airo venytteli muuten vaan, ja viivästeli, kannaksen armeija juoksi, huolto ei toiminut, asiat oli sekaisin, omia karkaavia sotilaita kvisteltiin, suojeluskunta gestapo toimi rintaman takana vapaasti, hätätila päällä, koti uskonto ja isänmaa, talot ja tavara, oli menossa, niinpä, mm. joukko murhaajien tammisaressa jo poltettiin 1918 arkistoja, puna-armeijaa peljätiin, jumalaa ei kai ??? jne,,,,,,,,,,,,
niin siinä syntyi se syvä puolustus, siis vahingossa.
Ja onnen kantamoisena sitten kuitenkin saatiin tehtyä siirtoja ja tykistökin lauloi.
Uljas venäläinen teho-armeija sai siipeensä, moraali murtui. Kaartin divisoonan ryntäysostot alkoi harventua, Ryntääjiä ei enää löytynyt. Ei edes votka auttanut. Russki mentalitet ploha mentalitet. ehkä sitten huomenna, taas...
Marski ja Airo toimivat hyvin nopeasti ja tehokkaasti 10.6. alkaen.
Kannaksella taisteltiin rajusti koko ajan, vaikka eräitä hajoamisilmiöitä sattuikin.
Muukin on paljolti pötyä.
Totta on, että hyökkääjä kärsi raskaita tappioita ja pysäytettiin torjuntavoitoilla.
Ikävä kyllä, taistelematta juostiin kannaksen halki, myös sodanjohto oli sekaisin, linnoitukset tekemättä, taktinen vetäytyminen täysin suunnittelematta !!! Tilannekuvasta huolimatta. Siis kaaoksena meni. mm. huolto jäi alueelle,,,,
se oli se ns. "syvä puolustus".
-Tosin miehiä tuhlattiin myös, oliko kivislta, kuuterselkä, (voin nimet muistaa väärin )tms, ja länsikannaksella vetäytyessä, epätoivoisia vastatoimia, jne..
- Silti se Loppupeli oli aika kehno venäläisen kannalta, kun tulivat liian hitaasti, ja keskittivät hyökkäysosastoja niin kauan, että ne kerittiin tuhota.....Huippuarmeija, kone armeija oli liian hidas !!! - olisiko olleet vanhaan sodankäyntiin opetetut ratsuväkiupseerit asialla kun nl salamasota ei onnistunut kannaksella,, se sotakone pelasi vasta saksan rintamilla....???
Nopeammilla toiminnoilla olisi voinu läpimurto tulla ihantalassakin....
mutta Onneksi kävi näin.
Miten sen Nl komentajan ja sota-johdon ura kehittyi kannaksen stopin jälkeen ???
Tutkimukset kertovat aivan muuta, samoin muistelmat.
Marski johti sotaa Mikkelistä lähes vuorokaudet ympäri ja joukot olivat johtajiensa käsissä.
Kirjoittajan tiedot ovat lapsellisen avuttomia. Nämä asiat on tälläkin palstalla jauhettu sadat kerrat. Aina löytyy valehtelijoita.
kukapa kehtaisi muisteloihin laittaa, että homma ei ollu hanskassa, jne.
- Paljo kivempi muistella, että terävää pää oli kuin supernyrkki, valpas ja terävä. mm. itse ja ruotsalaisten kautta saatu etukäteistieto nl. liikkeistä ja tulevasta suur hyökkäyksestä keväällä/kesällä -44, otettiin huomioon, ja mikkelin terävä pää toimi heti, aikailematta, ja suunnitteli vetäytymisen, siksi vetäydyttiin järjetäytyneesti, syväpuolustus toimi, jne....huolto sai tavarat mukaan, ja sotilasjohdon viestintä toimi, jne..kannaksen sulutus oli ennakoivasti kunnossa.....jne jne..
-- mutta kun tämä muistelo-satu ei ole yhtään totta,,, vaikka kiva onkin.
Tuollaista muistelua ei ole missään.
Turha valehdella.
Ihmeellinen 12 päivän halkijuoksu kun samalla aiheutettiin hyökkääjälle peräti 60 000 miehen tappiot (Tapio Tiihonen, väitöstyö Kannaksen taisteluista 1944). Juoksemiseenko ne puna-armeijan miehet tukehtuivat?
Siiranmäki - 2½ vuorokauden taistelujen saldona puna-armeijalle 20 000 miehen tappio joista 5 000 kaatuneita. Tuossa vaiheessa puna-armeijan ryhmitykset meni päällekkäin kaaoksessa ja sen jälkeen he etenivät vain yhtä reitti Viipuriin eivätkä kyenneet murtoa laajentamaan isommalle alueelle. Esim 2.D pystyi viivyttäen vetäytymään VKT-linjalle. Puna-armeijan eteneminen sittenkin vain 10 km päivässä kun Valko-Venäjällä vauhti oli 30-40 km vuorokaudessa. Saksalaiset jäivät jalkoihin kun ryssällä oli uudet amerikkalaiset Studebakkerit. Kannaksella nekään eivät auttaneet. Govorovilla homma tahmoi syystä tai toisesta.
"Stalin antoi Govoroville tietyt resurssit jolla Suomi on nitistettävä mutta tähän herra sotamarsalkka Govorov ei pystynyt. Hänestä ei juuri Kannaksen jälkeen paljoa kuulunut. "
Kylläpä vaan kuului: Suomen kukistumisen jälkeen Govorov suuntasi joukkonsa vapauttamaan Baltiaa, ja tuhosi Saksan pohjoisen armeijaryhmän ajamalla sen Kuurinmaan mottiin loppuvuodesta.
Sodan jälkeen Govorov johti maan tärkeimpiin kuuluvaa Leningradin sotilaspiiriä, ja yleni työssään aina maavoimien ylitarkastajaksi asti. Olihan miehellä kovat meriitit taskussaan kesästä 1944 alkaen.
"Olihan miehellä kovat meriitit taskussaan kesästä 1944 alkaen."
Niin, meriitti se on huonokin meriitti. Aika harva varmaan olisi kyennyt ryssimään niin pahasti niin ylivoimaisilla joukoilla, kuin G teki suomea vastaan kesällä -44.
"3) Suomi sai paikalle omat tuoreet reservit luopumalla koko Itä-Karjalasta tämän hintana. Saksan Keskustan armeijaryhmällä oli suorastaan olemattomat reservit.
4) Suomen selustaan ei tehty "Normandiaa".
Tuossa syyt miksi vertaus pahasti ontuu. Heinäkuussa 1944 voimasuhteet olivat suomalaisten kannalta paljon paremmat mitä kesäkuussa kun venäläisten suurhyökkäys alkoi. Saksalaisilla tilanne oli päinvastainen, valtavat tappiot ja lännessä Normandia. Suomen tilanne oli paljon parempi.
kahta täysin erilaista taistelua. Ja vielä heikoin tiedoin.
Tässä kiinnostava linkki: kuinka ukrainalaisia lähetettiin v. 1943-44 taistelukentille puna-armeijan riveissä teurastettavaksi olemattomalla sotilaskoulutuksella.
http://ukrainianweek.com/History/74746