Eduskunnassa on käynnissä ajankohtaiskeskustelu ulkopolitiikasta. Ensimmäisen puheenvuoron piti pääministeri Juha Sipilä (kesk).
Sipilä kertaili, kuinka Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut ja Suomi pitää hyviä suhteita kaikkiin suuntiin, myös Venäjään.
– Ylläpidämme rakentavaa keskusteluyhteyttä ja vahvaa arjen naapuruutta myös Venäjään. Suhteemme Venäjään ovat hyvät, vaikka ajat ovat nyt aiempaa vaikeammat sekä Venäjän ulkoisten toimien että sen sisäisen kehityssuunnan vuoksi, Sipilä sanoi.
Ulkoministeri Timo Soini (ps) keskittyi omassa puheessaan Venäjään, kun Sipilä puhui Venäjästä vain muutaman kappaleen. Soini teki varsin selväksi, että Suomi ei hyväksy Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumia. Soini muistutti, että vuonna 1975 ETYK:ssä sovittiin, että Euroopan rajoja ei muuteta voimakeinoin.
– Se, mitä Venäjä on tehnyt Krimillä ja Itä-Ukrainassa rikkoo näitä yhteisiä sääntöjä. Emme hyväksy Krimin haltuunottoa. Se on kansainvälisen oikeuden vastaista.
– Suomi haluaa hyvää yhteistyötä Venäjän kanssa. Paluu arkeen on Venäjästä itsestään kiinni. Pakotteet eivät ole itseisarvo. Pakotteet ovat väline, joka pyrkii Venäjän toiminnan muuttamiseen, Soini totesi.
”Ei Natokaan ole vieras kumppani”
Sipilä ei maininnut sanallakaan Natoa. Soini muistutti Nato-yhteistyötä, mutta rummutti enemmän yhteistyötä EU:n ja Ruotsin kanssa.
– EU:ssa Suomi toimii aktiivisena jäsenenä, mutta ei Natokaan ole Suomelle vieras kumppani. Olemme harjoittaneet tiivistä yhteistyötä ja kumppanuutta Naton kanssa kohta neljännesvuosisadan. Yhteistyö Naton kanssa on Suomen turvallisuudelle tärkeää.
– Suomelle on luonteista toimia yhteistyössä Pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin kanssa. Kumppanuutemme Ruotsin kanssa on syvää. Yhdessä voimme tukea toistemme turvallisuutta. En näe mielekkäänä asettaa tälle yhteistoiminnalle rajaa tai pääteasemaa. Syvennämme yhteistyötä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa päättäväisellä mielellä, Soini sanoi.
Ministereiden puheenvuorojen jälkeen puhui ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk), jonka jälkeen vuorossa on eduskuntaryhmien puheenvuorot. Tämän jälkeen alkaa debatti ja keskustelu jatkuu kello 17 asti.
Kääriäinen: Nato-jäsenyys ei ajankohtaista
Nato ja Ruotsi nousivat esiin ryhmäpuheenvuoroissa. Suuremman hallituspuolueen keskustan ryhmäpuhuja, kansanedustaja Seppo Kääriäinen ei pitänyt Ruotsin, saati Suomen, Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena.
– Ruotsissa keskustellaan aiheesta aktiivisesti, mutta eipä sielläkään jäsenyyden hakeminen ole ajankohtaista. Keskusta antaa tukensa Suomen ja Ruotsin tiivistyvälle turvallisuuspoliittiselle yhteistyölle niin kuin laajemminkin pohjoismaiselle yhteistyölle, Kääriäinen näki.
Kokoomuksen ryhmäpuhuja, kansanedustaja Pertti Salolainen omassa puheessaan puolestaan muistutti Ruotsin olevan Nato-myönteinen.
– Suomen kannalta tärkeää on, mihin ratkaisuihin Ruotsi päätyy. Edellisen hallituksen porvariallianssista jokainen puolue kannattaa Nato-jäsenyyttä. Myös gallupit osoittavat, että Naton kannattajia on enemmän kuin vastustajia. Ruotsissa Nato-myönteisyys on kasvanut selvästi. Syynä on huoli Venäjästä, Salolainen totesi.
Ruotsin hallitus on ilmoittanut, että se ei tällä vaalikaudella hae Nato-jäsenyyttä.
Tuomiojalta piikki perussuomalaisille
Sdp:n ryhmäpuhuja, ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja kertasi, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka harjoittaa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Tuomiojan puheessa oli pieni piikki perussuomalaisille. Tuomiojan mukaan Suomea arvioidaan ulkomailla Suomen omien EU-linjausten mukaisesti esimerkiksi Kreikan kriisissä ja pakolaiskysymyksessä.
– Suomen arvioinnissa katsotaan myös linjauksiamme ja käyttäytymistämme Euroopan unionissa. Tämä koskee niin toimintaamme Kreikan ja eurokriisin hoidossa, ja sitä miten sijoittaudumme EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan valtavirtaan, samoin kuin valmiuttamme osallistua pakolais- ja maahanmuuttokysymyksissä yhteiseen vastuunkantoon.
– Suomi ei saa asemoida itseään maaksi jossa vihapuhe ja niiden synnyttämät vihateot ovat ikään kuin hyväksyttyä arkipäivää, ja kaikilta hallituspuolueilta on edellytettävä samanlaista käytöstä.
Sipilä kertaili, kuinka Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen toimintaympäristö on muuttunut ja Suomi pitää hyviä suhteita kaikkiin suuntiin, myös Venäjään.
– Ylläpidämme rakentavaa keskusteluyhteyttä ja vahvaa arjen naapuruutta myös Venäjään. Suhteemme Venäjään ovat hyvät, vaikka ajat ovat nyt aiempaa vaikeammat sekä Venäjän ulkoisten toimien että sen sisäisen kehityssuunnan vuoksi, Sipilä sanoi.
Ulkoministeri Timo Soini (ps) keskittyi omassa puheessaan Venäjään, kun Sipilä puhui Venäjästä vain muutaman kappaleen. Soini teki varsin selväksi, että Suomi ei hyväksy Krimin ja Itä-Ukrainan tapahtumia. Soini muistutti, että vuonna 1975 ETYK:ssä sovittiin, että Euroopan rajoja ei muuteta voimakeinoin.
– Se, mitä Venäjä on tehnyt Krimillä ja Itä-Ukrainassa rikkoo näitä yhteisiä sääntöjä. Emme hyväksy Krimin haltuunottoa. Se on kansainvälisen oikeuden vastaista.
– Suomi haluaa hyvää yhteistyötä Venäjän kanssa. Paluu arkeen on Venäjästä itsestään kiinni. Pakotteet eivät ole itseisarvo. Pakotteet ovat väline, joka pyrkii Venäjän toiminnan muuttamiseen, Soini totesi.
”Ei Natokaan ole vieras kumppani”
Sipilä ei maininnut sanallakaan Natoa. Soini muistutti Nato-yhteistyötä, mutta rummutti enemmän yhteistyötä EU:n ja Ruotsin kanssa.
– EU:ssa Suomi toimii aktiivisena jäsenenä, mutta ei Natokaan ole Suomelle vieras kumppani. Olemme harjoittaneet tiivistä yhteistyötä ja kumppanuutta Naton kanssa kohta neljännesvuosisadan. Yhteistyö Naton kanssa on Suomen turvallisuudelle tärkeää.
– Suomelle on luonteista toimia yhteistyössä Pohjoismaiden ja erityisesti Ruotsin kanssa. Kumppanuutemme Ruotsin kanssa on syvää. Yhdessä voimme tukea toistemme turvallisuutta. En näe mielekkäänä asettaa tälle yhteistoiminnalle rajaa tai pääteasemaa. Syvennämme yhteistyötä turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa päättäväisellä mielellä, Soini sanoi.
Ministereiden puheenvuorojen jälkeen puhui ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Antti Kaikkonen (kesk), jonka jälkeen vuorossa on eduskuntaryhmien puheenvuorot. Tämän jälkeen alkaa debatti ja keskustelu jatkuu kello 17 asti.
Kääriäinen: Nato-jäsenyys ei ajankohtaista
Nato ja Ruotsi nousivat esiin ryhmäpuheenvuoroissa. Suuremman hallituspuolueen keskustan ryhmäpuhuja, kansanedustaja Seppo Kääriäinen ei pitänyt Ruotsin, saati Suomen, Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena.
– Ruotsissa keskustellaan aiheesta aktiivisesti, mutta eipä sielläkään jäsenyyden hakeminen ole ajankohtaista. Keskusta antaa tukensa Suomen ja Ruotsin tiivistyvälle turvallisuuspoliittiselle yhteistyölle niin kuin laajemminkin pohjoismaiselle yhteistyölle, Kääriäinen näki.
Kokoomuksen ryhmäpuhuja, kansanedustaja Pertti Salolainen omassa puheessaan puolestaan muistutti Ruotsin olevan Nato-myönteinen.
– Suomen kannalta tärkeää on, mihin ratkaisuihin Ruotsi päätyy. Edellisen hallituksen porvariallianssista jokainen puolue kannattaa Nato-jäsenyyttä. Myös gallupit osoittavat, että Naton kannattajia on enemmän kuin vastustajia. Ruotsissa Nato-myönteisyys on kasvanut selvästi. Syynä on huoli Venäjästä, Salolainen totesi.
Ruotsin hallitus on ilmoittanut, että se ei tällä vaalikaudella hae Nato-jäsenyyttä.
Tuomiojalta piikki perussuomalaisille
Sdp:n ryhmäpuhuja, ex-ulkoministeri Erkki Tuomioja kertasi, että Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, joka harjoittaa EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Tuomiojan puheessa oli pieni piikki perussuomalaisille. Tuomiojan mukaan Suomea arvioidaan ulkomailla Suomen omien EU-linjausten mukaisesti esimerkiksi Kreikan kriisissä ja pakolaiskysymyksessä.
– Suomen arvioinnissa katsotaan myös linjauksiamme ja käyttäytymistämme Euroopan unionissa. Tämä koskee niin toimintaamme Kreikan ja eurokriisin hoidossa, ja sitä miten sijoittaudumme EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan valtavirtaan, samoin kuin valmiuttamme osallistua pakolais- ja maahanmuuttokysymyksissä yhteiseen vastuunkantoon.
– Suomi ei saa asemoida itseään maaksi jossa vihapuhe ja niiden synnyttämät vihateot ovat ikään kuin hyväksyttyä arkipäivää, ja kaikilta hallituspuolueilta on edellytettävä samanlaista käytöstä.
Vastaukset 8
Vanhimmat
miten tiltut valehtelevat tästäkin asiasta.
Ei tarvitse valehdella mitään, mutta lujasti EU meitä vie...johon Soinikin tuntuu nykyään hyvin samaistuvan...'näin heiluu takki ja takki heiluu näin'.
Tosiasiassa meidän pitäisi päästä nopeasti eroon EU:sta ja Eurosta, silloin ja sen jälkeen olisi jotain toivoa....EU:ssa odottaa varma konkurssi?
Tosiasiassa päätimme 1995 neuvoa-antavan kansanääneestyksen tuloksen mukaisesti liittyä jäseneksi EU:hun!
Gallupin mukaan kansan enemmistö on yhä samalla kannalla!
epätoivoaan.
Suomenkansa on toista mieltä.
Yksikään eduskuntapuolue ei aja eroa EU:sta.
"Emme hyväksy Krimin haltuunottoa. Se on kansainvälisen oikeuden vastaista."
Eikös niin, rommeli
Krimin haltuunotto ja pelastusoperaatio hirmuhallinnon kynsistä tuntuu rassaavan?
Täysin väkivallaton tapahtuma joka sinetöitiin avoimilla ja rehellisillä vaaleilla, mikä tässä asiassa on vaikea ymmärtää?
Ottaen huomioon että Krim on kuulunut jo 1700 luvulla Venäjään ja ihmisillä äidinkielenään Venäjä.....muutenhan Venäjällä ei ole osaa eikä arpaa Ukrainassa...sisällissota siellä on ollut ja onko ihme?
hirmuhallintoaKrimillä. Se oli Ukrainaan kuuluva autonominen alue.
Nyt sieltä on karkotettu ukrainalaiset ja tataarit, joita on myös surmattu.
Venäjä tuki sisällissotaa, jolla Ukraina yritettiin hajottaa.
Yritys epäonnistui.