Alustus:
Monissa buddhalaisissa maissa kaduilla liikkuu yleensä sahraminkeltaisiin, mustiin tai punaisiin viittoihin pukeutuneita buddhalaisia munkkeja, joita pidetään hurskauden perikuvina. muinaiset temppelit, joissa on esillä tyynennäköisen Buddhan kuva??????, kertovat buddhalaisen uskon pitkästä iästä.
Ateistit ovat kiinnostuneet buddhalaisuudesta????
VääräUskontoMyös
41
164
Vastaukset
- EiJumalia
Budhalaisuus ei ole uskonto - se on filosofinen näkemys miten tulla elää.
- Ei-tarvikaan
Kyllä buddhalaisuus on uskonto. Uskonto ei vaadi jumaluuksia.
- Miettii.hän
Ei-tarvikaan kirjoitti:
Kyllä buddhalaisuus on uskonto. Uskonto ei vaadi jumaluuksia.
Samalla tavalla ajateltuna myös reaalisosialismi on uskonto. Ja kyllähän se oikeastaan kaikki uskonnon tunnusmerkit täyttääkin.
- fda
Miettii.hän kirjoitti:
Samalla tavalla ajateltuna myös reaalisosialismi on uskonto. Ja kyllähän se oikeastaan kaikki uskonnon tunnusmerkit täyttääkin.
Näinhän se on, ja kyllä buddhalaisuus on uskonto vaikka kait siitä saa filosofian väännettyä.
Yleistäen voisin sanoa että menee uskonon ja filosofian väliin. Vaikka ei opeta mitään jumalista (niitä tosin on joissain suuntauksissa). Niin sisältyy siihen kuitenkin karma ja jälleensyntyminen. Kuten Tiibetissä kuolleiden kirjassa, ihmisen sielu käy tietyt olomuodot tiettyinä aikoina kuolemansa jälkeen demoneista korkeampiin hahmoihin.
Nepalissa Buddhat ja Hindut palvovat samoja jumalia kuten Kumar-jumalatarta.
https://en.wikipedia.org/wiki/Kumari_(goddess)
http://www.vapaa-ajattelijat.fi/lehti/2005_02/onko_buddhalaisilla_jumalaa.html
Kerrotaan myös Buddhan käyneen tahtojen taistelu materiaalin demonin Maran kanssa, kun Buddha oli meditoimassa syrjäisessä paikassa viikunapuun alla. Mikä kuulostaa aika yliluonnolliselta.- VääräUskontoMyös
Buddhalaisuus, jota 1900-luvulla alussa tuskin lainkaan tunnettiin Aasian ulkopuolella, on nykyään omaksunut maailmanuskonnon roolin. Monet länsimaiset ovat suorastaan yllättyneitä havaitsemaan, miten buddhalaisuus kukoistaa aivan heidän lähiympäristössään. Paljolti tämä johtuu kansainvälisistä pakolaisvirroista. Melko suuria aasialaisyhdyskuntia on muodostunut LänsiEurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja muihin paikkoihin. Kun nämä siirtolaiset yhä kasvavin joukoin alkavat juurtua uuteen maahansa, he tuovat mukanaan myös uskontonsa. Samalla yhä useammat länsimaalaiset joutuvat ensi kertaa vastatusten buddhalaisuuden kanssa.
Tämä yhdessä perinteisten kirkkojen sallivuuden ja hengellisyyden rappion kanssa on saanut jotkut tulemaan tuon "uuden" uskonnon käännynnäisiksi.
Raamattu vastaa:
1. Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.
5. heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.
2. Tim. 3:1 - 5 VääräUskontoMyös kirjoitti:
Buddhalaisuus, jota 1900-luvulla alussa tuskin lainkaan tunnettiin Aasian ulkopuolella, on nykyään omaksunut maailmanuskonnon roolin. Monet länsimaiset ovat suorastaan yllättyneitä havaitsemaan, miten buddhalaisuus kukoistaa aivan heidän lähiympäristössään. Paljolti tämä johtuu kansainvälisistä pakolaisvirroista. Melko suuria aasialaisyhdyskuntia on muodostunut LänsiEurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja muihin paikkoihin. Kun nämä siirtolaiset yhä kasvavin joukoin alkavat juurtua uuteen maahansa, he tuovat mukanaan myös uskontonsa. Samalla yhä useammat länsimaalaiset joutuvat ensi kertaa vastatusten buddhalaisuuden kanssa.
Tämä yhdessä perinteisten kirkkojen sallivuuden ja hengellisyyden rappion kanssa on saanut jotkut tulemaan tuon "uuden" uskonnon käännynnäisiksi.
Raamattu vastaa:
1. Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.
5. heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.
2. Tim. 3:1 - 5Pidät uskovaisena uhkana itsellesi sitä, että ihmiset pitävät uskontonsa muuttaessaan maasta toiseen? Ja vähän kuin luopioina niitä, jotka kulttuuritaustastaan huolimatta kääntyvät buddhalaisuuteen?
- Taikauskonnoton
VääräUskontoMyös kirjoitti:
Buddhalaisuus, jota 1900-luvulla alussa tuskin lainkaan tunnettiin Aasian ulkopuolella, on nykyään omaksunut maailmanuskonnon roolin. Monet länsimaiset ovat suorastaan yllättyneitä havaitsemaan, miten buddhalaisuus kukoistaa aivan heidän lähiympäristössään. Paljolti tämä johtuu kansainvälisistä pakolaisvirroista. Melko suuria aasialaisyhdyskuntia on muodostunut LänsiEurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja muihin paikkoihin. Kun nämä siirtolaiset yhä kasvavin joukoin alkavat juurtua uuteen maahansa, he tuovat mukanaan myös uskontonsa. Samalla yhä useammat länsimaalaiset joutuvat ensi kertaa vastatusten buddhalaisuuden kanssa.
Tämä yhdessä perinteisten kirkkojen sallivuuden ja hengellisyyden rappion kanssa on saanut jotkut tulemaan tuon "uuden" uskonnon käännynnäisiksi.
Raamattu vastaa:
1. Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.
5. heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.
2. Tim. 3:1 - 5Eipä ole Suomessa ainakaan näkynyt buddhalaisia pakolaisia. Kyllä nämä ovat länsimaihin muuttaneet lähinnä muista syistä.
VääräUskontoMyös kirjoitti:
Buddhalaisuus, jota 1900-luvulla alussa tuskin lainkaan tunnettiin Aasian ulkopuolella, on nykyään omaksunut maailmanuskonnon roolin. Monet länsimaiset ovat suorastaan yllättyneitä havaitsemaan, miten buddhalaisuus kukoistaa aivan heidän lähiympäristössään. Paljolti tämä johtuu kansainvälisistä pakolaisvirroista. Melko suuria aasialaisyhdyskuntia on muodostunut LänsiEurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja muihin paikkoihin. Kun nämä siirtolaiset yhä kasvavin joukoin alkavat juurtua uuteen maahansa, he tuovat mukanaan myös uskontonsa. Samalla yhä useammat länsimaalaiset joutuvat ensi kertaa vastatusten buddhalaisuuden kanssa.
Tämä yhdessä perinteisten kirkkojen sallivuuden ja hengellisyyden rappion kanssa on saanut jotkut tulemaan tuon "uuden" uskonnon käännynnäisiksi.
Raamattu vastaa:
1. Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.
5. heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.
2. Tim. 3:1 - 5"Buddhalaisuus, jota 1900-luvulla alussa tuskin lainkaan tunnettiin Aasian ulkopuolella, on nykyään omaksunut maailmanuskonnon roolin."
Buddhalaisuus on joskus tunnetumpi aasian ulkopuolella, esim. Muinaisen Kreikan ajoilta on löydetty Buddhaa esittäviä patsaita. Tämän hetkisestä tilanteesta en tiedä onko miten voimakkaasti kasvavasta uskonnosta kyse.- fda
VääräUskontoMyös kirjoitti:
Buddhalaisuus, jota 1900-luvulla alussa tuskin lainkaan tunnettiin Aasian ulkopuolella, on nykyään omaksunut maailmanuskonnon roolin. Monet länsimaiset ovat suorastaan yllättyneitä havaitsemaan, miten buddhalaisuus kukoistaa aivan heidän lähiympäristössään. Paljolti tämä johtuu kansainvälisistä pakolaisvirroista. Melko suuria aasialaisyhdyskuntia on muodostunut LänsiEurooppaan, Pohjois-Amerikkaan, Australiaan ja muihin paikkoihin. Kun nämä siirtolaiset yhä kasvavin joukoin alkavat juurtua uuteen maahansa, he tuovat mukanaan myös uskontonsa. Samalla yhä useammat länsimaalaiset joutuvat ensi kertaa vastatusten buddhalaisuuden kanssa.
Tämä yhdessä perinteisten kirkkojen sallivuuden ja hengellisyyden rappion kanssa on saanut jotkut tulemaan tuon "uuden" uskonnon käännynnäisiksi.
Raamattu vastaa:
1. Mutta tiedä se, että viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita aikoja.
5. heissä on jumalisuuden ulkokuori, mutta he kieltävät sen voiman. Senkaltaisia karta.
2. Tim. 3:1 - 5"Buddhalaisuus, jota 1900-luvulla alussa tuskin lainkaan tunnettiin Aasian ulkopuolella, on nykyään omaksunut maailmanuskonnon roolin. "
Kyllä se oli tunnettu laajalti. Yksijumalaiset, erityisesti muslimit vaan hävittivät sitä tehokkaasti sen vanhoilta vaikutusalueilta. Afganistanissakin räjäyttelivät vielä buddha-patsaita sillon 2000 alussa.
- VääräUskontoMyös
Tietosanakirjan mukaan on eri puolilla maailmaa n. 500 milj. jopa Venäjälläkin 500 000 tuhatta.
Eniten heitä on Sri Lankassa Myanmarista (Burmasta)
Kiinnostavaa on kuitenkin se kuka Buddha oli?
Miten tämä uskonto syntyi?
Millaisia ovat buddhalaisuuden opetukset ja tavat Koska buddhalaisuudessa on ateistiseksi katsottavia suuntauksia, niin ei ihme jos jotkut ateistitkin ovat kiinnostuneita. Sielunvaellusoppi tosin estänee suuren massavaelluksen buddhalaisuuteen ainakin länsimaisten ateistien keskuudessa, jiden enemmistö ei uskone tähänkään oppiin.
- VääräUskontoMyös
Buddhan elämää koskevat tiedot perustuvat pääasiassa kanonisiin teksteihin, joista laajimmat ja sisällökkäimmät on kirjoitettu muinaisen Intian paalin kielellä. Tämä merkitsee sitä, ettei ajalta, jolloin tämän uskonnon perustaja Siddhartha Gautama eli Pohjois-Intiassa (500-luvulla eaa.) ole hänestä kertovaa kirjallista lähdeaineistoa. Siinä on tietysti oma ongelmansa. Mutta vielä merkittävämpi on kysymys siitä, milloin ja miten "kanoniset tekstit valmistettiin.
Pian Gautaman kuoleman jälkeen kokoontui 500 munkin kokous päättämään, mitä Mestari todella opetti. Kysymys siitä, pidettiinkö tosiaan tällainen kokous, herättää paljon kiistelyä buddhalaisten oppineiden ja historioitsijoiden piireissä. Erityisesti merkille pantava seikka on se, että buddhalaistenkaan tekstien mukaan tätä Buddhan todellista opetusta koskevaa ratkaisua ei pantu kirjalliseen muotoon, vaan oppilaat painoivat sen muistiinsa. Pyhien tekstien varsinaista kirjoitusaikaa saatiin odottaa melko kauan.
Sri Lankan 300- ja 500-luvuilla olevien kronikoiden mukaan varhaisimmat näistä paalinkielisistä "kanonisista teksteistä" kirjoitettiin muistiin kuningas Vattagamani Abhayan hallituskauden aikana ensimmäisellä vuosisadalla eaa. Muita kertomuksia Buddhan elämästä kirjoitettiin ajanlaskumme vasta viidennellä vuosisadalla, lähes 1000 vuoden kuluttua hänen päivistään.
"Nämä elämänkerrat" ovat sekä myöhäisiä syntyperältään että tulvillaan legendaarista ja myyttistä aineistoa. Vanhimmat kanoniset tekstit ovat tulosta suullisen periytymisen pitkästä prosessista, jonka kuluessa niihin ilmeisesti tehtiin joitakin muutoksia ja paljon lisäyksiä, jopa niin paljon, ettei ainoatakaan muistiinmerkityn opetuksen sanaa voida ehdottoman varmasti katsoa itse Gautaman esittämäksi.- Taikauskonnoton
""Nämä elämänkerrat" ovat sekä myöhäisiä syntyperältään että tulvillaan legendaarista ja myyttistä aineistoa."
Kas kas, onhan tuossa sitten jotain yhteistäkin kristinuskon kanssa. - ettäsillälailla
Raamattu on kirjoitettu samalla lailla.
- VääräUskontoMyös
Onko Buddhalaisuuden kritiikkiin aihetta?
Miten Buddhan äiti buddhalaisten tekstien mukaan hedelmöityi?
Harkitsehan seuraavia poimintoja, jotka on otettu paalikielisen kanoniin kuuluvasta Jatakasta ja 100luvulla Buddhan elämästä kirjoitetusta sanskritinkielisestä Buddhacaritasta. Ensin kertomus siitä, miten Buddhan äitä, kuningatar Mahamaya, hedelmöityi unessa:
"Ne neljä suojelusenkeliä tulivat ja nostivat hänet ynnä hänen vuoteensä ja veivät hänet pois Himalajan vuorille. Sitten tulivat näiden suojelusenkelien vaimot ja opastivat hänet Anotattajärvelle ja kylvettivät hänet poistaakseen hänestä kaikki inhimilliset tahrat. Lähellä oli Hopeakukkula ja siellä kultainen palatsi. Sinne he levittivät jumalallisen vuoteen, jonka pääpuoli oli kohti itää ja he laskivat hänet sille. Tulevasta Buddhasta oli tullut suurenmoinen valkoinen elefantti. Hän laskeutui Hopeakukkulalle ja kolme kertaa hän käveli äitinsä vuoteen ympäri oikea kylki sitä kohti ja töytäisemällä äitiään oikeaan kylkeen hän näytti tunkeutuvan tämän kohtuun. Näin hedelmöityminen tapahtui keskikesän juhlassa.
Onko uskottavaa tarinaa??????- Taikauskonnoton
Taitaa vain olla niin, että tuskin kukaan höyrypää väittääkään noita kirjaimelliseksi totuudeksi. Raamatun kanssa on toisin, sellaisia höyrypäitä löytyy.
- fda
Jossain päin varmaan on sellaisia uskiksia jotka ottavat tuon niinkuin näiden lähi-idän uskontojen ihmestoorit.
- VääräUskontoMyös
Mitä Buddhan tulevaisuudesta ennustettiin?
Kun kuningatar kertoi unen miehelleen, kuninkaalle, tämä kutsui luokseen 64 huomattavaa hindupappia, ruokki ja vaatetti heidät ja pyysi heitä tulkitsemaan unen. Näin he vastasivat:
"Älä ole levoton, suuri kuningas" Sinä saat pojan. Ja jos hän jatkaa kotona elämistä, tulee hänestä koko maailman hallitsija, mutta jos hän luopuu kotona elämisestä ja vetäytyy pois maailmasta, tulee hänestä Buddha ja hän siirtää pois tämän maailman synnin ja mielettömyyden pilvet."
Sitten kerrotaan tapahtuneen 32 ihmettä:
"Kaikki 10 000 maailmaa yhtäkkiä tärähtivät, värisivät ja järkkyivät. Tulet sammuivat kaikista helveteistä, sairaudet loppuivat ihmisiltä, kaista soittimista kuului musiikkia, vaikkie niillä soitettu, mahtavan valtameren vesi muuttui makeaksi, kaikki 10 000 maailmaa muuttuivat yhdeksi äärimmäisen loistavien seppelten rykelmäksi"
Onko uskottavaa tarinaa???- fda
Uskonnoilla ei ole uskottavuutta.
- ei.uskoa
fda kirjoitti:
Uskonnoilla ei ole uskottavuutta.
Niin jos tarinoihin uskotaan ja luullaan että niissä on se juttu. Uskontojen ydinsanoma on ihan muualla. Ei se ole sitä että uskotaan johonkin tarinaan ja että tarina on totta, ja jankutetaan ja yritetään todistella sitä todeksi vaikka mikään ei tue tarinaa tosiasiallisena tapahtumana, vaan se on sitä että ymmärretään mitä on tarinoiden takana. Mikä on niiden tarkoitus, kuka on niiden luoja. Mitä tarinalla on haluttu kertoa. Se vaatii vähän ajattelemista se.
- fda
Sitten onkin toinen asia uskooko niiden tarinoiden takana olevan merkityksen olevan merkityksellistä. Syntyikö Kim Il Sung ihmeiden saattamana vai oliko syntymä ihan tavallinen herätyssaarnaajan lapsen syntymä...
- VääräUskontoMyös
Miten kuvataan Buddhan syntymää?
Sitten seurasi Buddhan epätavallinen syntymä lumbini-lehdoksi kutsutussa sal-puiden puutarhassa. Kun nkuningatar halusi ottaa kiinni lehdon komeimman sal-puun oksasta, tuo puu palveli häntä taivuttautumalla niin alas, että hän ylettyi siihen. Oksasta kiinni pitäen hän synnytti seisaaltaan.
" Hän tuli äitinsä kohdusta kuin saarnaaja, joka laskeutuu saarnastuolistaan tai kuin mies, joka laskeutuu portaita, molempia käsiään ja jalkojaan ojentaen, vailla mitään äitinsä kohdun epäpuhtauden tahraa."
"Heti kun (tuleva Buddha) on syntynyt, hän asettuu seisomaan molemmat jalat tukevasti maan päällä, ottaa seitsämän askelta pohjoiseen ja valkoisen päivävarjon alla seisten hän tarkastelee maailmaa joka suuntaan ja huutaa vertaansa vailla olevalla äänelle: minä ole koko maailman johtaja, paras ja ensimmäinen, tämä on minun viimeinen syntymäni, en synny enää koskaan uudelleen."
Onko uskottavaa??? - VääräUskontoMyös
Aivan yhtä ihmeellisiä kertomuksia on hänen lapsuudestaan, hänen tapaamistaan nuorten ihailijattariensa kanssa, hänen matkoistaan ja melkein jokaisesta hänen elämänsä tapahtumasta. Ehkäpä ei siksi ole yllättävää, että useimmat oppineet hylkäävät kaikki nämä (edellä kerrotut) kertomukset legendoina ja taruina. Legendojen ja ihmeiden moninaisuuden vuoksi on mahdotonta saada enää selville totuutta buddhan historiallisesta elämästä.
Näistä myyteistä huolimatta erästä perinteistä kertomusta buddhan elämästä levitetään laajalti seuraavan yksinkertaistetun kertomuksen.
" Täydenkuun pv toukokuussa v. 623 eKr. syntyi Nepalin alueelle intialaiseen Sakya-sukuun prinssi nimeltään Siddhattha Gotama. Kuningas Suddhodana oli hänen isänsä ja kuningatar Mahamaya oli hänen äitinsä. Tämä kuoli muutamia PV lapsen syntymän jälkeen ja Mahapajapati Gotamista tuli hänen kasvatusäitinsä.
16-vuotiaana hen meni naimisiin serkkunsa, kauniin prinsessan Yasodharan kanssa. Solmittuaan onnellisen avioliiton hän vietti lähes 13 vuotta ylellistä elämää onnellisen tietämättömänä palatsin porttien ulkopuolella vietettävän elämän varjopuolista..
"Ajan mittaan totuus vähitellen valkeni hänelle. 29. ikävuodellaan hän tuli elämänsä käännekohtaan. Tuohon aikaan syntyi hänen poikansa Rahula. Hän piti jälkeläisensä syntymää haittana, sillä hän ymmärsi, että poikkeuksetta kaikki olivat syntymän, sairauden ja kuoleman alaisia. Ymmärtäen murheen yleismaailmallisuuden hän päätti etsiä parannuskeinon tähän ihmiskunnan yleismaalliseen sairauteen:
"Niinpä hän luopui kuninkaallisista huvituksistaan, lähti eräänä yönä kotoaan, ajeli pois tukkansa, puki ylleen askeetin yksinkertaisen kaavun ja lähti vaeltamaan totuuden etsijänä."
Nämä muutamat elämänkerralliset yksityiskohdat, jotka hänen syntymävuottaan lukuun ottamatta hyväksytään yleisesti , ovat selvästikin jyrkässä ristiriidassa "kanonisten tekstien kanssa" mielikuvituksellisten kertomusten kanssa. - VääräUskontoMyös
Miten valaistuminen tapahtui?
Mikä oli siis Gautaman elämän käännekohta? Se kun hän ensi kertaa elämässään näki sairaan miehen, vanhan miehen ja kuolleen miehen. Tämä kokemus sai hänet tuskaisena pohtimaan elämän tarkoitusta, miksi ihmiset syntyvät, kun he joutuvat vain kärsimään, vanhenemaan ja kuolemaan? Sitten hänen sanotaan nähneen pyhän miehen, joka oli luopunut maailmasta etsiäkseen totuutta. Tämä sai Gautaman luopumaan perheestään, omaisuuksistaan ja ruhtinaallisesta nimestään ja viettämään seuraavat 6 vuotta etsimällä vastausta hinduopettajilta ja guruilta, mutta tuloksetta. Kertomusten mukaan hän harjoitti mietiskelyä, paastoamista, joogaa ja äärimmäistä itse kieltäymystä, mutta kaikesta huolimatta hän ei saavuttanut hengellistä rauhaa eikä valaistumista.
Lopulta hän ymmärsi, että hänen äärimmäinen itse kieltäymyksensä oli aivan uhtä hyödytöntä kuin hänen aikaisemmin viettämänsä nautinnonhaluinen elämäkin. Nyt hän omaksui sen, mitä hän kutsui keskitieksi, mikä merkitsi hänen aikaisemman noudattamiensa äärimmäisten elämäntapojen karttamista. Koska hän uskoi vastauksen löytyvän hänen omasta tietoisuudestaan, hän istuutui mietiskelemään intialaisen pepulviikunapuun juurelle. Vastustaen Mara-paholaisen hyökkäyksiä ja kiusauksia hän pysyi järkkymättä mietiskelyssään neljä viikkoa (joiden kuiden mukaan 7 vk), kunnes hänelle kertomuksen mukaan selvisi kaikki tieto ja ymmärrys ja hän saavutti valaistumisen.
Tämän tapahtumasarja johti siihen, että Gautamasta tuli buddhalaisten terminologian nmukaan Buddha....tietoisuuteen herätetty eli valaistunut. Hän oli saavuttanut korkeimman tavoitteen, nirvanan, täydellisen rauhan ja valaistumisen tilan, jossa hän oli vapautunut halusta ja kärsimyksestä. Tällä tapahtumalla, valaistumisella.....mikä se sitten onkin, on keskeinen merkitys buddhalaisuuden kaikille suunnille. - VääräUskontoMyös
Vieläkö ateistia kiinnostaa buddhalaisuus vai pitääkö kertoa lisää tuulesta temmattuja tarinoita?
- Taikauskonnoton
Et ymmärrä, että uskonnot yleensäkin koostuvat legendoista eikä kristinusko ei tee tässä suhteessa poikkeusta.
Idässä tuo tarinankerronta on vain vähän korkeampilentoisempaa kuin mitä lähi-idässä oli. Toisaalta VT:hen on myös otettu paljon vaikutteita idemmästä, lähinnä kai hindulaisuudesta. Sieltähän tuo kolmiyhteyskin on Raamattuun tupsahtanut.
Luulisin, että länsimaista ihmistä kiehtoo buddhalaisuudessa lähinnä elämänasenne, joka poikkeaa tyystin abrahamilaisten uskontojen (kristinusko, juutalaisuus, islam) asenteesta eli väkivallasta, omaneduntavoittelusta, muiden kansojen demonisoinnista jne. - dftyuiopiuytr
Taikauskonnoton kirjoitti:
Et ymmärrä, että uskonnot yleensäkin koostuvat legendoista eikä kristinusko ei tee tässä suhteessa poikkeusta.
Idässä tuo tarinankerronta on vain vähän korkeampilentoisempaa kuin mitä lähi-idässä oli. Toisaalta VT:hen on myös otettu paljon vaikutteita idemmästä, lähinnä kai hindulaisuudesta. Sieltähän tuo kolmiyhteyskin on Raamattuun tupsahtanut.
Luulisin, että länsimaista ihmistä kiehtoo buddhalaisuudessa lähinnä elämänasenne, joka poikkeaa tyystin abrahamilaisten uskontojen (kristinusko, juutalaisuus, islam) asenteesta eli väkivallasta, omaneduntavoittelusta, muiden kansojen demonisoinnista jne.Se on fakta, että juutalaisuus on vanhin uskonto, pitääkö tässäkin kumota asiantuntijoitten lausunnot asiasta.
- Taikauskonnoton
dftyuiopiuytr kirjoitti:
Se on fakta, että juutalaisuus on vanhin uskonto, pitääkö tässäkin kumota asiantuntijoitten lausunnot asiasta.
Tietysti pitää kumota väärässä olevien "asiantuntijoiden" lausunnot.
"Historiantutkijat määrittelevät juutalaisuuden erottuneen muista Lähi-idän uskonnoista 600-luvulta eaa. alkaen. Sitä ennen kautta Lähi-idän palvottiin samantyyppisin menoin useita keskenään sukulaisuussuhteissa olevia jumalia, joiden nimet saattoivat vaihdella paikasta toiseen."
Juu ei tosiaan ollut ensimmäinen uskonto. Lisäksi muuallakin maailmassa oli uskontoja ennen juutalaisuutta.
Se, että juutalaisuus on tällä hetkellä voimissaan olevista yksi vanhimmista, ei tee siitä ensimmäistä uskontoa. - Taikauskonnoton
Taikauskonnoton kirjoitti:
Tietysti pitää kumota väärässä olevien "asiantuntijoiden" lausunnot.
"Historiantutkijat määrittelevät juutalaisuuden erottuneen muista Lähi-idän uskonnoista 600-luvulta eaa. alkaen. Sitä ennen kautta Lähi-idän palvottiin samantyyppisin menoin useita keskenään sukulaisuussuhteissa olevia jumalia, joiden nimet saattoivat vaihdella paikasta toiseen."
Juu ei tosiaan ollut ensimmäinen uskonto. Lisäksi muuallakin maailmassa oli uskontoja ennen juutalaisuutta.
Se, että juutalaisuus on tällä hetkellä voimissaan olevista yksi vanhimmista, ei tee siitä ensimmäistä uskontoa.Ja vaikka uskonto olisikin vanhin, niin so what?
Ei vanhin tällä hetkellä elossa oleva ihminenkään ole maailman ensimmäinen ihminen. - VääräUskontoMyös
Taikauskonnoton kirjoitti:
Tietysti pitää kumota väärässä olevien "asiantuntijoiden" lausunnot.
"Historiantutkijat määrittelevät juutalaisuuden erottuneen muista Lähi-idän uskonnoista 600-luvulta eaa. alkaen. Sitä ennen kautta Lähi-idän palvottiin samantyyppisin menoin useita keskenään sukulaisuussuhteissa olevia jumalia, joiden nimet saattoivat vaihdella paikasta toiseen."
Juu ei tosiaan ollut ensimmäinen uskonto. Lisäksi muuallakin maailmassa oli uskontoja ennen juutalaisuutta.
Se, että juutalaisuus on tällä hetkellä voimissaan olevista yksi vanhimmista, ei tee siitä ensimmäistä uskontoa.Niimpä tietenkin väittää vastaa vaikka periaatteellisesti, tyypillistä ateistisuutta???
Juutalaisen uskonnon juuret ulottuvat noin 4000 vuoden päähän historiassa ja muut suuret uskonnot (Islam, Hindulaisuus, Buddhalaisuus jne.) ovat enemmän tai vähemmän kiitollisuudenvelassa sen heprealaisille pyhille kirjoituksille.
Pyhät heprealaiset kirjoitukset alkoivat "Tanakista". Nimi "Tanak" tulee niiden kolmen osan hepreankielisestä nimestä, joihin juutalainen Raamattu on jaettu ja jotka ovat Toora (Laki), Nevi'im (Profeetat) ja Ketuvim (kirjoitukset). Näistä kunkin nimen ensimmäistä kirjainta käyttämällä saadaan sana TaNaK. Nämä kirjat kirjoitettiin hepreaksi ja arameaksi 1500-luvulta 400-luvulle eaa. - Taikauskonnoton
VääräUskontoMyös kirjoitti:
Niimpä tietenkin väittää vastaa vaikka periaatteellisesti, tyypillistä ateistisuutta???
Juutalaisen uskonnon juuret ulottuvat noin 4000 vuoden päähän historiassa ja muut suuret uskonnot (Islam, Hindulaisuus, Buddhalaisuus jne.) ovat enemmän tai vähemmän kiitollisuudenvelassa sen heprealaisille pyhille kirjoituksille.
Pyhät heprealaiset kirjoitukset alkoivat "Tanakista". Nimi "Tanak" tulee niiden kolmen osan hepreankielisestä nimestä, joihin juutalainen Raamattu on jaettu ja jotka ovat Toora (Laki), Nevi'im (Profeetat) ja Ketuvim (kirjoitukset). Näistä kunkin nimen ensimmäistä kirjainta käyttämällä saadaan sana TaNaK. Nämä kirjat kirjoitettiin hepreaksi ja arameaksi 1500-luvulta 400-luvulle eaa."Juutalaisen uskonnon juuret ulottuvat noin 4000 vuoden päähän historiassa"
Ja kas vain, hindulaisuuden pohjana olevat veda-kirjat ovat juurikin 4000 vuoden takaa, kun taas juutalaisuus erottui lähi-idän uskonnoista pitkälti yli 1000 vuotta myöhemmin. Ja siis jos juutalaisuus erottui muista, niin se ei suinkaan ollut mikään alkuperäinen tai vanhin uskonto edes lähi-idässä.
Onko "tyypillistä ateistisuutta" kertoa tosiasioita? Ilmeisesti kristillistä ajattelua sitten lienee valehtelu.
.
- ZenKivi
Olen opiskellut buddhalaisuutta sekä Euroopassa että Japanissa ja vaikken pidäkään itseäni asiantuntijana, niin muutamia kommentteja yllä esitettyihin.
En ole vielä tavannut buddhalaista, joka uskoisi kirjaimellisesti kanonisoituihin teksteihin (kutsutaan nimellä Tripitaka). Ei sillä, sellaisiakin varmaan löytyy. Meitä on niin moneen junaan. Yllä kuvatut kertomukset käsitetään järkeään vain vertauskuvallisiksi kertomuksiksi. Em. Mara kuvaa ihmisen taipumusta pahuuteen, sitä ei käsitetä todelliseksi olennoksi.
Tripitaka ei ole Raamattu, joka pitää hyväksyä uskon varaisesti todeksi. Se on sarja jälkeenpäin suullisen perimätiedon pohjalta kirjoitettuja Buddhan opetuksia, jotka on tarkoitettu käytännön ohjeiksi tasapainoisen elämän saavuttamiseksi. Buddha itse opetti, että buddhalaisuus on lautta, joka vie joen ylitse. Kun joki on ylitetty, lauttaa ei tarvita. Tahtoo sanoa, että buddhalaisuus tulee hylätä kun tavoite on saavutettu. Siihen ei saa jäädä roikkumaan uskonnon tapaan.
Buddhalaisuus kieltää sielun olemassaolon (muutama poikkeava suuntaus on). B:ssa ei siksi ole sielunvaellusoppia lainkaan, se on hindulainen käsite.
B pitää sisällään käsityksen jälleensyntymästä. Siinä taas ei ole mitään persoonallista elementtiä, joka jatkaa elämästä toiseen. Yleensä se käsitetään mentaalisena jatkumona, jossa halu jatkaa olemista samalla tavoin kuin ennen saa aikaan uuden syntymän. Usko jälleensyntymään ei edes mitenkään ole välttämätöntä. B:ssa ei ole muutenkaan tällaisia uskonkappaleita, jotka pitää hyväksyä tai muutoin et kuulu jengiin. Jälleensyntymä ei ole siis mikään opillinen asia, sen voi jokainen itse päättää miten siihen suhtautuu. Jotkut ottavat sen sellaisena, jotkut ajattelevat toisin. No biggie.
Joillekin b on uskonto, joillekin se on filosofia, joillekin jotain muuta. Esim. kun itse aloitin opiskelun, minulle sanottiin ensimmäisellä kerralla opettajan puolesta, joka jäi erityiesti mieleen: Yksi asia heti selväksi. Älä usko mihinkään mitä minä sanon, ennenkuin sinulla on omakohtainen kokemus asiasta. Kyseenalaista kaikki ja ajattele itse. Buddhalaisuus on itsensä tutkimista, löytämistä ja väärien käsitysten hylkäämistä. Kaikkien väärien käsitysten hylkäämistä. Lopputuloksena on vapautuminen.- mielen_kiintoista
Kyse on siis henkilökohtaisesta harjoittamisesta ja käytännöstä, mikäli oikein olen ymmärtänyt, ja sitähän ei voi tehdä muiden kuin omasta puolesta. Kaikenlaiset legendat ja tarinat ovat yhdentekeviä, jos itse asiana on oman mielen puhdistaminen vääristä uskomuksista. Buddhalaisuudessakin on uskontona se ongelma, että tuotetaan uskomuksia ja opetetaan niitä muille, osan alkaessa sitten niitä uskomuksia uskoa ja niitä luulla reiteiksi nirvanaan.
Jos ajatellaan nirvanan käsitettä, on vaikea uskoa että ateisti hyväksyisi sitäkään todelliseksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nirvana
Ihmiseen sisältyvä buddhaluonto vastaa mielestäni puhdasta sielua, joka muissa uskonnoissa on. Samoin käsitykset siitä, että sielunrauha voidaan saavuttaa eläessä ja sitten lopulta kuoltua. Olen itse ymmärtänyt nirvanan siten että se vastaa Jumalaa, Brahmania. Toisin sanoen ihmisissä olisi olemassa jokin (buddhaluonto, sielu, tms) joka on peräisin ja puhtaana identtinen perimmäisen todellisuuden (nirvana, Jumala) kanssa. Hengen tien kulkijoiden eli totuuden etsijöiden tarkoituksena on saavuttaa nirvana (Jumala) jo eläessä.
”Buddha itse opetti, että buddhalaisuus on lautta, joka vie joen ylitse. ”
Tämä on vertauskuva ja monilla ihmisillä on suuria vaikeuksia ymmärtää vertauskuvia. Jotkut ihmiset ovat suorastaan kyvyttömiä ajattelemaan vertauskuvia muutoin kuin konkreettisina kuvina. Niinpä tästäkin vertauksesta jotkut piirtävät joen ja sinne lautan, ja lautalle kenties vielä buddhapatsaan kököttämään. Vertauskuvia väännetään konkreettisiksi kuviksi, ja sitten niitä konkreettisia kuvia esitetään, opetetaan ja iskostetaan ihmisten mieliin. Vertaus unohtuu, kuva jää. Monet uskovat sitten niihin kuviin. Kun hengen mestarit kuten Buddha ovat opettaneet vertauksin, niin opetuslapset ja seuraajat ovat ymmärtämättöminä tehneet vertauskuvista kuvia, todellisia kuvia ja niiden pohjalta kaikenlaisia taruja. Sillä tavoin uskonto syntyy, vaikka se tuskin oli Buddhankaan tarkoitus.
Erityisen herkästi vertauskuvia kuvittavat konkreettisiksi kuviksi lapset. Esimerkiksi jos lapselle puhutaan "isosta kirjasta", niin lapsi kuvittelee mieleensä konkreettisen isokokoisen kirjan, ja niin syötettiin taas yksi väärä uskomus ihmisen mieleen. Uskonnot toimivat alkuperäänsä vastaan kun ne opettavat lapsille asioita, joita he eivät lapsina ja asioita konkreettisesti ajattelevina kykene ymmärtämään.
Onko muuten buddhalaisuudessa sitä ajatusta, että sitä pitää opettaa lapsille? Eli indoktrinoidaanko buddhalaisuudessa lapsia kuten muissa uskonnoissa? - ZenKivi
mielen_kiintoista kirjoitti:
Kyse on siis henkilökohtaisesta harjoittamisesta ja käytännöstä, mikäli oikein olen ymmärtänyt, ja sitähän ei voi tehdä muiden kuin omasta puolesta. Kaikenlaiset legendat ja tarinat ovat yhdentekeviä, jos itse asiana on oman mielen puhdistaminen vääristä uskomuksista. Buddhalaisuudessakin on uskontona se ongelma, että tuotetaan uskomuksia ja opetetaan niitä muille, osan alkaessa sitten niitä uskomuksia uskoa ja niitä luulla reiteiksi nirvanaan.
Jos ajatellaan nirvanan käsitettä, on vaikea uskoa että ateisti hyväksyisi sitäkään todelliseksi.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Nirvana
Ihmiseen sisältyvä buddhaluonto vastaa mielestäni puhdasta sielua, joka muissa uskonnoissa on. Samoin käsitykset siitä, että sielunrauha voidaan saavuttaa eläessä ja sitten lopulta kuoltua. Olen itse ymmärtänyt nirvanan siten että se vastaa Jumalaa, Brahmania. Toisin sanoen ihmisissä olisi olemassa jokin (buddhaluonto, sielu, tms) joka on peräisin ja puhtaana identtinen perimmäisen todellisuuden (nirvana, Jumala) kanssa. Hengen tien kulkijoiden eli totuuden etsijöiden tarkoituksena on saavuttaa nirvana (Jumala) jo eläessä.
”Buddha itse opetti, että buddhalaisuus on lautta, joka vie joen ylitse. ”
Tämä on vertauskuva ja monilla ihmisillä on suuria vaikeuksia ymmärtää vertauskuvia. Jotkut ihmiset ovat suorastaan kyvyttömiä ajattelemaan vertauskuvia muutoin kuin konkreettisina kuvina. Niinpä tästäkin vertauksesta jotkut piirtävät joen ja sinne lautan, ja lautalle kenties vielä buddhapatsaan kököttämään. Vertauskuvia väännetään konkreettisiksi kuviksi, ja sitten niitä konkreettisia kuvia esitetään, opetetaan ja iskostetaan ihmisten mieliin. Vertaus unohtuu, kuva jää. Monet uskovat sitten niihin kuviin. Kun hengen mestarit kuten Buddha ovat opettaneet vertauksin, niin opetuslapset ja seuraajat ovat ymmärtämättöminä tehneet vertauskuvista kuvia, todellisia kuvia ja niiden pohjalta kaikenlaisia taruja. Sillä tavoin uskonto syntyy, vaikka se tuskin oli Buddhankaan tarkoitus.
Erityisen herkästi vertauskuvia kuvittavat konkreettisiksi kuviksi lapset. Esimerkiksi jos lapselle puhutaan "isosta kirjasta", niin lapsi kuvittelee mieleensä konkreettisen isokokoisen kirjan, ja niin syötettiin taas yksi väärä uskomus ihmisen mieleen. Uskonnot toimivat alkuperäänsä vastaan kun ne opettavat lapsille asioita, joita he eivät lapsina ja asioita konkreettisesti ajattelevina kykene ymmärtämään.
Onko muuten buddhalaisuudessa sitä ajatusta, että sitä pitää opettaa lapsille? Eli indoktrinoidaanko buddhalaisuudessa lapsia kuten muissa uskonnoissa?Kyllä, henkilökohtaisesta siinä mielessä, että kukaan muu ei sitä puolestasi voi tehdä.
B korostaa oman oivalluksen tärkeyttä. Ihminen ei voi siis vain toistaa oppia, uskoa siihen lujasti ja saavuttaa uskomalla mielenrauhaa. Hänen täytyy ymmärtää asia oman elämänsä kautta ja nähdä miten em. väärä käsitys jostain vaikuttaa käytännössä. Vasta sen jälkeen hän voi purkaa sen. Ts olla aluksi pelkästään tietoinen itsestään eri tilanteissa ja sitä kautta ymmärtää itseään ja toimintaansa. Vasta sen jälkeen se itse ymmärtäminen voi auttaa pääsemään jostain negatiivisesta eroon.
Vertauskuvilla (em. zen on täynnä niitä) on tarkoitus saada ihminen ymmärtämään asioita oman kokemuksen kautta -aiheuttaa oivallus. Pelkkä looginen pohdinta ei välttämättä riitä, koska se usein jää pintatasolle. Se jää kuvaksi tai uskomukseksi päässä, mutta ei koskaan realisoidu käytännön tasolla. Suomessa tätä kutsutaan kirjaviisaudeksi, zenissä käytettiiin ilmaisua "haista zeniltä". Ihminen tietää, mutta ei ymmärrä.
Nirvanasta on tietysti erilaisia tulkintoja. Vertausta jumalaan en tosin ole koskaan kuullut. Yleisesti voisi sanoa, että nirvana ei ole olento eikä se ole paikka. Se on b:ssa verbi, ei substantiivi. Nirvana on asioiden näkemistä sellaisena kuin ne ovat, eikä sellaisena kuin me kuvittelemme niiden olevan -siis lopullinen mielen vapautuminen kärsimyksestä. Joku on tuostakin taatusti eri mieltä.
Buddhaluonnossa on vähän sama asia. Se ei ole jokin meidän sisällä piilossa oleva "sielu", vaan se on enemmän sitä mitä me kaikki olemme. Että jokaisessa meissä on potentiaali muuttua ja lopulta vapautua. Buddhaluonto on oikeastaan sielun vastakohta. Se tarkoittaa, että meillä ei ole sisällä mitään ikuista ja muuttumatonta Minää. Se fakta on juuri se buddhaluonto. Ja juuri siksi ihmisen on aina mahdollista muuttua, oli hän tehnyt tai elänyt miten vain.
Sama pätee maailmaan kokonaisuutena. Siinäkään ei katsota olevan jotain salattua perimmäistä todellisuutta vaan sen ajatellaan olevan jatkuvassa muutoksessa (tai syntyvän uudestaan joka hetki). Ja kun ei ole mitään perimmäistä todellisuutta, koko ajatus jumalasta on b:ssa tarpeeton.
Mitä tulee lapsiin, niin b:ssa maissa koulutetaan kyllä aika pieniä lapsia siihen. Osasyynä ovat perinteet, osasyy on usein myös se, että se on monille köyhille ainoa tapa saada koulutus tai varmistaa lapsen hyvinvointi. Siitä voi olla montaa mieltä, itse en pidä sitä yksiselitteisesti hyvänä asiana.
Mutta jos ajatellaan taas yleisesti, niin ei minun kokemusteni mukaan. Lapsille ei opeteta tuntemissani buddhalaisissa perheissä mitään buddhalaista "oppia". Lähinnä lapsia opetetaan tuntemaan myötätuntoa ja kunnioitusta erilaisia ihmisiä kohtaan. - mielen_kiintoista
ZenKivi kirjoitti:
Kyllä, henkilökohtaisesta siinä mielessä, että kukaan muu ei sitä puolestasi voi tehdä.
B korostaa oman oivalluksen tärkeyttä. Ihminen ei voi siis vain toistaa oppia, uskoa siihen lujasti ja saavuttaa uskomalla mielenrauhaa. Hänen täytyy ymmärtää asia oman elämänsä kautta ja nähdä miten em. väärä käsitys jostain vaikuttaa käytännössä. Vasta sen jälkeen hän voi purkaa sen. Ts olla aluksi pelkästään tietoinen itsestään eri tilanteissa ja sitä kautta ymmärtää itseään ja toimintaansa. Vasta sen jälkeen se itse ymmärtäminen voi auttaa pääsemään jostain negatiivisesta eroon.
Vertauskuvilla (em. zen on täynnä niitä) on tarkoitus saada ihminen ymmärtämään asioita oman kokemuksen kautta -aiheuttaa oivallus. Pelkkä looginen pohdinta ei välttämättä riitä, koska se usein jää pintatasolle. Se jää kuvaksi tai uskomukseksi päässä, mutta ei koskaan realisoidu käytännön tasolla. Suomessa tätä kutsutaan kirjaviisaudeksi, zenissä käytettiiin ilmaisua "haista zeniltä". Ihminen tietää, mutta ei ymmärrä.
Nirvanasta on tietysti erilaisia tulkintoja. Vertausta jumalaan en tosin ole koskaan kuullut. Yleisesti voisi sanoa, että nirvana ei ole olento eikä se ole paikka. Se on b:ssa verbi, ei substantiivi. Nirvana on asioiden näkemistä sellaisena kuin ne ovat, eikä sellaisena kuin me kuvittelemme niiden olevan -siis lopullinen mielen vapautuminen kärsimyksestä. Joku on tuostakin taatusti eri mieltä.
Buddhaluonnossa on vähän sama asia. Se ei ole jokin meidän sisällä piilossa oleva "sielu", vaan se on enemmän sitä mitä me kaikki olemme. Että jokaisessa meissä on potentiaali muuttua ja lopulta vapautua. Buddhaluonto on oikeastaan sielun vastakohta. Se tarkoittaa, että meillä ei ole sisällä mitään ikuista ja muuttumatonta Minää. Se fakta on juuri se buddhaluonto. Ja juuri siksi ihmisen on aina mahdollista muuttua, oli hän tehnyt tai elänyt miten vain.
Sama pätee maailmaan kokonaisuutena. Siinäkään ei katsota olevan jotain salattua perimmäistä todellisuutta vaan sen ajatellaan olevan jatkuvassa muutoksessa (tai syntyvän uudestaan joka hetki). Ja kun ei ole mitään perimmäistä todellisuutta, koko ajatus jumalasta on b:ssa tarpeeton.
Mitä tulee lapsiin, niin b:ssa maissa koulutetaan kyllä aika pieniä lapsia siihen. Osasyynä ovat perinteet, osasyy on usein myös se, että se on monille köyhille ainoa tapa saada koulutus tai varmistaa lapsen hyvinvointi. Siitä voi olla montaa mieltä, itse en pidä sitä yksiselitteisesti hyvänä asiana.
Mutta jos ajatellaan taas yleisesti, niin ei minun kokemusteni mukaan. Lapsille ei opeteta tuntemissani buddhalaisissa perheissä mitään buddhalaista "oppia". Lähinnä lapsia opetetaan tuntemaan myötätuntoa ja kunnioitusta erilaisia ihmisiä kohtaan."Buddhaluonnossa on vähän sama asia. Se ei ole jokin meidän sisällä piilossa oleva "sielu", vaan se on enemmän sitä mitä me kaikki olemme. Että jokaisessa meissä on potentiaali muuttua ja lopulta vapautua. Buddhaluonto on oikeastaan sielun vastakohta. Se tarkoittaa, että meillä ei ole sisällä mitään ikuista ja muuttumatonta Minää. Se fakta on juuri se buddhaluonto. Ja juuri siksi ihmisen on aina mahdollista muuttua, oli hän tehnyt tai elänyt miten vain. "
Riippuu tietysti miten sielu ymmärretään. Jos se ymmärretään peruskristilliseen tapaan minänä, silloin se on jotakin mitä kuvaat. Mutta voidaan ymmärtää sielu myös samanlaisena potentiaalina, luontona, joka on alati liikkeessä ja muuttuva. Kristinuskossakin on kyllä ajatus siitä, että on mahdollisuus vapautua ja muuttua vaikka olisi tehnyt mitä. Pelastukseksi sitä kai nimitetään.
Eli jos itse buddhaluontoa ajattelee, niin miten sanoisit että ihminen saavuttaa oivalluksen buddhaluonnostaan? Voiko sen oivalluksen saavuttaa myös sellainen ihminen, joka ei ole buddhalainen. Jos buddhaluonto on jokaisessa, niin silloinhan nekin jotka eivät nimitä sitä buddhaluonnoksi (vaan ehkä joksikin muuksi tai ei miksikään) voivat sen saavuttaa. Hmm... - ZenKivi
mielen_kiintoista kirjoitti:
"Buddhaluonnossa on vähän sama asia. Se ei ole jokin meidän sisällä piilossa oleva "sielu", vaan se on enemmän sitä mitä me kaikki olemme. Että jokaisessa meissä on potentiaali muuttua ja lopulta vapautua. Buddhaluonto on oikeastaan sielun vastakohta. Se tarkoittaa, että meillä ei ole sisällä mitään ikuista ja muuttumatonta Minää. Se fakta on juuri se buddhaluonto. Ja juuri siksi ihmisen on aina mahdollista muuttua, oli hän tehnyt tai elänyt miten vain. "
Riippuu tietysti miten sielu ymmärretään. Jos se ymmärretään peruskristilliseen tapaan minänä, silloin se on jotakin mitä kuvaat. Mutta voidaan ymmärtää sielu myös samanlaisena potentiaalina, luontona, joka on alati liikkeessä ja muuttuva. Kristinuskossakin on kyllä ajatus siitä, että on mahdollisuus vapautua ja muuttua vaikka olisi tehnyt mitä. Pelastukseksi sitä kai nimitetään.
Eli jos itse buddhaluontoa ajattelee, niin miten sanoisit että ihminen saavuttaa oivalluksen buddhaluonnostaan? Voiko sen oivalluksen saavuttaa myös sellainen ihminen, joka ei ole buddhalainen. Jos buddhaluonto on jokaisessa, niin silloinhan nekin jotka eivät nimitä sitä buddhaluonnoksi (vaan ehkä joksikin muuksi tai ei miksikään) voivat sen saavuttaa. Hmm...Toki näin. Jos haluaa tehdä eron kristinuskon ja b:n välille eron tuossa suhteessa, niin pelastus on hyvä sana siihen. Kristinuskossahan sielu (Minä) pelastuu kärsimyksestä ikuiseen elämään. B:ssa taas oivalletaan, että mitään ikuista Minää (sielua) ei ole alunperinkään ollut olemassa. Ei ole siis mitään Minää, joka tarvisi pelastaa. Koko huoli siitä, että mitä minulle tapahtuu kuoleman jälkeen loppuu siihen.
Buddhaluonnon oivaltaminen? Yksinkertaisesti sitä, että ihminen tutkii syvällisesti ja objektiivisesti itseään mietiskelyn ja/tai meditaation avulla. Keinoja voi olla myös muita, nuo ovat ne perinteiset.
Ja ei, se ei edellytä buddhalaisuutta. Esim. Japanissa oli kaksikin tapausta, jotka tulivat täysin ulkopuolelta ilman mitään opiskelua. Toinen oli ia tohtorinainen, joka oli pohtinut asiaa muistaakseni fysiikan kautta ja päätynyt samaan tulokseen.
B:n etu on siinä, että siellä on pitkä kokemus ja historia takana. Ja sillä on tarjota metodeja erilaisille ihmisille, ei tarvitse yksin runnoa asioiden kanssa. Tai kuten tuon tohtorin tapauksessa, b:suus pystyi antamaan hänelle selityksen sille, mitä hänessä oli tapahtunut ja miksi. Hänen oma yhteisönsä ei ollut pystynyt siinä auttamaan. Se oli aika liikuttava hetki nähdä kun asiat loksahtivat hänelle kohdalleen.
- VäåäräUskontoMyös
Buddhalaisuus opettaa tietä täydelliseen hyvyyteen ja viisauteen ilman persoonallista Jumalaa, korkeinta tietoa ilman ilmestystä....mahdollisuutta lunastukseen ilman heidän puolestaan toimivaa lunastajaa, pelastusta, jossa JOKAINEN ON OMA PELASTAJANSA.
Tässä mielessä buddhalaiset ovat ateisteja, joka on hyljännyt Jumalan- pelasta.itsesi
Miksei se persoonallinen jumala voi olla jokaisessa ihmisessä, ja hänet tulee vaan löytää itsestään. Jos taas persoonallinen jumala tarkottaa jotain valkokaapuista partahemmoa, niin sitä tuskin kukaan löytää itsestään, edes peilistä.
- tiatoo
Jumalaa ei voi hyljätä kun sellaisia on vain ihmisten mielikuvituksessa.
Miksi buddhalaisuutta aina yritetään vängätä uskonnoksi?
Uskonnossa on aina jonkinlainen jumala. Buddhismissa ei ole. - ristofferihizenssi
Premissi 1: Ateismi ja uskonto eivät ole toisensa poissulkevia
Premissi 2: Buddhalaisuus ja teismi eivät ole riippuvaisia toisistaan
Premissi 3: Buddhalaisuus on uskonto
Johtopäätös: Buddhalaisuus ja ateismi eivät ole toisensa poissulkevia
Eli buddhalaisuus ei vaadi teismiä, eikä ateismi vaadi uskonnottomuutta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Pekka Aittakumpu ja Jenni Simula kiistävät väitetyn aviorikoksen
"Yleisessä tiedossa oleva asia”, sanovat Kalevan lähteet https://www.kaleva.fi/pekka-aittakumpu-ja-jenna-simula-ki2206727Miksi olet riittämätön kaivatullesi?
Mistä asioista tunnet riittämättömyyden tunnetta kaipaamaasi ihmistä kohtaan? Miksi koet, että et olisi tarpeeksi hänell1442897- 442357
- 972194
Aloitetaan puhtaalta pöydältä
Mukavaa iltaa mukaville. 😊 ❤️ ⚜️ Minusta ei kaikki täällä tykkää, eikä tarvitsekaan. Kun eivät ymmärrä, niin sitten ei2382051Mitkä on ne arvot?
Itselleni särähtää korvaan joka kerta kun kuulen arvoista ja arvomaailmasta. Olen miettinyt paljon, että mikä on se minu2321510- 871494
Tätä et nähnyt tv:ssä: TTK-voittaja Anssi Heikkilä avautuu suhteesta Linnea Leinoon: "Sie annoit..."
Menikö voitto mielestäsi oikeaan osoitteeseen? Linnea Leino ja Anssi Heikkilä voittivat TTK:n vain 1,2 % erolla yleisöää131376Tavarakirppis lopettaa ilkivallan takia.
Tähänkö on jo Kajaanissa tultu? Onko lasten kuriomuus jo näin pitkällä, ei kait tätä aikuiset tee. Mikä on seuraava j71335Koulussa opetetaan anaali- ja suuseksiä
"Kirjassa puhutaan varsin suorasukaisesti ”vehkeistä, flirttailusta, suostumisesta ja kieltäytymisestä, nautinnosta sekä3901299